Lapsen huolto- ja tapaamissopimus -malli
Vanhemmat voivat Suomessa sopia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta kirjallisella sopimuksella, joka vahvistetaan kunnan sosiaalitoimen lastenvalvojalla — vahvistettu sopimus rinnastetaan käräjäoikeuden päätökseen Lain 361/1983 8 §:n nojalla. Doxunon ilmainen malli on rakennettu lapsen edun ympärille (Laki 361/1983 1 §; YK:n lapsen oikeuksien sopimus 3 art.) ja kattaa kaikki ne kohdat, joita lastenvalvoja tarkistaa ennen vahvistamista.
Anna Maria Lehtonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki, jäljempänä "Vanhempi 1";
ja
Mikko Juhani Korhonen (henkilötunnus 120483-456B), osoite Aleksanterinkatu 17 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Vanhempi 2".
Vanhemmat sopivat yhdessä alla olevista, lasten huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevista ehdoista Lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) ja Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisesti, lapsen edun ollessa ratkaiseva näkökulma kaikissa päätöksissä (361/1983 § 1; YK:n lapsen oikeuksien sopimus 3 art.).
Emilia Sofia Lehtonen-Korhonen, henkilötunnus 220517-789C, syntynyt 22.5.2017
Onni Mikael Lehtonen-Korhonen, henkilötunnus 080619-321D, syntynyt 8.6.2019
Sopimus laaditaan vanhempien yhteisymmärryksessä lapsen edun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi (Laki 361/1983 § 1; Lastensuojelulaki 417/2007 § 4). Sopimus astuu lopullisesti voimaan vasta, kun se on vahvistettu kunnan sosiaalitoimen lastenvalvojalla (Laki 361/1983 § 8) — vahvistettu sopimus on rinnastettavissa käräjäoikeuden antamaan päätökseen ja on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen.
a) Lapsen nimi, kansalaisuus ja uskonto.
b) Lapsen koulutus ja koulun valinta.
c) Lapsen terveydenhuolto ei-kiireellisissä asioissa.
d) Lapsen passi ja matkustus ulkomaille.
e) Lapsen asuinpaikka ja muutto toiseen kuntaan tai ulkomaille.
Asuva vanhempi päättää yksin arkielämän tavanomaisista asioista, kuten päivittäisestä hoidosta, harrastuksista ja kiireellisestä terveydenhuollosta.
Asuminen voidaan muuttaa Lain 361/1983 14 §:n mukaisella menettelyllä — vanhempien sopimuksella ja lastenvalvojan vahvistuksella tai käräjäoikeuden päätöksellä, jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti.
Tapaamisrytmi: parittomien viikkojen viikonloppuina.
Tapaamiskuvaus:
Lapset viettävät parittomien viikkojen viikonloput Vanhemman 2 luona perjantai-iltapäivästä (klo 17.00) sunnuntai-iltaan (klo 18.00). Lisäksi lapset viettävät keskimäärin yhden arki-illan viikossa Vanhemman 2 luona, vanhempien sopimalla aikataululla.
Loma-aikojen jakaminen (kesä, joulu, hiihtoloma, syysloma):
Kesäloma jaetaan tasan: lapset viettävät 3 viikkoa Vanhemman 2 luona ja loput 6-7 viikkoa Vanhemman 1 luona. Tarkka ajankohta sovitaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Joulu vietetään vuorovuosin (parilliset vuodet Vanhemman 1, parittomat Vanhemman 2). Hiihtoloma vuorovuosin, syysloma yhdessä paikkakunnalla yöpyen.
Kuljetus: Vanhemmat sopivat lapsen kuljetuksesta tapaamisten alkaessa ja päättyessä. Kuljetuskustannukset jaetaan kohtuudella, ottaen huomioon vanhempien tulot ja matkojen pituus.
Vahvistettu sopimus on rinnastettavissa käräjäoikeuden päätökseen ja se voidaan panna täytäntöön suoraan ulosottomenettelyllä, mikäli toinen vanhempi ei noudata sopimusta. Ennen vahvistusta sopimus toimii vanhempien välisenä kunnianohjelmana, mutta ei ole ulosottokelpoinen.
Lapsen kuuleminen (Laki 361/1983 § 11): Lapsen, joka on täyttänyt 12 vuotta, mielipidettä on kuultava ennen sopimuksen vahvistamista. Lapsen näkemys vaikuttaa sopimuksen sisältöön lapsen edun mukaisesti.
Terveydenhuolto (ei-kiireellinen): yhdessä molempien vanhempien suostumuksella. Kiireellisistä terveydenhuoltotoimenpiteistä päättää lapsen kanssa olevan vanhempi.
Koulutus: Koulun valinta, koulun vaihto, oppilaitoksen valinta, peruskoulun jälkeinen valinta — yhdessä molempien vanhempien suostumuksella.
Uskonto ja vakaumus: lapsi säilyttää nykyisen vakaumuksensa (Laki 361/1983 § 4; Uskonnonvapauslaki 453/2003).
