Tarkistettu
Maakohtainen oikeudellinen sisältö
Laadittu juridisella asiantuntemuksella jokaiselle lainkäyttöalueelle, huomattavasti kattavampi kuin tekoälyluonnokset, jotka kopioivat yleisiä lausekkeita maiden välillä.
PerheFI
Avoliittosopimus -malli
Avopuolisoilla ei ole Suomessa samaa automaattista oikeudellista suojaa kuin aviopuolisoilla — siksi avoliittosopimus on käytännössä ainoa keino turvata yhteistalous, omaisuus ja lasten asema yhdessäolon päättyessä. Doxunon ilmainen malli on rakennettu Lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) varaan ja sisältää oikeustoimilain (228/1929) mukaiset yleiset sopimusoikeudelliset takeet, jotka vakiintuneesti hyväksytään Suomen käräjäoikeuksissa.
Free to useInstant PDFNo account required
PDF (free) + editable Word (.docx) with Expert
AVOLIITTOSOPIMUS
Laki Avopuolisoiden Yhteistalouden Purkamisesta 26/2011 — 15. Toukokuuta 2026
AVOPUOLISO 1
Mikko Korhonen
Henkilötunnus 150385-123A
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
AVOPUOLISO 2
Anna Lehtonen
Henkilötunnus 230790-456B
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
Yhteiselo alkanut: 15. kesäkuuta 2022
Paikka: Helsinki
Tämä avoliittosopimus (jäljempänä "Sopimus") on tehty Helsinki:ssa 15. toukokuuta 2026 seuraavien avopuolisoiden välillä:
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Avopuoliso 1";
ja
Anna Lehtonen (henkilötunnus 230790-456B), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Avopuoliso 2".
Avopuolisot ovat eläneet yhteistaloudessa 15. kesäkuuta 2022 alkaen, ja heillä on yhteinen alaikäinen lapsi/lapset. He sopivat Lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) ja yleisten sopimusoikeuden periaatteiden mukaisesti seuraavasti.
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Avopuoliso 1";
ja
Anna Lehtonen (henkilötunnus 230790-456B), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Avopuoliso 2".
Avopuolisot ovat eläneet yhteistaloudessa 15. kesäkuuta 2022 alkaen, ja heillä on yhteinen alaikäinen lapsi/lapset. He sopivat Lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) ja yleisten sopimusoikeuden periaatteiden mukaisesti seuraavasti.
1.
SOPIMUKSEN TARKOITUS
Tämän Sopimuksen tarkoituksena on määrittää Avopuolisoiden välillä:
· Omaisuuden omistus avoliiton aikana ja sen päättyessä.
· Yhteisten kustannusten jako ja taloudellinen organisaatio.
· Avoliiton päättymisen säännöt ja jako-mekanismit.
· Mahdolliset taloudelliset kompensaatiot ja hyvitykset.
· Lasten huoltoon liittyviä periaatteita.
Tärkeää: Avoliitto ei ole oikeudellisesti samanlainen kuin avioliitto. Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, eikä leskelle ole automaattista perintöoikeutta. Tämä Sopimus on ainoa keino sopia oikeudellisesti sitovista taloudellisista järjestelyistä.
· Omaisuuden omistus avoliiton aikana ja sen päättyessä.
· Yhteisten kustannusten jako ja taloudellinen organisaatio.
· Avoliiton päättymisen säännöt ja jako-mekanismit.
· Mahdolliset taloudelliset kompensaatiot ja hyvitykset.
· Lasten huoltoon liittyviä periaatteita.
Tärkeää: Avoliitto ei ole oikeudellisesti samanlainen kuin avioliitto. Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, eikä leskelle ole automaattista perintöoikeutta. Tämä Sopimus on ainoa keino sopia oikeudellisesti sitovista taloudellisista järjestelyistä.
2.
AVOLIITON KUVAUS
Avopuolisot vahvistavat seuraavat avoliittoon liittyvät tiedot:
· Yhteiselo alkanut: 15. kesäkuuta 2022
· Yhteinen kotipaikka: Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki — yhteishankittu asunto-osake (omistus 50/50)
· Yhteiset alaikäiset lapset:
Yhteinen lapsi: Eemeli Korhonen, syntynyt 5. heinäkuuta 2024.
Lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta § 1:n nojalla avopuoliso-aseman edellytyksinä ovat (i) yhteistaloudessa eläminen vähintään viiden (5) vuoden ajan tai (ii) yhteisen alaikäisen lapsen olemassaolo.
· Yhteiselo alkanut: 15. kesäkuuta 2022
· Yhteinen kotipaikka: Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki — yhteishankittu asunto-osake (omistus 50/50)
· Yhteiset alaikäiset lapset:
Yhteinen lapsi: Eemeli Korhonen, syntynyt 5. heinäkuuta 2024.
Lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta § 1:n nojalla avopuoliso-aseman edellytyksinä ovat (i) yhteistaloudessa eläminen vähintään viiden (5) vuoden ajan tai (ii) yhteisen alaikäisen lapsen olemassaolo.
3.
OMAISUUDEN JÄRJESTELY
Avopuolisot sopivat, että yhteisesti hankittu omaisuus jaetaan tasapuolisesti avoliiton purkamisen yhteydessä, riippumatta siitä, kumman nimellä omistus on muodollisesti.
Tämä järjestely lähentää avoliittoa avioliittoon — yhteisesti elämä ja panostus tunnustetaan ja jaetaan tasapuolisesti.
Yhteinen omaisuus:
Yhteinen asunto-osake (Aleksanterinkatu 15 A 4) yhdessä omistettuna 50/50; yhteinen henkilöauto (Volvo XC60, rekisterinumero ABC-123); yhteinen kodin irtaimisto (huonekalut, kodinkoneet, elektroniikka).
Henkilökohtainen omaisuus (kummankin oma):
Mikko Korhosen omistama kesämökki Lapissa (kiinteistötunnus 091-024-0123-0045) ja siihen liittyvä irtaimisto. Anna Lehtosen omistama PS-tili Nordealla, sijoitusrahasto-osuudet ja arvopaperisalkku Nordnetilla. Kummankin oma henkilökohtainen vaatetus ja arvotavarat.
Tämä järjestely lähentää avoliittoa avioliittoon — yhteisesti elämä ja panostus tunnustetaan ja jaetaan tasapuolisesti.
Yhteinen omaisuus:
Yhteinen asunto-osake (Aleksanterinkatu 15 A 4) yhdessä omistettuna 50/50; yhteinen henkilöauto (Volvo XC60, rekisterinumero ABC-123); yhteinen kodin irtaimisto (huonekalut, kodinkoneet, elektroniikka).
Henkilökohtainen omaisuus (kummankin oma):
Mikko Korhosen omistama kesämökki Lapissa (kiinteistötunnus 091-024-0123-0045) ja siihen liittyvä irtaimisto. Anna Lehtosen omistama PS-tili Nordealla, sijoitusrahasto-osuudet ja arvopaperisalkku Nordnetilla. Kummankin oma henkilökohtainen vaatetus ja arvotavarat.
4.
YHTEISTEN KUSTANNUSTEN JAKO
Avopuolisot sopivat, että yhteiset kustannukset jaetaan suhteessa kummankin nettotulojen. Kumpikin maksaa kustannuksista sen osuuden, joka vastaa hänen nettotulojensa osuutta avopuolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista.
Tämä järjestely ottaa huomioon mahdolliset tulonerot ja varmistaa, ettei kumpaakaan rasiteta kohtuuttomasti.
Tarkennukset kustannuksista:
Yhteiset asumiskulut, ruoka, lapsen kulut ja yhteiset matkat jaetaan suhteessa kummankin nettotuloihin. Kummankin omat henkilökohtaiset menot (vaatteet, harrastukset, ystävien tapaaminen) maksaa kumpikin itse.
