Tarkistettu
Maakohtainen oikeudellinen sisältö
Laadittu juridisella asiantuntemuksella jokaiselle lainkäyttöalueelle, huomattavasti kattavampi kuin tekoälyluonnokset, jotka kopioivat yleisiä lausekkeita maiden välillä.
TyösuhdeFI
Kilpailukieltosopimus -malli
Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän mahdollisuutta toimia kilpailevalla alalla työsuhteen päättymisen jälkeen. Suomessa kilpailukielto on tiukasti säädelty Työsopimuslain (55/2001) § 3:5 mukaisesti — vuonna 2022 voimaan tullut reformi muutti olennaisesti pelisääntöjä: yli 6 kuukautta kestävästä kilpailukiellosta on maksettava korvaus, ja maksimi on 12 kuukautta vain poikkeuksellisilla painavilla syillä. Doxunon ilmainen malli on rakennettu reformin jälkeisen lainsäädännön mukaisesti.
Free to useInstant PDFNo account required
PDF (free) + editable Word (.docx) with Expert
KILPAILUKIELTOSOPIMUS
Työsopimuslaki 55/2001 § 3:5 (2022 Reformi) — Alkava 15. Tammikuuta 2024
TYÖNANTAJA
Pohjola Tech Solutions Oy
Y-tunnus 2876543-1
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
Edustaja: Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
Edustaja: Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö
TYÖNTEKIJÄ
Mikko Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A
Hämeenkatu 23 B 5, 33100 Tampere
Hämeenkatu 23 B 5, 33100 Tampere
Kesto: kaksitoista (12) kuukautta
Paikka: Helsinki
Tämä kilpailukieltosopimus (jäljempänä "Sopimus") on tehty Helsinki:ssa seuraavien osapuolten välillä:
Pohjola Tech Solutions Oy (Y-tunnus 2876543-1), jota edustaa Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö, jäljempänä "Työnantaja";
ja
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), jäljempänä "Työntekijä".
Tämä Sopimus tehdään Työsopimuslain (55/2001) § 3:5 mukaisesti — vuoden 2022 lakireformin jälkeen kaikki yli 6 kuukautta kestävät kilpailukiellot edellyttävät Työnantajan maksamaa kuukausittaista korvausta.
Osapuolet sopivat seuraavista ehdoista:
Pohjola Tech Solutions Oy (Y-tunnus 2876543-1), jota edustaa Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö, jäljempänä "Työnantaja";
ja
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), jäljempänä "Työntekijä".
Tämä Sopimus tehdään Työsopimuslain (55/2001) § 3:5 mukaisesti — vuoden 2022 lakireformin jälkeen kaikki yli 6 kuukautta kestävät kilpailukiellot edellyttävät Työnantajan maksamaa kuukausittaista korvausta.
Osapuolet sopivat seuraavista ehdoista:
1.
SOPIMUKSEN TAUSTAA JA ERITYINEN PAINAVA SYY
Työntekijä työskentelee Työnantajan palveluksessa tehtävässä:
Senior-ohjelmistokehittäjä, vastuussa pilvialustan back-end-arkkitehtuurista, asiakassuhteiden hoidosta avain-asiakkaille ja RandD-projektien teknisestä johdosta. Pääsy yhtiön tärkeimpiin liikesalaisuuksiin: lähdekoodit, asiakassopimukset, hinnoittelustrategiat, RandD-tiekartta.
Työsuhde alkoi 15. tammikuuta 2024.
Erityinen painava syy kilpailukiellolle (Työsopimuslaki § 3:5 § 1 mom):
Työntekijä on johtavassa asiantuntija-asemassa ja hänellä on syvällinen pääsy yhtiön strategisesti tärkeimpiin liikesalaisuuksiin: omistusoikeudellisiin algoritmeihin tekoälypohjaisessa tilaushallintajärjestelmässä, asiakassopimusten taloudellisiin yksityiskohtiin sekä tuotekehitysstrategiaan vuosille 2026–2030. Näiden tietojen siirtyminen kilpailijalle aiheuttaisi yhtiölle merkittävää, vaikeasti todennettavissa olevaa kilpailuetuvahinkoa.
HUOMIO TSL 3:5 §:N PAKOTTAVUUDESTA: Lain mukaan kilpailukielto on pätevä ainoastaan, jos siihen on erityisen painava syy. Painavan syyn arvioinnissa otetaan huomioon (Työsopimuslaki § 3:5 § 1 mom):
a) Työnantajan toiminnan luonne ja tarve suojata liikesalaisuuksia.
b) Työntekijän asema ja tehtävät — onko hän johtavassa, asiantuntija- tai erityisluotettavassa asemassa.
c) Kilpailukiellon kohdistumispiiri — kuinka laajaa toimialarajoitus on.
d) Työnantajan ja Työntekijän intressitilanne kokonaisuutena.
