Maakohtainen oikeudellinen sisältö
Laadittu juridisella asiantuntemuksella jokaiselle lainkäyttöalueelle, huomattavasti kattavampi kuin tekoälyluonnokset, jotka kopioivat yleisiä lausekkeita maiden välillä.
Vahingonkorvausvaatimuksella vaadit toiselta korvausta sinulle aiheutuneesta vahingosta. Toisin kuin erääntyneen laskun maksuvaatimuksessa, tässä on osoitettava vahinkotapahtuma, korvausvelvollisen vastuu (yleensä tuottamus), syy-yhteys ja vahingon määrä. Doxunon malli on rakennettu Suomen vahingonkorvauslain (412/1974) mukaisesti: erittele esine-, henkilö- tai varallisuusvahinko, vaadi korvaus määräajassa ja — Expert-versiossa — täsmennä oikeusperuste, viivästyskorko, todistelu ja eskalaatio käräjäoikeuteen.
PDF (free) + editable Word (.docx) with Expert
Available as a print-ready PDF or an editable Microsoft Word (.docx) file.
Vahingonkorvausvaatimus on vahingonkärsineen (vaatijan) kirjallinen vaatimus, jolla hän vaatii vahingon aiheuttajaa (korvausvelvollista) korvaamaan aiheutuneen vahingon. Vaatimus on ensimmäinen ja usein ratkaiseva askel: hyvin laadittu, perusteltu ja todistein varustettu vaatimus johtaa usein vapaaehtoiseen korvaukseen ilman oikeudenkäyntiä. Vaatimus myös katkaisee saatavan vanhentumisen ja dokumentoi asian mahdollista myöhempää käräjäoikeuskäsittelyä varten.
Suomessa vahingonkorvausvastuu jakautuu kahteen päätyyppiin. Sopimuksenulkoiseen (deliktiperusteiseen) vastuuseen sovelletaan vahingonkorvauslakia (412/1974): sen 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Sopimusvastuuseen vahingonkorvauslakia ei sovelleta (1 luku 1 §), vaan vastuu määräytyy sopimuksen ja sopimusoikeuden periaatteiden mukaan — sopimusvastuussa korvausvelvollisuus voi syntyä myös ilman tuottamusta ja todistustaakka kääntyy usein sopimusrikkojalle.
Korvattava vahinko jaetaan kolmeen lajiin. Esinevahinkona korvataan korjauskustannukset, arvonalennus tai tuhoutuneen esineen arvo (5 luku 5 §). Henkilövahinkona korvataan tarpeelliset sairaanhoitokustannukset, ansionmenetys, kipu ja särky sekä pysyvä haitta (5 luku 2 §). Puhdas varallisuusvahinko — taloudellinen menetys, joka ei liity esine- tai henkilövahinkoon — korvataan vain rajatusti: kun vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, julkista valtaa käytettäessä tai kun siihen on erittäin painavia syitä (5 luku 1 §).
Vahingonkorvausvaatimusmalli kattaa kaikki perustellun korvausvaatimuksen olennaiset osat — perustiedoista oikeusperusteeseen ja eskalaatioon.
Vahingonkärsineen tiedot, yhteystiedot ja tili korvauksen suorittamiseen.
Vahingon aiheuttajan tiedot ja asema (yksityishenkilö vai yritys).
Mitä tapahtui, milloin ja missä — selkeä tapahtumankuvaus.
Vahinkolaji ja erittely määrineen: esine-, henkilö- tai varallisuusvahinko.
Vaadittu kokonaismäärä, maksuaika ja maksutili.
Sopimusvastuu vai tuottamus, syy-yhteys ja puhtaan varallisuusvahingon edellytykset.
Lakimääräinen korko (Korkolaki 633/1982) tai sovittu korkokanta.
Kirjallinen todistelu, todistajat ja liitteet näyttötaakan tueksi.
Sovittelu, kanne käräjäoikeudessa ja vanhentumisen katkaisu.
Perusteltu vahingonkorvausvaatimus syntyy Doxunon työkalulla viidessä vaiheessa.
Syötä vaatijan ja korvausvelvollisen tiedot sekä korvausvelvollisen asema.
Kerro mitä tapahtui, milloin ja missä — mahdollisimman tarkasti ja totuudenmukaisesti.
Valitse vahinkolaji ja listaa jokainen vahinkoerä euromäärineen ja tositteineen.
Anna vaadittu kokonaismäärä, maksuaika ja tilinumero korvauksen suorittamiseen.
Täsmennä vastuuperuste, viivästyskorko, todistelu ja eskalaatio, esikatsele ja allekirjoita.
Neljä asiaa, jotka tekevät malleistamme kattavampia kuin tekoälyluonnokset ja ajantasaisempia kuin staattiset mallikirjastot.