Yhteinen tili: Avopuolisot avaavat yhteisen pankkitilin yhteisten kustannusten maksamista varten. Kumpikin tallentaa tilille kuukausittain sovitun summan, jolla maksetaan yhteiset laskut. Tilin saldoa tarkastetaan säännöllisesti ja mahdolliset ylijäämät jaetaan tasapuolisesti.
Tämä järjestely ottaa huomioon mahdolliset tulonerot ja varmistaa, ettei kumpaakaan rasiteta kohtuuttomasti.
Tarkennukset kustannuksista:
Yhteiset asumiskulut, ruoka, lapsen kulut ja yhteiset matkat jaetaan suhteessa kummankin nettotuloihin. Kummankin omat henkilökohtaiset menot (vaatteet, harrastukset, ystävien tapaaminen) maksaa kumpikin itse.
Yhteinen tili: Avopuolisot avaavat yhteisen pankkitilin yhteisten kustannusten maksamista varten. Kumpikin tallentaa tilille kuukausittain sovitun summan, jolla maksetaan yhteiset laskut. Tilin saldoa tarkastetaan säännöllisesti ja mahdolliset ylijäämät jaetaan tasapuolisesti.
5.
YHTEISEN ASUNNON KÄSITTELY PURKAMISESSA
Mikäli avoliitto purkautuu, toiselle Avopuolisolle jää oikeus jatkaa asumista yhteisessä asunnossa. Asuntoon jäävä Avopuoliso lunastaa toisen osuuden asunnon käyvän arvon mukaan.
Lunastusmaksu määritetään ammattimaisen arvion perusteella. Jos lunastusta ei voida toteuttaa kohtuullisessa ajassa, asunto myydään ja tuotto jaetaan.
Lasten edun vuoksi Avopuolisot pyrkivät minimoimaan lasten asumisen muutoksia avoliiton purkautuessa.
Lisätarkennukset purkamisesta:
Lasten edun vuoksi se Avopuoliso, joka jää lapsen pääsääntöiseksi huoltajaksi, saa oikeuden jatkaa asumista yhteisessä asunnossa. Hän lunastaa toisen Avopuolison osuuden 6 kuukauden kuluessa avoliiton päättymisestä asunnon käyvän arvon mukaan.
Lunastusmaksu määritetään ammattimaisen arvion perusteella. Jos lunastusta ei voida toteuttaa kohtuullisessa ajassa, asunto myydään ja tuotto jaetaan.
Lasten edun vuoksi Avopuolisot pyrkivät minimoimaan lasten asumisen muutoksia avoliiton purkautuessa.
Lisätarkennukset purkamisesta:
Lasten edun vuoksi se Avopuoliso, joka jää lapsen pääsääntöiseksi huoltajaksi, saa oikeuden jatkaa asumista yhteisessä asunnossa. Hän lunastaa toisen Avopuolison osuuden 6 kuukauden kuluessa avoliiton päättymisestä asunnon käyvän arvon mukaan.
6.
HYVITYSOIKEUS
Avopuolisot vahvistavat Lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta § 7:n mukaisen hyvitysoikeuden. Mikäli toinen Avopuoliso on omalla työllä, taloudellisella panostuksella tai muulla merkittävällä tavalla auttanut toista omaisuuden hankkimisessa, säilyttämisessä tai kasvattamisessa, hänellä on oikeus saada hyvitystä avoliiton päättyessä.
Tarkennus hyvityksestä:
Mikäli toinen Avopuoliso on kotihoitanut lapsia tai tehnyt muuten merkittävää työtä yhteisen kodin ja perheen hyväksi, hänellä on oikeus saada hyvitystä Lain 26/2011 § 7:n mukaisesti. Hyvityksen suuruus määritetään tapauskohtaisesti.
Hyvityksen suuruus määritetään tapauskohtaisesti perustuen tehdyn panostuksen arvoon ja keston suhteeseen. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen, asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi (Laki 26/2011 § 8 — sovittelu).
Tarkennus hyvityksestä:
Mikäli toinen Avopuoliso on kotihoitanut lapsia tai tehnyt muuten merkittävää työtä yhteisen kodin ja perheen hyväksi, hänellä on oikeus saada hyvitystä Lain 26/2011 § 7:n mukaisesti. Hyvityksen suuruus määritetään tapauskohtaisesti.