Mikäli erityistä painavaa syytä ei ole, tuomioistuin voi mitätöidä tämän Sopimuksen kokonaan tai osittain (Työsopimuslaki § 3:5 § 5 mom).
Senior-ohjelmistokehittäjä, vastuussa pilvialustan back-end-arkkitehtuurista, asiakassuhteiden hoidosta avain-asiakkaille ja RandD-projektien teknisestä johdosta. Pääsy yhtiön tärkeimpiin liikesalaisuuksiin: lähdekoodit, asiakassopimukset, hinnoittelustrategiat, RandD-tiekartta.
Työsuhde alkoi 15. tammikuuta 2024.
Erityinen painava syy kilpailukiellolle (Työsopimuslaki § 3:5 § 1 mom):
Työntekijä on johtavassa asiantuntija-asemassa ja hänellä on syvällinen pääsy yhtiön strategisesti tärkeimpiin liikesalaisuuksiin: omistusoikeudellisiin algoritmeihin tekoälypohjaisessa tilaushallintajärjestelmässä, asiakassopimusten taloudellisiin yksityiskohtiin sekä tuotekehitysstrategiaan vuosille 2026–2030. Näiden tietojen siirtyminen kilpailijalle aiheuttaisi yhtiölle merkittävää, vaikeasti todennettavissa olevaa kilpailuetuvahinkoa.
HUOMIO TSL 3:5 §:N PAKOTTAVUUDESTA: Lain mukaan kilpailukielto on pätevä ainoastaan, jos siihen on erityisen painava syy. Painavan syyn arvioinnissa otetaan huomioon (Työsopimuslaki § 3:5 § 1 mom):
a) Työnantajan toiminnan luonne ja tarve suojata liikesalaisuuksia.
b) Työntekijän asema ja tehtävät — onko hän johtavassa, asiantuntija- tai erityisluotettavassa asemassa.
c) Kilpailukiellon kohdistumispiiri — kuinka laajaa toimialarajoitus on.
d) Työnantajan ja Työntekijän intressitilanne kokonaisuutena.
Mikäli erityistä painavaa syytä ei ole, tuomioistuin voi mitätöidä tämän Sopimuksen kokonaan tai osittain (Työsopimuslaki § 3:5 § 5 mom).
2.
KILPAILUKIELLON SISÄLTÖ
Työntekijä sitoutuu työsuhteen päättymisen jälkeen kaksitoista (12) kuukautta ajan:
a) Olemaan ottamatta vastaan työtä, joka on samanlaista tai välittömästi kilpailevaa Työnantajan toiminnan kanssa.
b) Olemaan perustamatta omaa kilpailevaa yritystä tai osallistumatta sellaisen perustamiseen.
c) Olemaan toimimatta Työnantajan kilpailijan palveluksessa konsultti-, neuvonantaja- tai johtoasemassa.
d) Olemaan harjoittamatta itsenäisesti elinkeinoa, joka on samanlaista tai välittömästi kilpailevaa Työnantajan toiminnan kanssa.
Toimiala-rajaus (TSL 3:5 § 5 mom kohtuullisuusvaatimus):
Tekoälypohjaisten yritysten tilaushallintajärjestelmien ja vähittäiskaupan analytiikkaratkaisujen kehittäminen, myynti ja konsultointi.
Maantieteellinen rajaus (TSL 3:5 § 5 mom kohtuullisuusvaatimus):
Suomen tasavalta sekä muut Pohjoismaat (Ruotsi, Norja, Tanska). Kielto ei kata Yhdysvaltoja, Kanadaa, Aasiaa eikä Etelä-Eurooppaa, missä yhtiöllä ei ole nykyistä toimintaa.
Erityishuomio: Mikäli toimiala- ja maantieteellinen rajaus ovat kohtuuttomia laajoja Työntekijän asemaan ja Työnantajan suojaintressiin nähden, tuomioistuin voi kohtuullistaa sopimusta (TSL 3:5 § 5 mom, Oikeustoimilaki 228/1929 § 38).
a) Olemaan ottamatta vastaan työtä, joka on samanlaista tai välittömästi kilpailevaa Työnantajan toiminnan kanssa.
b) Olemaan perustamatta omaa kilpailevaa yritystä tai osallistumatta sellaisen perustamiseen.
c) Olemaan toimimatta Työnantajan kilpailijan palveluksessa konsultti-, neuvonantaja- tai johtoasemassa.
d) Olemaan harjoittamatta itsenäisesti elinkeinoa, joka on samanlaista tai välittömästi kilpailevaa Työnantajan toiminnan kanssa.