Laadittu juridisella asiantuntemuksella jokaiselle lainkäyttöalueelle, huomattavasti kattavampi kuin tekoälyluonnokset, jotka kopioivat yleisiä lausekkeita maiden välillä.
Mallit, joissa on lakiviittauksia, päivitetään jatkuvasti lain muuttuessa. Asiakirjasi heijastaa aina voimassa olevaa oikeudellista kehystä.
Ilmainen lataus. Vektoriteksti, upotetut fontit ja lakiviittaukset suoraan lausekkeissa. Tulosta, allekirjoita ja arkistoi. Soveltuu kaikkiin allekirjoitusprosesseihin, mukaan lukien sähköinen allekirjoitus.
Jatka muokkausta Wordissa latauksen jälkeen. Lisää omia lausekkeita, käytä mallia uudelleen vastaaviin sopimuksiin tai jaa kollegan kanssa yhteistä tarkastelua varten.
Vaatii Expert-kertaoston tai minkä tahansa maksullisen Doxuno-tilauksen.
Vahingonkorvausvaatimuksen voima syntyy oikeasta oikeusperusteesta, näytöstä ja oikein lasketusta vahingon määrästä.
Tämä malli on tarkoitettu informaatiotarkoituksiin eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Merkittävissä tai riitaisissa vahingonkorvausasioissa suomalaisen asianajajan arvio on suositeltava.
Sopiva Suomen vahingonkorvauslakiin
Korvausvastuun peruste ratkaisee, mitä on näytettävä. Sopimuksenulkoisessa (deliktiperusteisessa) vastuussa vahingonkorvauslakia (412/1974) sovelletaan suoraan, ja vahingonkärsineen on lähtökohtaisesti osoitettava aiheuttajan tahallisuus tai tuottamus (2 luku 1 §). Sopimusvastuuseen vahingonkorvauslakia ei sovelleta (1 luku 1 §): vastuu määräytyy sopimuksen ja sopimusoikeuden periaatteiden mukaan, korvausvelvollisuus voi syntyä myös ilman tuottamusta (kontrollivastuu) ja todistustaakka kääntyy usein sopimusrikkojalle. Sama tapahtuma voi synnyttää sekä sopimus- että deliktivastuun.
Vahingonkorvauslain 5 luvussa määritellään korvattavat vahingot. Henkilövahinkona korvataan tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut, ansionmenetys, kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta ja pysyvä haitta (5 luku 2 §). Esinevahinkona korvataan esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus, taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo (5 luku 5 §). Puhdas varallisuusvahinko — taloudellinen menetys ilman esine- tai henkilövahinkoa — korvataan vain, kun vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, julkista valtaa käytettäessä tai kun siihen on erittäin painavia syitä (5 luku 1 §).
Vahingonkärsineellä on lähtökohtaisesti todistustaakka kolmesta seikasta: että vahinko on tosiasiassa aiheutunut, että korvausvelvollinen on sen tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut ja että vahingon ja menettelyn välillä on syy-yhteys. Lisäksi on osoitettava vahingon määrä. Tämän vuoksi kattava todistelu — kuitit, kustannusarviot, asiantuntijalausunnot, valokuvat ja todistajat — on ratkaisevaa. Vahingonkärsineen oma myötävaikutus vahingon syntyyn voi alentaa korvausta, ja korvausta voidaan sovitella, jos vastuu muodostuu kohtuuttomaksi (vahingonkorvauslaki 6 luku).
Maksun viivästyessä korvausvelvollinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa. Korkolain (633/1982) mukaan lakimääräinen viivästyskorko on Suomen Pankin viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä (yksityishenkilö, 4 §) tai 8 prosenttiyksiköllä kaupallisissa saatavissa (4 a §). Suomen Pankki vahvistaa viitekoron puolivuosittain. Vaatimuksessa kannattaa asettaa kohtuullinen maksuaika (tyypillisesti 14 päivää) ja vaatia viivästyskorkoa maksuajan päättymisestä lukien.
Kirjallinen vahingonkorvausvaatimus katkaisee saatavan vanhentumisen (vanhentumislaki 728/2003, 11 §). Vahingonkorvaussaatava vanhenee pääsääntöisesti kolmessa vuodessa siitä, kun vahingonkärsinyt sai tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta; sopimuksenulkoinen korvauskanne on kuitenkin pantava vireille viimeistään kymmenen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Jos korvausta ei makseta, asia voidaan ratkaista tuomioistuinsovittelussa (394/2011) tai viime kädessä nostamalla kanne käräjäoikeudessa haastehakemuksella (oikeudenkäymiskaari 5 luku), jolloin hävinnyt osapuoli vastaa myös oikeudenkäyntikuluista.
Suomen vahingonkorvauslain mukainen perusteltu vaatimus muutamassa minuutissa — vahinkojen erittely, oikeusperuste, viivästyskorko ja eskalaatio hoidossa.
Free PDF · Editable Word with Expert · No account required