Hyvityksen suuruus määritetään tapauskohtaisesti perustuen tehdyn panostuksen arvoon ja keston suhteeseen. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen, asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi (Laki 26/2011 § 8 — sovittelu).
7.
LAPSET — HUOLTO JA ELATUS
Avopuolisoiden yhteisten alaikäisten lasten osalta sovitaan seuraavaa:
Huolto ja asumisjärjestely:
Avopuolisot sopivat yhteishuollosta lapsen Eemeli Korhosen osalta. Lapsen pääsääntöinen asuinpaikka on yhteinen koti, jossa lapsi viettää keskimäärin saman ajan kummankin vanhemman kanssa. Avoliiton purkautuessa sovitaan erikseen tapaamis- ja asumisjärjestelyistä lapsen edun mukaisesti.
Yhteishuolto on pääsääntö: jollei toisin sovita lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Mikäli avoliitto purkautuu, lapsen asumisesta ja tapaamisesta sovitaan erikseen Lapsen huoltolain (361/1983) ja Lastensuojelulain (417/2007) mukaisesti.
Elatusapu: Mikäli toinen Avopuoliso on lapsen huoltaja ja toinen ei asu lapsen kanssa, jälkimmäinen sitoutuu maksamaan elatusapua Laki lapsen elatuksesta 704/1975 mukaisesti.
Mikäli avoliitto purkautuu ja lapsi asuu pääsääntöisesti vain toisen Avopuolison luona, toinen sitoutuu maksamaan elatusapua Oikeusministeriön elatusapuohjeen mukaan. Määrä tarkistetaan tarvittaessa vuosittain.
Kelan turva: Mikäli elatusvelvollinen ei kykene maksamaan, Kela maksaa lähivanhemmalle elatustukea enintään 197,71 EUR/kk/lapsi (1.1.2026 alkaen) ja perii summan takautuvasti elatusvelvolliselta.
Huolto ja asumisjärjestely:
Avopuolisot sopivat yhteishuollosta lapsen Eemeli Korhosen osalta. Lapsen pääsääntöinen asuinpaikka on yhteinen koti, jossa lapsi viettää keskimäärin saman ajan kummankin vanhemman kanssa. Avoliiton purkautuessa sovitaan erikseen tapaamis- ja asumisjärjestelyistä lapsen edun mukaisesti.
Yhteishuolto on pääsääntö: jollei toisin sovita lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Mikäli avoliitto purkautuu, lapsen asumisesta ja tapaamisesta sovitaan erikseen Lapsen huoltolain (361/1983) ja Lastensuojelulain (417/2007) mukaisesti.
Elatusapu: Mikäli toinen Avopuoliso on lapsen huoltaja ja toinen ei asu lapsen kanssa, jälkimmäinen sitoutuu maksamaan elatusapua Laki lapsen elatuksesta 704/1975 mukaisesti.
Mikäli avoliitto purkautuu ja lapsi asuu pääsääntöisesti vain toisen Avopuolison luona, toinen sitoutuu maksamaan elatusapua Oikeusministeriön elatusapuohjeen mukaan. Määrä tarkistetaan tarvittaessa vuosittain.
Kelan turva: Mikäli elatusvelvollinen ei kykene maksamaan, Kela maksaa lähivanhemmalle elatustukea enintään 197,71 EUR/kk/lapsi (1.1.2026 alkaen) ja perii summan takautuvasti elatusvelvolliselta.
8.
TESTAMENTTI JA PERINTÖJÄRJESTELYT
Avopuolisoilla EI OLE automaattista perintöoikeutta toiseen, kuten aviopuolisolla on (Perintökaari 40/1965). Mikäli Avopuolisot haluavat turvata toistensa taloudellisen aseman kuolemantapauksessa, on välttämätöntä laatia erilliset testamentit.