Toimiala-rajaus (TSL 3:5 § 5 mom kohtuullisuusvaatimus):
Tekoälypohjaisten yritysten tilaushallintajärjestelmien ja vähittäiskaupan analytiikkaratkaisujen kehittäminen, myynti ja konsultointi.
Maantieteellinen rajaus (TSL 3:5 § 5 mom kohtuullisuusvaatimus):
Suomen tasavalta sekä muut Pohjoismaat (Ruotsi, Norja, Tanska). Kielto ei kata Yhdysvaltoja, Kanadaa, Aasiaa eikä Etelä-Eurooppaa, missä yhtiöllä ei ole nykyistä toimintaa.
Erityishuomio: Mikäli toimiala- ja maantieteellinen rajaus ovat kohtuuttomia laajoja Työntekijän asemaan ja Työnantajan suojaintressiin nähden, tuomioistuin voi kohtuullistaa sopimusta (TSL 3:5 § 5 mom, Oikeustoimilaki 228/1929 § 38).
3.
KILPAILUKIELLON KESTO JA SEN ABSOLUUTTISET RAJAT
Tämän Sopimuksen kilpailukielto kestää kaksitoista (12) kuukautta työsuhteen päättymispäivästä lukien.
Lakisääteiset rajat (TSL 3:5):
· Enintään 12 kuukautta — tämän yli ei ole missään tilanteessa pätevä (TSL 3:5 § 4 mom).
· Enintään 6 kuukautta ilman korvausta (TSL 3:5 § 2 mom).
· 6–12 kuukauden osalta Työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen vähintään 40 % keskimääräisestä peruspalkasta kilpailukiellon jäljellä olevalta ajalta (TSL 3:5 § 3 mom).
· Yli 6 kuukauden kilpailukiellossa korvauksen on käytännössä oltava vähintään 60 % keskimääräisestä peruspalkasta.
Tuomioistuimen harkinta: Mikäli sovittu kilpailukielto ylittää lain mukaisen pituuden tai on muutoin kohtuuton, tuomioistuin voi (TSL 3:5 § 5 mom):
a) Lyhentää sopimusajan kohtuulliseksi.
b) Mitätöidä sopimusehdon kokonaan, jos kohtuuttomuus on olennaista.
c) Vahvistaa korvauksen suuruuden kohtuulliseksi.
Lakisääteiset rajat (TSL 3:5):
· Enintään 12 kuukautta — tämän yli ei ole missään tilanteessa pätevä (TSL 3:5 § 4 mom).
· Enintään 6 kuukautta ilman korvausta (TSL 3:5 § 2 mom).
· 6–12 kuukauden osalta Työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen vähintään 40 % keskimääräisestä peruspalkasta kilpailukiellon jäljellä olevalta ajalta (TSL 3:5 § 3 mom).
· Yli 6 kuukauden kilpailukiellossa korvauksen on käytännössä oltava vähintään 60 % keskimääräisestä peruspalkasta.
Tuomioistuimen harkinta: Mikäli sovittu kilpailukielto ylittää lain mukaisen pituuden tai on muutoin kohtuuton, tuomioistuin voi (TSL 3:5 § 5 mom):
a) Lyhentää sopimusajan kohtuulliseksi.
b) Mitätöidä sopimusehdon kokonaan, jos kohtuuttomuus on olennaista.
c) Vahvistaa korvauksen suuruuden kohtuulliseksi.
4.
TYÖNANTAJAN KORVAUSVELVOLLISUUS
Työnantaja sitoutuu maksamaan Työntekijälle kilpailukiellon ajalta korvauksen seuraavasti:
Korvauksen laskeminen:
· Peruskuukausipalkka: 6 500,00 EUR
· Korvaus-%: 60 %
· Kuukausittainen korvaus: 3 900,00 EUR
Maksuaikataulu: Korvaus maksetaan kuukausittain Työntekijän pankkitilille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä koko kilpailukiellon kestoajan.
Verotuskäytäntö: Korvaus on Tuloverolain (1535/1992) mukaisesti veronalaista ansiotuloa. Työnantaja huolehtii ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksujen tilittämisestä Verohallinnolle.
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus: Mikäli Työntekijä saa kilpailukiellon kestoajalta tuloa muulta työnantajalta tai itsenäisestä toiminnasta — kuitenkin niin, että toiminta ei riko tätä Sopimusta — Työntekijän on ilmoitettava tästä Työnantajalle. Tällaiset tulot eivät vähennä korvausta, ellei niistä ole erikseen sovittu.
