Harjoittelusopimus -malli
Harjoittelusopimus on opiskelijan, harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välinen kolmikantainen sopimus, jolla määritellään harjoittelun kesto, oppimistavoitteet, ohjaus, korvaus ja vakuutus. Suomessa harjoittelu on keskeinen osa ammatillista koulutusta — Yliopistolaki (558/2009), Ammattikorkeakoululaki (932/2014) ja Ammatillisen koulutuksen laki (531/2017) edellyttävät käytännön harjoittelua osana tutkintoa. Doxunon ilmainen malli kattaa kaikki harjoittelutyypit yliopistosta ammatilliseen koulutukseen.
Tampere Innovation Group Oy (Y-tunnus 2987654-3), osoite Hämeenkatu 23 B, 33100 Tampere, jäljempänä "Harjoittelupaikka";
Anna Lehtonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Hervannankatu 12 B 23, 33720 Tampere, jäljempänä "Harjoittelija";
ja
Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta (tutkinto/koulutus: Diplomi-insinööri, tietotekniikan tutkinto-ohjelma (5 v., 300 op)), jäljempänä "Oppilaitos".
Harjoittelu on osa Diplomi-insinööri, tietotekniikan tutkinto-ohjelma (5 v., 300 op), ja sen suorittaminen edellyttää oppilaitoksen ohjausta sekä Harjoittelupaikan tarjoamia tehtäviä. Harjoittelu on palkallinen ja siihen sovelletaan soveltuvin osin Työsopimuslakia 55/2001.
Osapuolet sopivat seuraavista ehdoista:
Sopimus on määräaikainen ja perustuu (Työsopimuslaki 1:3 § 2 mom) tutkintoon liittyvään perusteltuun syyhyn (palkallisten harjoittelujen osalta). Sopimus päättyy automaattisesti määräajan päättyessä ilman erillistä irtisanomista.
Vakinainen työntekopaikka: Tampere Innovation Group Oy:n toimitilat, Hämeenkatu 23 B, 33100 Tampere — etätyö mahdollinen kahtena (2) päivänä viikossa Ohjaajan luvalla..
Ohjaus: Harjoittelupaikan vastuullinen ohjaaja on Jukka Hämäläinen, senior-konsultti. Ohjaaja huolehtii Harjoittelijan perehdyttämisestä, antaa työohjeita, seuraa edistymistä ja tarjoaa palautetta. Oppilaitoksen yhteyshenkilö on FT Päivi Mäkinen, harjoitteluvastaava, joka arvioi harjoittelun oppimistulokset.
1) Tutustua ohjelmistokehityksen koko elinkaareen yritysympäristössä — vaatimusmäärittelystä tuotantoonottoon. 2) Soveltaa opintojen aikana hankittua tietämystä React- ja TypeScript-pohjaisista web-sovelluksista käytäntöön. 3) Oppia ketterän kehityksen menetelmiä (Scrum, Kanban) ja koodikatselmointia. 4) Tuottaa harjoittelusta loppuraportti ja oppimispäiväkirja Oppilaitoksen ohjeiden mukaan.
Tavoitteita voidaan tarkentaa harjoittelun aikana yhdessä Ohjaajan ja Oppilaitoksen yhteyshenkilön kanssa. Harjoittelija pitää harjoittelupäiväkirjaa ja laatii loppuraportin Oppilaitoksen ohjeiden mukaisesti.
Mahdolliset poikkeukset (esim. luentoaikatauluihin sopiminen, tenttipäivät) sovitaan erikseen Ohjaajan kanssa. Harjoittelija ei lähtökohtaisesti tee yli- tai lisätyötä, mutta jos erityisestä syystä työaika ylittää säännöllisen viikkotyöajan, siitä maksetaan korotettua palkkaa Työaikalain mukaisesti (palkallisissa harjoitteluissa).
Palkasta toimitetaan lakisääteiset ennakonpidätykset, työeläkemaksut (TyEL) ja sairausvakuutusmaksut. Harjoittelijalle kertyy palkalliselta ajalta vuosilomaa Vuosilomalain (162/2005) mukaisesti — 2 lomapäivää / kuukausi (alle vuoden työsuhde) tai 9 % lomakorvaus, jos työpäiviä ei ole 14 / kuukausi.
· Palkalliset harjoittelijat: Harjoittelupaikka vakuuttaa Harjoittelijan Tapaturmavakuutuslain (459/2015) nojalla työtapaturmien ja ammattitautien varalta.
· Palkattomat harjoittelijat (korkeakouluharjoittelijat): Vakuutuksen hoitaa Oppilaitos opintosuoritukseen liittyvänä — yliopistolaki ja ammattikorkeakoululaki edellyttävät opiskelijan vakuuttamista työpaikalla tapahtuvissa harjoitteluissa.
· Ammatillinen koulutussopimus / oppisopimus: Vakuutus järjestetään koulutuksen järjestäjän toimesta (Laki 531/2017).
Harjoittelupaikka vastaa Työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesta perehdyttämisestä, työvälineiden turvallisuudesta ja työympäristön asianmukaisuudesta.