Ulkomaanmatkat: Lapsen viehminen ulkomaille edellyttää kummankin vanhemman kirjallisella suostumuksella. EU/Schengen-alueen lyhyet matkat (alle 7 pv) saa toteuttaa vapaasti, mikäli kummankin vanhemman yhteystiedot annetaan toisille.
Erityismääräykset:
Lasten harrastukset (jääkiekko, balettikoulu) jatkuvat nykyisinä, ja molemmat vanhemmat sitoutuvat tukemaan harrastusten ylläpitoa. Suuremmista harrastuksen muutoksista (uusi laji tai tason vaihto) päätetään yhdessä.
Erimielisyyksien sovittelu: Mikäli vanhemmat eivät pääse sovintoon lapsta koskevissa asioissa, he sitoutuvat ennen oikeudenkäyntiä yrittämään perheasioiden sovittelua (Avioliittolaki 234/1929 § 22-23). Sovittelijana voi toimia kunnan perheasiain yksikkö tai yksityinen, riippumaton sovittelija. Sovittelu on luottamuksellinen ja vapaaehtoinen.
Lapsen kuuleminen: Yli 12-vuotiaiden lasten mielipidettä kuullaan ennen merkittäviä muutoksia tapaamissopimuksessa. Alle 12-vuotiaiden mielipiteet huomioidaan iän ja kehitystason mukaisesti, mutta päätösvalta säilyy vanhemmilla.
Tiedonvälitys: Vanhemmat antavat toisilleen kohtuullisesti tietoja lapsen koulunkäynnistä, terveydestä, kavereista ja harrastuksista. Lapsen huollossa, asumisessa, koulussa tai muussa olennaisessa asiassa tapahtuvista muutoksista ilmoitetaan toisilleen viipymättä.
Sopimus päättyy automaattisesti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Sitä ennen Sopimusta voidaan muuttaa:
a) Vanhempien yhteisellä sopimuksella, joka vahvistetaan sosiaalitoimessa.
b) Käräjäoikeuden päätöksellä, mikäli vanhemmat eivät pääse sovintoon (Laki 361/1983 § 14) ja olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti.
Tämän Sopimuksen muuttamista koskeva oikeudenkäynti käydään Helsinki:n käräjäoikeudessa.
Mikä on lapsen huolto- ja tapaamissopimus?
Lapsen huolto- ja tapaamissopimus on vanhempien välinen kirjallinen sopimus, jolla he sopivat lapsen huoltomuodosta (yhteishuolto tai yksinhuolto), pääasiallisesta asuinpaikasta, tapaamisoikeudesta toisen vanhemman kanssa sekä loma-aikojen jakautumisesta. Sopimus voidaan tehdä avioeron tai avoeron yhteydessä, tai milloin tahansa, kun vanhempien välinen yhteinen elämä päättyy.
Suomessa sopimus astuu lopullisesti voimaan vasta, kun se on vahvistettu kunnan sosiaalitoimen lastenvalvojalla (Laki 361/1983 8 §). Vahvistus tehdään lastenvalvojan vastaanotolla, jossa molemmat vanhemmat ovat läsnä. Vahvistuksen jälkeen sopimus on rinnastettavissa käräjäoikeuden antamaan päätökseen ja se voidaan panna täytäntöön suoraan ulosottomenettelyllä, mikäli toinen vanhempi ei noudata sopimusta.
Lapsen edun periaate on Suomessa kaikkien huoltoasioiden ratkaiseva näkökulma (Laki 361/1983 1 §; YK:n lapsen oikeuksien sopimus 3 art.). Yli 12-vuotiaan lapsen mielipidettä on Lain 361/1983 11 §:n mukaan kuultava ennen sopimuksen vahvistamista, ja nuoremmankin lapsen näkemys huomioidaan iän ja kehitystason mukaisesti.
Mitä malli sisältää?
Mallimme kattaa kaikki olennaiset osa-alueet, jotka lastenvalvoja tarkistaa Suomessa sopimuksen vahvistamisen yhteydessä.
Vanhempien tiedot
Nimet, henkilötunnukset, osoitteet ja yhteystiedot kummastakin vanhemmasta.
Lapset
Jokaisen lapsen nimi, henkilötunnus, syntymäaika — yksi lapsi per rivi.
Huoltomuoto
Yhteishuolto (Laki 361/1983 4 §) tai yksinhuolto (5 §) — vaikuttaa merkittävien päätösten tekemiseen.
Asuminen
Pääasiallinen asuinpaikka tai vuoroasuminen — määrää koulupiirin ja lapsilisän maksun.
Tapaamisrytmi
Parittomat/parilliset viikonloput, kerran kuussa tai vapaamuotoinen sopiminen.
Loma-ajat
Kesä-, joulu-, hiihto- ja syyslomien jakautuminen Suomen koulujen lomakalenterin mukaisesti.