Korvauksen pätemättömyys (TSL 3:5 § 6 mom): Kilpailukielto on pätemätön, jos Työnantaja on irtisanonut työsuhteen ilman asiallista ja painavaa syytä tai jos Työntekijä on purkanut sopimuksen Työnantajan rikkomuksen vuoksi. Tällöin Työntekijällä ei ole velvollisuutta noudattaa kilpailukieltoa, mutta Työnantaja on siltikin velvollinen maksamaan korvauksen.
Korvauksen laskeminen:
· Peruskuukausipalkka: 6 500,00 EUR
· Korvaus-%: 60 %
· Kuukausittainen korvaus: 3 900,00 EUR
Maksuaikataulu: Korvaus maksetaan kuukausittain Työntekijän pankkitilille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä koko kilpailukiellon kestoajan.
Verotuskäytäntö: Korvaus on Tuloverolain (1535/1992) mukaisesti veronalaista ansiotuloa. Työnantaja huolehtii ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksujen tilittämisestä Verohallinnolle.
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus: Mikäli Työntekijä saa kilpailukiellon kestoajalta tuloa muulta työnantajalta tai itsenäisestä toiminnasta — kuitenkin niin, että toiminta ei riko tätä Sopimusta — Työntekijän on ilmoitettava tästä Työnantajalle. Tällaiset tulot eivät vähennä korvausta, ellei niistä ole erikseen sovittu.
Korvauksen pätemättömyys (TSL 3:5 § 6 mom): Kilpailukielto on pätemätön, jos Työnantaja on irtisanonut työsuhteen ilman asiallista ja painavaa syytä tai jos Työntekijä on purkanut sopimuksen Työnantajan rikkomuksen vuoksi. Tällöin Työntekijällä ei ole velvollisuutta noudattaa kilpailukieltoa, mutta Työnantaja on siltikin velvollinen maksamaan korvauksen.
5.
ASIAKASKONTAKTIEN ERITYISKIELTO
Kilpailukiellon kestoajan Työntekijä sitoutuu erityisesti olemaan:
a) Aktiivisesti houkuttelematta Työnantajan asiakkaita, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä työsuhteen viimeisten kahdentoista (12) kuukauden aikana.
b) Tekemättä Työnantajan asiakkaiden kanssa sopimuksia, jotka kilpailevat olennaisesti Työnantajan toiminnan kanssa.
c) Käyttämättä työsuhteen aikana saatuja asiakaskontakteja kilpailevan toiminnan edistämiseksi.
Tärkeä rajaus: Tämä lauseke ei estä Työntekijää vastaanottamasta asiakkaita, jotka itsenäisesti — ilman Työntekijän myötävaikutusta — ottavat häneen yhteyttä uuden palveluntarjoajan etsinnässä. Aktiivisen houkuttelemisen kielto kohdistuu ainoastaan Työntekijän omaan aloitteellisuuteen.
Tämä lauseke täydentää yleistä kilpailukieltoa eikä korvaa sitä — molemmat pätevät samanaikaisesti.
a) Aktiivisesti houkuttelematta Työnantajan asiakkaita, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä työsuhteen viimeisten kahdentoista (12) kuukauden aikana.
b) Tekemättä Työnantajan asiakkaiden kanssa sopimuksia, jotka kilpailevat olennaisesti Työnantajan toiminnan kanssa.
c) Käyttämättä työsuhteen aikana saatuja asiakaskontakteja kilpailevan toiminnan edistämiseksi.
Tärkeä rajaus: Tämä lauseke ei estä Työntekijää vastaanottamasta asiakkaita, jotka itsenäisesti — ilman Työntekijän myötävaikutusta — ottavat häneen yhteyttä uuden palveluntarjoajan etsinnässä. Aktiivisen houkuttelemisen kielto kohdistuu ainoastaan Työntekijän omaan aloitteellisuuteen.
Tämä lauseke täydentää yleistä kilpailukieltoa eikä korvaa sitä — molemmat pätevät samanaikaisesti.
6.
SALASSAPITOVELVOLLISUUS KILPAILUKIELLON OHELLA
Tämän Sopimuksen kilpailukiellon ohella Työntekijä on velvollinen pitämään salassa Työnantajan liikesalaisuudet sekä muut luottamukselliset tiedot, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa työsuhteen aikana (Työsopimuslaki 3:4 § ja Liikesalaisuuslaki 595/2018).
Salassapitovelvollisuus on itsenäinen ja ajallisesti riippumaton kilpailukiellosta:
a) Liikesalaisuusluonteisten tietojen osalta velvollisuus on voimassa toistaiseksi, niin kauan kuin tieto säilyttää liikesalaisuusluonteensa (Liikesalaisuuslaki 595/2018 § 2).
b) Muiden luottamuksellisten tietojen osalta vähintään kaksi (2) vuotta työsuhteen päättymispäivästä lukien.