Avopuolisot sitoutuvat tämän Sopimuksen yhteydessä:
a) Laatimaan keskinäiset testamentit, joissa toinen testamenttaa toiselle omaisuutta tai sen käyttöoikeutta.
b) Tarkistamaan testamentit säännöllisesti, esimerkiksi joka 5 vuoden välein, ja päivittämään ne tarvittaessa.
c) Tutustumaan perintövero-säännöstöön: avopuoliso kuuluu II veroluokkaan, jossa verotus on korkeampi kuin aviopuolison osalta.
Suositellaan ottamaan yhteyttä asianajajaan tai julkiseen notaariin testamenttien laadinnassa.
Avopuolisot sitoutuvat tämän Sopimuksen yhteydessä:
a) Laatimaan keskinäiset testamentit, joissa toinen testamenttaa toiselle omaisuutta tai sen käyttöoikeutta.
b) Tarkistamaan testamentit säännöllisesti, esimerkiksi joka 5 vuoden välein, ja päivittämään ne tarvittaessa.
c) Tutustumaan perintövero-säännöstöön: avopuoliso kuuluu II veroluokkaan, jossa verotus on korkeampi kuin aviopuolison osalta.
Suositellaan ottamaan yhteyttä asianajajaan tai julkiseen notaariin testamenttien laadinnassa.
9.
EDUNVALVONTAVALTUUTUS
Avopuolisot sopivat keskinäisestä edunvalvontavaltuutuksesta Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mukaisesti.
Avopuolisot laativat erilliset edunvalvontavaltuutusasiakirjat, joissa kumpikin valtuuttaa toisen hoitamaan taloudellisia ja terveyteen liittyviä asioita siinä tilanteessa, jossa hän ei kykene niitä itse hoitamaan. Asiakirjat rekisteröidään DVV:lle.
Edunvalvontavaltuutus on tehtävä erilliseksi asiakirjaksi, johon vaaditaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitus. Se rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon (DVV).
Tämä on erityisen tärkeää avoliittoissa, koska avopuolisolla ei muutoin olisi automaattista oikeutta hoitaa toisen asioita.
Avopuolisot laativat erilliset edunvalvontavaltuutusasiakirjat, joissa kumpikin valtuuttaa toisen hoitamaan taloudellisia ja terveyteen liittyviä asioita siinä tilanteessa, jossa hän ei kykene niitä itse hoitamaan. Asiakirjat rekisteröidään DVV:lle.
Edunvalvontavaltuutus on tehtävä erilliseksi asiakirjaksi, johon vaaditaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitus. Se rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon (DVV).
Tämä on erityisen tärkeää avoliittoissa, koska avopuolisolla ei muutoin olisi automaattista oikeutta hoitaa toisen asioita.
10.
TALOUDELLISET KOMPENSAATIOT
Avopuolisot sopivat erityisistä taloudellisista kompensaatioista avoliiton päättyessä:
Mikäli toinen Avopuoliso on kotihoitanut lasta vähintään 3 vuotta yhtenäisesti, hän saa avoliiton purkautuessa 50 000 EUR kertakorvauksena, jotta hän voi kohtuullisesti palata työelämään ja kerryttää eläkettään.
Tämä määräys voi käsittää esimerkiksi: kompensaation kotihoitavalle puolisolle, panostuksen toisen omaisuuden tai uran rakentamiseen, yhteistä sijoittamista koskevaa tasapuolisuutta. Tarkennukset huomioidaan tasapuolisesti avoliiton päättyessä Lain 26/2011 § 7-8:n hengen mukaisesti.
Mikäli toinen Avopuoliso on kotihoitanut lasta vähintään 3 vuotta yhtenäisesti, hän saa avoliiton purkautuessa 50 000 EUR kertakorvauksena, jotta hän voi kohtuullisesti palata työelämään ja kerryttää eläkettään.
Tämä määräys voi käsittää esimerkiksi: kompensaation kotihoitavalle puolisolle, panostuksen toisen omaisuuden tai uran rakentamiseen, yhteistä sijoittamista koskevaa tasapuolisuutta. Tarkennukset huomioidaan tasapuolisesti avoliiton päättyessä Lain 26/2011 § 7-8:n hengen mukaisesti.