Elatus
Erillinen elatussopimus, sisällytetty kuukausittainen elatusapu tai vuoroasumisessa ei elatusta.
Erityispäätökset
Terveydenhuolto, koulutus, uskonto ja ulkomaanmatkat — yhdessä vai erikseen.
Muutto, sovittelu ja lapsen kuuleminen
Asuvan vanhemman muuton säännöt, perheasiain sovittelu ja yli 12-vuotiaan kuuleminen.
Vanhempien yhteistyö
Tiedonvälitys, lapsen edun mukainen toiminta ja monikulttuurisen perheen päätökset.
Näin laadit huolto- ja tapaamissopimuksen Suomessa
Sopimus laaditaan vanhempien yhteisymmärryksessä lapsen edun mukaisesti. Lastenvalvoja auttaa Suomessa muotoilemaan ehdot ja varmistaa, että ne ovat lapsen kannalta toimivat.
- 1
Sopikaa huoltomuodosta
Yhteishuolto on Suomessa pääsääntö ja yleensä lapsen edun mukainen — yksinhuolto tulee kyseeseen erityisissä tilanteissa.
- 2
Päättäkää asumisesta
Lapsi asuu pääosin toisen vanhemman luona tai vuoroasumisessa. Vuoroasuminen edellyttää vanhempien hyvää yhteistyötä ja kohtuullisen lyhyen välimatkan.
- 3
Määrittäkää tapaamisrytmi
Parittomat tai parilliset viikonloput on Suomessa yleinen rytmi. Loma-ajoista sovitaan yleensä vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
- 4
Vie sopimus lastenvalvojalle
Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen maksutta, kun molemmat vanhemmat ovat läsnä. Vahvistuksen jälkeen sopimus on Suomessa täytäntöönpanokelpoinen.
- 5
Päivittäkää tarvittaessa
Lasten tarpeiden ja perheen tilanteen muuttuessa sopimusta voidaan muuttaa Lain 361/1983 14 §:n nojalla — joko sosiaalitoimessa tai käräjäoikeuden päätöksellä.
Oikeudellisia näkökohtia
Lapsen huolto- ja tapaamissopimus on yksi Suomen perheoikeuden tärkeimmistä asiakirjoista. Sen muotomääräykset ja täytäntöönpanon edellytykset on hyvä tuntea.
Tämä malli on tarkoitettu tiedoksi eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Vaikeissa tilanteissa (väkivalta, lapsen kaappausriski, kansainvälinen muutto) suositellaan asianajajan ja sosiaalitoimen yhteistyötä Suomessa.
Mukautettu Suomen lapsen huoltolainsäädäntöön
Lastenvalvojan vahvistus (Laki 361/1983 8 §)
Sopimus astuu Suomessa täytäntöönpanokelpoiseen muotoon vasta, kun se on vahvistettu kunnan sosiaalitoimen lastenvalvojalla. Vahvistuspalvelu on maksuton ja vahvistus tehdään lastenvalvojan vastaanotolla, jossa molemmat vanhemmat allekirjoittavat sopimuksen lastenvalvojan edessä. Vahvistettu sopimus on rinnastettavissa käräjäoikeuden päätökseen.
Lapsen kuuleminen (Laki 361/1983 11 §)
Yli 12-vuotiaan lapsen mielipidettä on Suomessa kuultava ennen sopimuksen vahvistamista. Lapsen näkemys vaikuttaa sopimuksen sisältöön lapsen edun mukaisesti, ja se kirjataan vahvistuspöytäkirjaan. Alle 12-vuotiaan lapsen mielipiteitä huomioidaan iän ja kehitystason mukaisesti, mutta päätösvalta säilyy aina vanhemmilla ja lastenvalvojalla.
Asuinpaikan muutto (Laki 361/1983 15 §)
Asuvan vanhemman muutto Suomessa toiseen kuntaan tai ulkomaille edellyttää yhteishuoltajien sopimusta. Lapsen ulkomaille muutto vaatii aina kummankin huoltajan kirjallisen suostumuksen Haagin lapsikaappaussopimuksen 1980 (SopS 78/1994) mukaisesti — luvaton siirto on rangaistava teko ja voi johtaa kansainvälisiin palautusmenettelyihin.
Sovittelu ennen oikeudenkäyntiä
Suomessa suositellaan perheasiain sovittelua (Avioliittolaki 234/1929 22-23 §) tai tuomioistuinsovittelua (Laki 394/2011) ennen oikeudenkäyntiä. Sovittelu on luottamuksellinen, vapaaehtoinen ja säilyttää usein vanhempien yhteistyökyvyn — joka on lapsen kannalta keskeisin tekijä erotilanteen jälkeen.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Laadi huolto- ja tapaamissopimus muutamassa minuutissa
Turvaa lapsen suhde molempiin vanhempiin Suomen lain mukaisesti — täytä lomake, esikatsele sopimus ja lataa PDF lastenvalvojan vahvistettavaksi.
Free · Instant PDF · No account required