Velvoite on laajempi kuin kilpailukielto — se kattaa myös tilanteet, joissa Työntekijä on siirtynyt täysin eri toimialalle. Salassapitovelvollisuuden rikkominen synnyttää itsenäisen vahingonkorvausvastuun (Liikesalaisuuslaki 9 §, Vahingonkorvauslaki 412/1974).
Salassapitovelvollisuus on itsenäinen ja ajallisesti riippumaton kilpailukiellosta:
a) Liikesalaisuusluonteisten tietojen osalta velvollisuus on voimassa toistaiseksi, niin kauan kuin tieto säilyttää liikesalaisuusluonteensa (Liikesalaisuuslaki 595/2018 § 2).
b) Muiden luottamuksellisten tietojen osalta vähintään kaksi (2) vuotta työsuhteen päättymispäivästä lukien.
Velvoite on laajempi kuin kilpailukielto — se kattaa myös tilanteet, joissa Työntekijä on siirtynyt täysin eri toimialalle. Salassapitovelvollisuuden rikkominen synnyttää itsenäisen vahingonkorvausvastuun (Liikesalaisuuslaki 9 §, Vahingonkorvauslaki 412/1974).
7.
SOPIMUSSAKKO
Mikäli Työntekijä rikkoo tämän Sopimuksen kilpailukieltovelvoitetta, hän on velvollinen maksamaan Työnantajalle sopimussakkona 50 000,00 EUR jokaisesta erillisestä rikkomuksesta. Kestävän tai toistuvan rikkomuksen osalta sopimussakko erääntyy maksettavaksi jokaiselta alkavalta kuukaudelta.
Tuomioistuimen kohtuullistaminen: Mikäli sopimussakko on suhteettoman suuri Työntekijän asemaan, palkkatasoon tai todelliseen vahinkoon nähden, tuomioistuin voi Oikeustoimilain (228/1929) § 38 nojalla kohtuullistaa sakkoa. Sopimussakko ei voi olla ristiriidassa Työsopimuslain pakottavien säännösten kanssa.
Vahingonkorvauksen lisäksi: Sopimussakon maksaminen ei vapauta Työntekijää muista velvoitteista eikä estä Työnantajan vahingonkorvausvaatimusta todellisen vahingon osalta, joka ylittää sakkomäärän (Vahingonkorvauslaki 412/1974, 5 luku).
Sopimussakko erääntyy maksettavaksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä. Mikäli Työntekijä ei maksa sopimussakkoa eräpäivänä, viivästyskorko on Korkolain (633/1982) § 4 mukainen.
Tuomioistuimen kohtuullistaminen: Mikäli sopimussakko on suhteettoman suuri Työntekijän asemaan, palkkatasoon tai todelliseen vahinkoon nähden, tuomioistuin voi Oikeustoimilain (228/1929) § 38 nojalla kohtuullistaa sakkoa. Sopimussakko ei voi olla ristiriidassa Työsopimuslain pakottavien säännösten kanssa.
Vahingonkorvauksen lisäksi: Sopimussakon maksaminen ei vapauta Työntekijää muista velvoitteista eikä estä Työnantajan vahingonkorvausvaatimusta todellisen vahingon osalta, joka ylittää sakkomäärän (Vahingonkorvauslaki 412/1974, 5 luku).
Sopimussakko erääntyy maksettavaksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä. Mikäli Työntekijä ei maksa sopimussakkoa eräpäivänä, viivästyskorko on Korkolain (633/1982) § 4 mukainen.
8.
TYÖNTEKIJÖIDEN HOUKUTTELU- JA REKRYTOINTIKIELTO
Kilpailukiellon kestoajan Työntekijä sitoutuu olemaan aktiivisesti houkuttelematta tai rekrytoimatta Työnantajan työntekijöitä, johtohenkilöitä, sopimuskumppaneita tai itsenäisiä konsultteja, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä työsuhteen viimeisten kahdentoista (12) kuukauden aikana.
Houkuttelukielto kattaa:
a) Suoran lähestymisen — yhteyden ottamisen toivottelaman tarkoituksella.
b) Välillisen houkuttelun esim. headhunter- tai rekrytointiyhtiön kautta.
c) Kollegan suosittelemisen Työntekijän omaan tulevaan työnantajaan.