11.
RIITOJEN RATKAISU
Avopuolisot sitoutuvat ennen kanteen nostamista yrittämään riidan sovinnollista ratkaisua Lain riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011) mukaisessa tuomioistuinsovittelussa tai vapaaehtoisessa sovintomenettelyssä.
Mikäli sovinnollista ratkaisua ei saavuteta kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa neuvottelujen aloittamisesta, kummalla tahansa Avopuolisolla on oikeus saattaa asia Helsinki:n käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Ehdotettu sovittelija:
Asianajaja Helena Marjatta Lindroos (Asianajotoimisto Lindroos and Co · helena.lindroos@lindroos-law.fi · +358 9 123 4567). Mikäli Lindroos ei voi ottaa tehtävää vastaan, varahenkilönä asianajaja Mika Tapio Rantanen.
Mikäli ehdotettu henkilö ei voi tai halua ottaa tehtävää vastaan, sovittelijan nimittää käräjäoikeus hakemuksesta.
Mikäli sovinnollista ratkaisua ei saavuteta kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa neuvottelujen aloittamisesta, kummalla tahansa Avopuolisolla on oikeus saattaa asia Helsinki:n käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Ehdotettu sovittelija:
Asianajaja Helena Marjatta Lindroos (Asianajotoimisto Lindroos and Co · helena.lindroos@lindroos-law.fi · +358 9 123 4567). Mikäli Lindroos ei voi ottaa tehtävää vastaan, varahenkilönä asianajaja Mika Tapio Rantanen.
Mikäli ehdotettu henkilö ei voi tai halua ottaa tehtävää vastaan, sovittelijan nimittää käräjäoikeus hakemuksesta.
12.
SOVELLETTAVA LAKI JA YLEISET MÄÄRÄYKSET
Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, erityisesti Lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011), Oikeustoimilakia (228/1929) ja yleisiä sopimusoikeuden periaatteita.
Koko sopimus: Tämä Sopimus muodostaa Avopuolisoiden täydellisen sopimuksen taloudellisista järjestelyistä. Kaikki aiemmat suulliset sopimukset samasta aiheesta korvautuvat tällä.
Muutokset: Sopimuksen muutokset on tehtävä kirjallisesti ja molempien Avopuolisoiden allekirjoitettava.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät voimassa.
Koko sopimus: Tämä Sopimus muodostaa Avopuolisoiden täydellisen sopimuksen taloudellisista järjestelyistä. Kaikki aiemmat suulliset sopimukset samasta aiheesta korvautuvat tällä.
Muutokset: Sopimuksen muutokset on tehtävä kirjallisesti ja molempien Avopuolisoiden allekirjoitettava.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät voimassa.
Tätä Sopimusta on tehty kaksi (2) samansisältöistä alkuperäistä kappaletta, yksi kummallekin Avopuolisolle, allekirjoitettu 15. toukokuuta 2026 Helsinki:ssa.
MINKÄ VAKUUDEKSI osapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen mainittuna päivänä.
AVOPUOLISO 1
Mikko Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A
Päivämäärä: ____________________
AVOPUOLISO 2
Anna Lehtonen
Henkilötunnus: 230790-456B
Päivämäärä: ____________________
Available as a print-ready PDF or an editable Microsoft Word (.docx) file.
Mikä on avoliittosopimus?
Avoliittosopimus on kahden Suomessa avoliitossa elävän henkilön välinen kirjallinen sopimus, jossa määritellään yhteinen omaisuus, sen jako purkutilanteessa, yhteiset kustannukset ja mahdolliset taloudelliset kompensaatiot. Toisin kuin avioliittoissa, avopuolisoilla ei ole automaattista avio-oikeutta toisensa omaisuuteen, eikä leskelle synny perintöoikeutta toisensa kuolemantapauksessa Perintökaaren (40/1965) nojalla.