Immateriaalioikeudet: Harjoittelijan harjoittelussa luomat tekijänoikeuden alaiset teokset ja keksinnöt siirtyvät Harjoittelupaikalle siltä osin kuin ne syntyvät osana harjoitteluun kuuluvia tehtäviä (Laki työsuhdekeksinnöistä 656/1967). Harjoittelijan opinnäytetyö ja sen yhteydessä syntyvä materiaali jää kuitenkin Harjoittelijalle ja Oppilaitokselle, ellei toisin sovita.
· Yhteinen sopimus: Kaikkien kolmen osapuolen kirjallisella suostumuksella.
· Olennainen rikkomus: Mikäli Harjoittelija laiminlyö olennaisesti tehtäviään tai rikkoo salassapitovelvollisuutta tai työturvallisuussäännöksiä, Harjoittelupaikalla on oikeus päättää sopimus välittömästi.
· Opintojen keskeytyminen: Mikäli Harjoittelijan opinnot keskeytyvät tai tutkinnon edellyttämät edellytykset eivät täyty, Oppilaitos voi vetäytyä sopimuksesta.
· Harjoittelupaikan toimintaedellytysten muutos: Force majeure tai vastaava syy oikeuttaa Harjoittelupaikan päättämään sopimuksen kohtuullisella varoituksella.
Palkallisten harjoittelujen osalta sovelletaan lisäksi Työsopimuslain 6 luvun 3 §:n mukaisia irtisanomisaikoja.
Ohjaaja antaa Harjoittelijalle palautetta säännöllisesti ja arvioi suorituksen harjoittelun päätyttyä. Oppilaitoksen yhteyshenkilö hyväksyy lopullisen arvioinnin opintosuoritukseksi.
Harjoittelupaikka antaa Harjoittelijalle pyydettäessä työtodistuksen harjoittelusta — palkallisten harjoittelujen osalta Työsopimuslain 6 luvun 7 §:n mukaisesti, palkattomien osalta vapaamuotoisena harjoittelutodistuksena. Todistuksesta käyvät ilmi harjoittelun kesto, tehtävät ja Harjoittelijan suoriutuminen.
Mahdolliset riidat pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti neuvotteluteitse Oppilaitoksen, Harjoittelupaikan ja Harjoittelijan välillä. Mikäli sovintoa ei saavuteta, riidat ratkaistaan Harjoittelijan kotipaikan käräjäoikeudessa.
Mikä on harjoittelusopimus?
Harjoittelusopimus on opiskelijan, harjoittelua tarjoavan organisaation ja oppilaitoksen välinen kirjallinen sopimus, jolla määritellään harjoittelujakson ehdot — kesto, työaika, tehtävät, oppimistavoitteet, ohjaus ja mahdollinen palkka. Suomessa harjoittelu on integroitu osa ammatillista koulutusta yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkinnon laajuus mitataan opintopisteinä (1 op = noin 27 työtuntia), ja harjoittelujakso vastaa tyypillisesti 5–30 op:tä.
Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä harjoittelu on usein pakollinen osa tutkintoa erityisesti soveltavilla aloilla — kasvatustiede, sosiaali- ja terveysala, tekniikka, kauppa ja oikeustiede. Yliopistossa harjoittelujakso on tyypillisesti 1–3 kuukautta, ammattikorkeakoulussa 5–10 kuukautta tutkintoa kohti. Suomessa erityispiirteenä on, että moniin harjoittelujaksoihin maksetaan vähintään pieni harjoittelupalkka tai -tuki — ammattikorkeakoulun harjoitteluraha on yleensä 1 700–2 500 €/kk vuonna 2026.
Harjoittelusopimukseen sovelletaan pääosin Työsopimuslakia (55/2001), kun harjoittelu on palkallista ja työsuoritus on selkeä. Palkattomat harjoittelujaksot ovat enemmän opintojaksoja, ja niihin sovelletaan Työturvallisuuslakia (738/2002) sekä oppilaitoksen ja harjoittelupaikan välistä sopimusta. Suomessa harjoitteluun liittyvä keskeinen erityispiirre on tapaturmavakuutus — opiskelija on Yliopistolain 41 § ja Ammattikorkeakoululain 31 § mukaan vakuutettu harjoittelupaikalla oppilaitoksen kautta. Lisäksi harjoittelupaikalla on Työturvallisuuslain mukainen vastuu opiskelijan turvallisuudesta.
Mitä mallissa on?
Harjoittelusopimusmalli kattaa kaikki Suomessa toimivan harjoittelujärjestelyn olennaiset ehdot.
Harjoittelupaikka
Yritys tai organisaatio, joka tarjoaa harjoittelupaikan — Y-tunnus ja edustaja.
Harjoittelija
Opiskelijan tiedot, henkilötunnus ja oppilaitos.
Oppilaitos
Yliopisto, AMK, ammattikoulu tai aikuisoppilaitos — tutkinto ja ohjaaja.
Harjoittelun kesto
Aloituspäivä, päättymispäivä ja kesto kuukausina tai opintopisteinä.
Harjoittelun laajuus
Opintopisteet ja vastaavat työtunnit (1 op ≈ 27 h).