Sallittu toiminta: Kielto ei estä Työntekijää vastaanottamasta sellaisia työnhakijoita, jotka itsenäisesti hakeutuvat hänen uuteen työnantajaansa esim. avoimen rekrytoinnin kautta. Tällöin houkuttelu on Työntekijän puolelta passiivista.
Velvoitteen rikkomisesta seuraa Sopimussakko-pykälän mukainen sopimussakko ja vahingonkorvausvastuu (Vahingonkorvauslaki 412/1974).
Houkuttelukielto kattaa:
a) Suoran lähestymisen — yhteyden ottamisen toivottelaman tarkoituksella.
b) Välillisen houkuttelun esim. headhunter- tai rekrytointiyhtiön kautta.
c) Kollegan suosittelemisen Työntekijän omaan tulevaan työnantajaan.
Sallittu toiminta: Kielto ei estä Työntekijää vastaanottamasta sellaisia työnhakijoita, jotka itsenäisesti hakeutuvat hänen uuteen työnantajaansa esim. avoimen rekrytoinnin kautta. Tällöin houkuttelu on Työntekijän puolelta passiivista.
Velvoitteen rikkomisesta seuraa Sopimussakko-pykälän mukainen sopimussakko ja vahingonkorvausvastuu (Vahingonkorvauslaki 412/1974).
9.
RIITOJEN RATKAISU
Tästä Sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan ensimmäisenä asteena Helsinki käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava kahden (2) vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (Työsopimuslaki 13:1).
10.
SOVELLETTAVA LAKI
Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, erityisesti Työsopimuslakia (55/2001) § 3:5 (vuonna 2022 reformoitu), Liikesalaisuuslakia (595/2018), Vahingonkorvauslakia (412/1974) ja Oikeustoimilakia (228/1929).
Tähän Sopimukseen ei voida soveltaa työsuhteen ehtona vain Työntekijälle epäedullisempia ehtoja kuin pakottava lainsäädäntö edellyttää (TSL 13:6 — pakottavuus).
Tähän Sopimukseen ei voida soveltaa työsuhteen ehtona vain Työntekijälle epäedullisempia ehtoja kuin pakottava lainsäädäntö edellyttää (TSL 13:6 — pakottavuus).
11.
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Sopimuksen voimassaoloaika: Tämä Sopimus tulee voimaan allekirjoituspäivänä ja on voimassa työsuhteen päättymispäivän jälkeen kaksitoista (12) kuukautta.
Muutokset: Sopimuksen muutokset on tehtävä kirjallisesti ja molempien osapuolten allekirjoitettava. Kohtuuttomien ehtojen lisääminen jälkikäteen ei ole pätevä.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi tai kohtuuttomaksi, muut ehdot pysyvät täysin voimassa, ja kohtuuton ehto kohtuullistetaan TSL 3:5 § 5 mom mukaisesti.
Tiedoksiannot: Tämän Sopimuksen mukaiset tiedoksiannot on tehtävä todistettavasti — kirjattuna kirjeenä, sähköpostilla luku- tai vastaanottokuittauksella.
Sopimuksen pätemättömyys (TSL 3:5 § 6 mom): Mikäli työsuhde päättyy Työnantajan irtisanomisen perusteettomalla syyllä tai Työntekijän purkamisen oikeutetulla syyllä, tämä kilpailukielto on pätemätön. Korvausvelvoite voi kuitenkin pysyä voimassa.
Muutokset: Sopimuksen muutokset on tehtävä kirjallisesti ja molempien osapuolten allekirjoitettava. Kohtuuttomien ehtojen lisääminen jälkikäteen ei ole pätevä.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi tai kohtuuttomaksi, muut ehdot pysyvät täysin voimassa, ja kohtuuton ehto kohtuullistetaan TSL 3:5 § 5 mom mukaisesti.
Tiedoksiannot: Tämän Sopimuksen mukaiset tiedoksiannot on tehtävä todistettavasti — kirjattuna kirjeenä, sähköpostilla luku- tai vastaanottokuittauksella.
Sopimuksen pätemättömyys (TSL 3:5 § 6 mom): Mikäli työsuhde päättyy Työnantajan irtisanomisen perusteettomalla syyllä tai Työntekijän purkamisen oikeutetulla syyllä, tämä kilpailukielto on pätemätön. Korvausvelvoite voi kuitenkin pysyä voimassa.
Tätä Sopimusta on tehty kaksi (2) samansisältöistä alkuperäistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle Helsinki:ssa.
MINKÄ VAKUUDEKSI osapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen mainittuna päivänä.
TYÖNANTAJA
Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö
Y-tunnus: 2876543-1
Pohjola Tech Solutions Oy
Päivämäärä: ____________________
TYÖNTEKIJÄ
Mikko Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A
Päivämäärä: ____________________
Available as a print-ready PDF or an editable Microsoft Word (.docx) file.