Suomessa avopuoliso-asema syntyy Lain 26/2011 1 §:n mukaan kahdella vaihtoehtoisella perusteella: yhteistaloudessa eläminen vähintään viiden vuoden ajan tai yhteisen alaikäisen lapsen olemassaolo. Avoliittosopimus on suositeltava heti yhteenmuuton yhteydessä — ei vasta lain mukaisten edellytysten täyttyessä — sillä sopimuksen kirjallinen muoto helpottaa myöhempiä taloudellisia järjestelyjä ja vähentää riitojen riskiä.
Sopimus voi käsitellä yhteistä asuntoa, autoa, kodin irtaimistoa, sijoituksia ja yhteistä pankkitiliä. Lain 26/2011 7 § antaa avopuolisolle hyvitysoikeuden, mikäli hän on omalla työllään tai taloudellisella panostuksellaan tukenut toisen omaisuutta — tämä on Suomessa erityisen tärkeä turva kotihoitavalle tai uravaiheessa olevalle puolisolle.
Mitä malli sisältää?
Mallimme kattaa kaikki keskeiset osa-alueet, jotka Suomen tuomioistuin tutkii avoliiton purkutilanteessa.
Avopuolisoiden tiedot
Nimet, henkilötunnukset, osoitteet ja yhteystiedot.
Yhteiselon kuvaus
Yhteiselon alkamispäivä, yhteinen kotipaikka ja mahdolliset yhteiset lapset.
Omaisuusjärjestely
Kummankin oma omaisuus, yhteisesti hankittu omaisuus ja jakoperusteet purkutilanteessa.
Yhteiset kustannukset
Asumiskulut, ruoka, lapsen kulut — tasaisesti, suhteessa tuloihin tai erikseen sovittuna.
Yhteinen pankkitili
Kuukausittaiset talletukset, laskujen maksu ja saldon tarkastus.
Yhteinen asunto purkutilanteessa
Myynti ja jako, toisen lunastus tai erillinen sopimus — lasten edun huomioiminen.
Hyvitysoikeus
Lain 26/2011 7 §:n mukainen hyvitys, mikäli toinen on tukenut toisen omaisuutta.
Lapset ja elatusapu
Yhteishuolto, asumisjärjestely ja Lain 704/1975 mukainen elatusapu.
Testamentti ja edunvalvonta
Suositus erillisistä testamenteista (PK 40/1965) ja edunvalvontavaltuutuksesta (laki 648/2007).
Riitojen ratkaisu
Käräjäoikeus tai Lain 394/2011 mukainen tuomioistuinsovittelu.
Näin laadit avoliittosopimuksen Suomessa
Selkeä, kirjallinen sopimus laaditaan parhaiten yhteenmuuton yhteydessä — ennen kuin pitkä yhteiselo tekee taloudellisten panostusten erottelusta vaikeaa.
- 1
Listaa omaisuus
Kirjatkaa kummankin henkilökohtainen omaisuus ja yhteisesti hankittu omaisuus selkeillä omistusosuuksilla — kiinteistötunnukset, autot, irtaimisto ja sijoitustilit.
- 2
Sopikaa kustannustenjako
Päättäkää, jaetaanko menot tasan, suhteessa nettotuloihin vai erikseen — Suomessa tulopohjainen jako on yleinen ja kohtuullinen tulonerojen vallitessa.
- 3
Määrittäkää purkamisen säännöt
Sopikaa yhteisen asunnon kohtelusta, hyvitysoikeudesta ja mahdollisista lasten asumiseen liittyvistä erityismääräyksistä.
- 4
Allekirjoittakaa kahtena kappaleena
Avoliittosopimusta ei tarvitse rekisteröidä, mutta molempien on allekirjoitettava kaksi alkuperäistä kappaletta — yksi kummallekin avopuolisolle.
- 5
Täydentäkää testamentilla ja edunvalvontavaltuutuksella
Koska avopuolisolla ei ole Suomessa automaattista perintöoikeutta, suosittelemme erillisten testamenttien ja edunvalvontavaltuutusten laadintaa sopimuksen rinnalle.