Tehtävä ja työpaikka
Tehtävänimike, työtehtävien kuvaus ja työnsuorittamispaikka.
Ohjaus
Harjoittelupaikan ohjaaja ja oppilaitoksen ohjaaja.
Oppimistavoitteet
Konkreettiset oppimistavoitteet, joiden täyttymistä arvioidaan.
Työaika
Viikkotunnit ja työaikajaksot — Työaikalain 872/2019 mukaisesti.
Korvaus
Palkka tai harjoittelutuki — Suomessa AMK-harjoittelu yleensä 1 700–2 500 €/kk.
Tapaturmavakuutus
Oppilaitoksen kautta järjestetty vakuutus harjoittelujakson ajalle.
Arviointi ja todistus
Harjoittelun arviointiraportti ja oppilaitokselle annettava työtodistus.
Miten luot harjoittelusopimuksen?
Suomessa solmittava harjoittelusopimus syntyy Doxunon työkalulla viidessä vaiheessa.
- 1
Tunnista osapuolet
Syötä harjoittelupaikan Y-tunnus, opiskelijan tiedot ja oppilaitoksen tiedot.
- 2
Määritä kesto ja laajuus
Aseta aloitus- ja päättymispäivä sekä laajuus opintopisteinä (esim. 15 op = noin 3 kk).
- 3
Kuvaa tehtävät ja oppimistavoitteet
Listaa konkreettiset työtehtävät ja oppimistavoitteet, jotka ohjaavat arviointia.
- 4
Aseta korvaus ja työaika
Päätä, onko harjoittelu palkallinen vai palkaton, viikkotunnit ja työaikamuoto.
- 5
Esikatsele ja allekirjoita
Tarkista sopimusteksti, esikatsele PDF ja allekirjoittakaa kaikki kolme osapuolta.
Suomen oikeudelliset näkökulmat
Suomessa harjoittelusopimus toimii työ-, koulutus- ja tapaturmavakuutuslainsäädännön rajapinnassa.
Tämä malli on tarkoitettu informaatiotarkoituksiin eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Erityistapauksissa (kansainvälinen harjoittelu, alaikäinen harjoittelija) suositellaan suomalaisen työoikeusasianajan arviota.
Sopiva Suomen koulutus- ja työlainsäädäntöön
Työsopimuslain soveltaminen
Suomessa harjoittelusopimukseen sovelletaan pääosin Työsopimuslakia (55/2001), kun harjoittelu on palkallista ja työsuoritus on selkeä. Tällöin opiskelija on työntekijän asemassa, ja häneen sovelletaan TSL:n säännöksiä irtisanomisesta, vuosilomista (Vuosilomalaki 162/2005), työaikasuojasta (Työaikalaki 872/2019) ja muista työsuhteen ehdoista. Palkattomat harjoittelujaksot ovat enemmän opintojaksoja, eikä niihin sovelleta TSL:n työsuhdeoikeuksia.
Tapaturmavakuutus
Suomessa opiskelijan tapaturmavakuutus harjoittelussa järjestetään oppilaitoksen kautta. Yliopistolain (558/2009) 41 § ja Ammattikorkeakoululain (932/2014) 31 § velvoittavat oppilaitoksen vakuuttamaan opiskelijan harjoittelujaksolla. Vakuutus kattaa tapaturmat, jotka sattuvat harjoittelupaikalla työaikana sekä matkoilla harjoittelupaikan ja oppilaitoksen tai kodin välillä. Ammatillisen koulutuksen lain (531/2017) mukaan ammattikoulun opiskelijoilla on vastaava suoja.
Työturvallisuuslaki ja AVI-valvonta
Suomessa Työturvallisuuslain (738/2002) säännökset koskevat myös harjoittelijaa työsuhteen kaltaisessa asemassa. Harjoittelupaikalla on velvollisuus huolehtia turvallisuudesta, perehdyttää opiskelija työtehtäviin ja varmistaa työvälineiden turvallinen käyttö. Aluehallintovirasto (AVI) valvoo lain noudattamista myös harjoittelussa. Erityistä huomiota vaaditaan vaarallisissa olosuhteissa työskentelyssä — esim. teollisuus, terveydenhuolto, rakentaminen.
Verotus ja sosiaaliturva
Suomessa harjoittelupalkka on veronalaista tuloa kuten mikä tahansa palkka. Verohallinto määrittää ennakonpidätysprosentin verokortin perusteella. Mikäli harjoittelija saa opintotukea ja harjoittelupalkkaa, opintotuen tulorajat on tarkistettava — vuonna 2026 vapaa tulo on 12 498 € / 12 kk yleensä. Työnantaja maksaa tyypilliset palkkaverot ja TyEL-eläkemaksut myös harjoittelijasta, mikäli kyseessä on TSL:n alainen työsuhde.
Usein kysytyt kysymykset
Aloita harjoittelusopimuksesi nyt
Suomessa toimivalle harjoittelujärjestelylle räätälöity sopimus muutamassa minuutissa — oppimistavoitteet, ohjaus, vakuutus ja palkka kaikki hoidossa.
Free · Instant PDF · No account required