Mikä on kilpailukieltosopimus?
Kilpailukieltosopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta toimia työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevalla alalla — joko kokonaan tai osittain. Suomessa kilpailukielto voi rajoittaa työskentelyä kilpailevassa yrityksessä, kilpailevan oman toiminnan harjoittamista tai vanhojen asiakkaiden palvelemista. Kilpailukieltoehto voi olla osa työsopimusta tai erillinen kirjallinen sopimus.
Suomessa kilpailukielto on tiukasti säädelty Työsopimuslain (55/2001) § 3:5 mukaisesti. Lain edellyttämä keskeisin elementti on "erityinen painava syy" — kilpailukielto ei ole pätevä ilman, että työnantaja voi osoittaa konkreettisen ja todellisen tarpeen suojautua kilpailulta. Tällaisia syitä ovat esim. erityisen sensitiivinen tieto (liikesalaisuudet, tuotekehitysprojektit), avainasiakkuudet, johtava asema tai erityiset koulutusinvestoinnit. Pelkkä yleinen halu rajoittaa kilpailua ei riitä.
Vuonna 2022 voimaan tullut TSL § 3:5 reformi muutti olennaisesti kilpailukieltojen pelisääntöjä Suomessa. Aiemmin korvaus oli pakollinen vain yli 6 kk:n kilpailukiellosta — nyt jokaisesta kilpailukiellosta on maksettava kohtuullinen korvaus työnantajan toimesta. Yli 6 kk:n kilpailukiellossa korvauksen on oltava työntekijän peruspalkkaa vastaavasti 60 % koko kielon ajalta. Kilpailukiellon maksimikesto on 6 kuukautta normaalitilanteissa, ja vain "erityisen painavasta syystä" maksimi voi olla 12 kuukautta. Tämä reformi kavensi merkittävästi kilpailukieltojen käyttöalaa Suomessa.
Mitä mallissa on?
Kilpailukieltosopimusmalli kattaa kaikki Suomessa pätevän kilpailukiellon olennaiset ehdot TSL § 3:5 reformin (2022) mukaisesti.
Työnantaja
Yrityksen tiedot — Y-tunnus, edustaja ja postiosoite.
Työntekijä
Kilpailukiellon kohteena olevan työntekijän henkilötiedot ja tehtävänimike.
Erityinen painava syy
Konkreettinen syy, jolla kilpailukielto perustellaan — TSL § 3:5 pakottava vaatimus.
Kilpailukiellon sisältö
Kilpailukielto työskentelystä, oman toiminnan harjoittamisesta tai asiakaskontakteista.
Kilpailukiellon kesto
Maksimi 6 kk normaalisti, 12 kk poikkeuksellisilla syillä.
Maantieteellinen rajaus
Tarkka alue Suomessa, jolla kielto on voimassa — koko maa, alue tai paikkakunta.
Korvaus 6 kk asti
Kohtuullinen korvaus, yleensä 40 % palkkaa vastaavasti.
Korvaus yli 6 kk
Pakollinen 60 % palkkaa vastaava korvaus koko kiellon ajalta.
Salassapitovelvoite
Liikesalaisuuslain (595/2018) jatkuva suoja kilpailukiellon rinnalla.
Sopimussakko
Kiinteä rikkomusmaksu — Suomessa enintään 6 kk:n peruspalkka.
Kilpailukiellon päättyminen
Tilanteet, joissa kielto raukeaa (esim. työnantajan irtisanominen ilman perustetta).
Sovellettava laki
Suomen laki ja toimivaltainen käräjäoikeus tai välimiesmenettely.
Miten luot kilpailukieltosopimuksen?
Suomessa pätevä kilpailukieltosopimus syntyy Doxunon työkalulla viidessä vaiheessa.
- 1
Tunnista osapuolet
Syötä työnantajan Y-tunnus ja työntekijän henkilötiedot sekä työsuhteen aloituspäivä.
- 2
Määritä erityinen painava syy
Kuvaa konkreettisesti, miksi kilpailukielto on tarpeen — esim. liikesalaisuudet, avainasiakkuudet, johtava asema.
- 3
Aseta kesto ja alue
Valitse kilpailukiellon kesto (max 6 kk normaalisti, 12 kk poikkeuksellisesti) ja maantieteellinen alue Suomessa.
- 4
Aseta korvaus
TSL § 3:5 mukaan: 6 kk asti kohtuullinen korvaus, yli 6 kk pakottava 60 % peruspalkkaa.
- 5
Esikatsele ja allekirjoita
Tarkista sopimusteksti, esikatsele PDF ja allekirjoittakaa molemmat osapuolet.