Miksi Doxunon asiakirjat ovat erilaisia
Neljä asiaa, jotka tekevät malleistamme kattavampia kuin tekoälyluonnokset ja ajantasaisempia kuin staattiset mallikirjastot.
Aina ajan tasalla
Voimassa olevan sääntelyn mukainen
Mallit, joissa on lakiviittauksia, päivitetään jatkuvasti lain muuttuessa. Asiakirjasi heijastaa aina voimassa olevaa oikeudellista kehystä.
Ilmainen PDF
Tulostusvalmis PDF
Ilmainen lataus. Vektoriteksti, upotetut fontit ja lakiviittaukset suoraan lausekkeissa. Tulosta, allekirjoita ja arkistoi. Soveltuu kaikkiin allekirjoitusprosesseihin, mukaan lukien sähköinen allekirjoitus.
Word · .docx
Muokattava Word (.docx)
Jatka muokkausta Wordissa latauksen jälkeen. Lisää omia lausekkeita, käytä mallia uudelleen vastaaviin sopimuksiin tai jaa kollegan kanssa yhteistä tarkastelua varten.
Vaatii Expert-kertaoston tai minkä tahansa maksullisen Doxuno-tilauksen.
Oikeudellisia näkökohtia
Avoliittosopimus on yleinen siviilioikeudellinen sopimus, jonka pätevyys perustuu sopimusvapauden periaatteeseen ja Lain 26/2011 erityissäännöksiin.
Tämä malli on tarkoitettu tiedoksi eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Erityisesti yritysomistus, monimutkaiset perheasiat ja kansainväliset tilanteet kannattaa käydä Suomessa läpi asianajajan kanssa.
Mukautettu Suomen avoliittolainsäädäntöön
Avopuoliso-asema (Laki 26/2011 1 §)
Suomen lain mukainen avopuoliso-asema syntyy joko vähintään viiden vuoden yhteisestä taloudesta tai yhteisestä alaikäisestä lapsesta. Vasta tämän jälkeen sopimuspuolet voivat tukeutua Lakiin 26/2011 hyvitysvaatimuksissa, mutta itse sopimusvapaus pätee jo aikaisemmin yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla (Oikeustoimilaki 228/1929).
Hyvitysoikeus (Laki 26/2011 7 §)
Avopuolisolla on Suomessa oikeus saada hyvitystä, jos hän on omalla työllään, taloudellisella panostuksellaan tai muulla merkittävällä tavalla auttanut toisen omaisuuden hankkimisessa, säilyttämisessä tai kasvattamisessa. Sopimuksessa voidaan vahvistaa tai rajata tämä oikeus, ja tuomioistuin voi 8 §:n nojalla sovitella ehtoja, jos niiden soveltaminen olisi olennaisesti kohtuutonta.
Perintö ja edunvalvonta
Avopuolisolla ei ole Suomessa automaattista perintöoikeutta toiseen — tämä on yksi avoliiton ja avioliiton suurimmista eroista. Mikäli avopuolisot haluavat turvata toistensa taloudellisen aseman kuolemantapauksessa, on välttämätöntä laatia erilliset testamentit (Perintökaari 40/1965) ja edunvalvontavaltuutukset (laki 648/2007), joiden DVV:n vahvistama valtuutus astuu voimaan oikeustoimikelpoisuuden menetyksen yhteydessä.
Verotus Suomessa
Avopuolisot kuuluvat perintöverotuksessa II veroluokkaan, jossa veroprosentit ovat olennaisesti korkeammat kuin aviopuolisoilla I luokassa. Tämä korostaa avoliittosopimuksen ja testamentin yhdistelmän tärkeyttä — etukäteissuunnittelu Verohallinnon ohjeiden mukaisesti voi säästää tuhansia euroja perinnönjaossa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Laadi avoliittosopimus muutamassa minuutissa
Turvaa yhteinen taloutenne Suomen lainsäädännön mukaisesti — täytä lomake, esikatsele asiakirja ja lataa PDF allekirjoitusta varten.
Free PDF · Editable Word with Expert · No account required