Miksi Doxunon asiakirjat ovat erilaisia
Neljä asiaa, jotka tekevät malleistamme kattavampia kuin tekoälyluonnokset ja ajantasaisempia kuin staattiset mallikirjastot.
Aina ajan tasalla
Voimassa olevan sääntelyn mukainen
Mallit, joissa on lakiviittauksia, päivitetään jatkuvasti lain muuttuessa. Asiakirjasi heijastaa aina voimassa olevaa oikeudellista kehystä.
Ilmainen PDF
Tulostusvalmis PDF
Ilmainen lataus. Vektoriteksti, upotetut fontit ja lakiviittaukset suoraan lausekkeissa. Tulosta, allekirjoita ja arkistoi. Soveltuu kaikkiin allekirjoitusprosesseihin, mukaan lukien sähköinen allekirjoitus.
Word · .docx
Muokattava Word (.docx)
Jatka muokkausta Wordissa latauksen jälkeen. Lisää omia lausekkeita, käytä mallia uudelleen vastaaviin sopimuksiin tai jaa kollegan kanssa yhteistä tarkastelua varten.
Vaatii Expert-kertaoston tai minkä tahansa maksullisen Doxuno-tilauksen.
Suomen oikeudelliset näkökulmat
Suomessa kilpailukielto on yksi tiukimmin säädellyistä työoikeudellisista mekanismeista — vuoden 2022 reformi kavensi merkittävästi käyttöalaa.
Tämä malli on tarkoitettu informaatiotarkoituksiin eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Kilpailukielto on Suomessa monitahoinen oikeusalue, ja erikoistuneen suomalaisen työoikeusasianajan arvio on erittäin suositeltava ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Sopiva Suomen TSL § 3:5 reformiin
TSL § 3:5 reformi (2022)
Suomessa Työsopimuslain § 3:5 muutettiin vuonna 2022. Aiemmin kilpailukielto saattoi olla maksuton enintään 6 kk:n osalta — uudistuksen jälkeen jokainen kilpailukielto vaatii kohtuullisen korvauksen. Yli 6 kk:n kielossa korvaus on pakottavasti 60 % peruspalkkaa vastaavasti koko kielon ajalta. Kielon maksimikesto on yleensä 6 kk, ja vain erityisen painavasta syystä se voi olla 12 kk. Tämä on Suomessa olennaisesti tiukempi kuin esim. ruotsalaisessa tai amerikkalaisessa järjestelmässä.
Erityinen painava syy
Suomessa TSL § 3:5 1 momentti edellyttää erityistä painavaa syytä kilpailukiellolle. Korkein oikeus on ratkaisuissaan (KKO 2003:19, KKO 2014:50) tarkentanut, että pelkkä yleinen kilpailusuoja ei riitä — tarvitaan konkreettinen syy. Hyväksyttäviä syitä ovat: työntekijän hallussa olevat sensitiiviset liikesalaisuudet, avainasiakkuudet, työnantajan investoinnit työntekijän koulutukseen, johtava asema yrityksessä tai erityinen tutkimus- ja kehitystyö. Pelkkä rutiinityö ei voi koskaan oikeuttaa kilpailukieltoa Suomessa.
Korvauksen suuruus ja maksaminen
Suomessa kilpailukiellon korvaus on yleensä 40 % peruspalkkaa 6 kk:n asti ja 60 % yli 6 kk:n osalta — TSL § 3:5 reformin jälkeinen lainsäädäntö. Korvaus maksetaan kuukausittain kilpailukiellon kestäessä, ei kertasummana. Mikäli työntekijä rikkoo kieltoa, korvauksen maksaminen lakkaa ja työnantaja voi vaatia takaisin maksetut summat. Mikäli työnantaja päättää, että kielto ei astu voimaan, korvausvelvoite raukeaa.
Kilpailukiellon raukeaminen
Suomessa kilpailukielto raukeaa eräissä tilanteissa, joissa työnantaja päättää työsuhteen ilman perustetta. TSL § 3:5 6 momentti säätää, että jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman pätevää perustetta, kilpailukielto raukeaa automaattisesti. Sama koskee tilanteita, joissa työntekijä irtisanoutuu työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi. Tämä on Suomessa työntekijän tärkeä suojakeino kohtuuttomilta kilpailukielloilta.
Usein kysytyt kysymykset
Aloita kilpailukieltosopimuksesi nyt
Suomen TSL § 3:5 reformin mukainen kilpailukieltosopimus muutamassa minuutissa — erityinen painava syy, korvaus ja sopimussakko kaikki hoidossa.
Free PDF · Editable Word with Expert · No account required