Tarkistettu
Maakohtainen oikeudellinen sisältö
Laadittu juridisella asiantuntemuksella jokaiselle lainkäyttöalueelle, huomattavasti kattavampi kuin tekoälyluonnokset, jotka kopioivat yleisiä lausekkeita maiden välillä.
PerheFI
Avioehtosopimus -malli
Avioehtosopimuksella aviopuolisot voivat Suomessa määrittää, mihin omaisuuteen avio-oikeus kohdistuu — täyteen poissulkuun, osittaiseen rajaukseen tai määräaikaiseen järjestelyyn. Doxunon ilmainen malli noudattaa Avioliittolain (234/1929) 41-44 §:n muotomääräyksiä ja sisältää valmiit ohjeet rekisteröintiin Digi- ja väestötietovirastossa (DVV), jotta sopimus tulee Suomessa voimaan kolmannelle sitovasti.
Free to useInstant PDFNo account required
PDF (free) + editable Word (.docx) with Expert
AVIOEHTOSOPIMUS
Avioliittolaki 234/1929 § 41-44 · Rekisteröidään Dvv:lle — 15. Toukokuuta 2026
AVIOPUOLISO 1
Mikko Korhonen
Henkilötunnus 150385-123A
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
AVIOPUOLISO 2
Anna Lehtonen
Henkilötunnus 230790-456B
Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki
Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki
ENNEN AVIOLIITTOA
Paikka: Helsinki
Tämä avioehtosopimus (jäljempänä "Sopimus") on tehty Helsinki:ssa 15. toukokuuta 2026 seuraavien aviopuolisoiden välillä:
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 1"; ja
Anna Lehtonen (henkilötunnus 230790-456B), osoite Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 2".
Aviopuolisot ovat solmimassa avioliiton tai ovat siitä sopineet, ja tämä Sopimus tehdään ennen avioliiton solmimista Avioliittolain 234/1929 § 41:n nojalla. Aviopuolisot sopivat Avioliittolain 234/1929 § 41-44:n nojalla seuraavasti avio-oikeuden laajuudesta. Tämä Sopimus rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) tullakseen voimaan kolmannelle sitovasti.
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 1"; ja
Anna Lehtonen (henkilötunnus 230790-456B), osoite Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 2".
Aviopuolisot ovat solmimassa avioliiton tai ovat siitä sopineet, ja tämä Sopimus tehdään ennen avioliiton solmimista Avioliittolain 234/1929 § 41:n nojalla. Aviopuolisot sopivat Avioliittolain 234/1929 § 41-44:n nojalla seuraavasti avio-oikeuden laajuudesta. Tämä Sopimus rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) tullakseen voimaan kolmannelle sitovasti.
1.
SOPIMUKSEN TARKOITUS
Tämän Sopimuksen tarkoituksena on määrittää, miten avio-oikeus avio-omaisuuteen kohdistuu Aviopuolisoiden välillä. Avioliittolain 6 luvun mukaan kummallakin Aviopuolisolla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toisensa omaisuuteen, jolloin avioeron tai kuoleman jälkeen omaisuus jaetaan tasan (luku 7 ositus). Tällä Sopimuksella Aviopuolisot voivat poiketa tästä pääsäännöstä siten, että jommankumman tai kummankin omaisuus jää avio-oikeudesta vapaaksi joko kokonaan tai osittain.
Sopimus astuu voimaan, kun se on rekisteröity DVV:lle (Avioliittolaki § 42).
Sopimus astuu voimaan, kun se on rekisteröity DVV:lle (Avioliittolaki § 42).
2.
AVIO-OIKEUDEN LAAJUUS
Aviopuolisot sopivat osittaisesta avio-oikeuden poissulusta. Tietyt omaisuuserät jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle, ja muut omaisuuserät kuuluvat normaaliin avio-omaisuuteen. Tarkennukset omaisuuserien osalta on annettu seuraavissa kohdissa sekä erikseen omaisuusluettelossa, jos sellainen on liitetty.
Lisätarkennukset:
Sopimus rajaa erikseen yritysomaisuuden, sijoitusvarallisuuden ja perintönä saatavan omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle. Yhteinen koti ja kummankin avioliiton aikana hankkima palkka jäävät normaaliin avio-oikeuteen.
Lisätarkennukset:
Sopimus rajaa erikseen yritysomaisuuden, sijoitusvarallisuuden ja perintönä saatavan omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle. Yhteinen koti ja kummankin avioliiton aikana hankkima palkka jäävät normaaliin avio-oikeuteen.
3.
ENNEN AVIOLIITTOA HANKITTU OMAISUUS
Aviopuolisot sopivat, että kummankin ennen avioliiton solmimista hankkima omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Tähän kuuluvat:
· Kaikki kiinteistöt ja asunto-osakkeet, jotka on hankittu ennen avioliittoa.
· Pankkitalletukset, sijoitukset ja arvopaperit, jotka olivat omistuksessa ennen avioliittoa.
· Henkilökohtainen irtaimisto, ajoneuvot ja muu omaisuus, jonka on omistanut ennen avioliiton solmimista.
· Edellä mainittujen omaisuuserien tuotto, korot ja arvonnousu, ellei toisin sovita.
Mikäli ennen avioliittoa hankittu omaisuus on muuttanut muotoaan (esim. asunto myyty ja uusi ostettu), se säilyttää avio-oikeudesta vapaan luonteensa, jos uudelleen sijoittaminen on dokumentoitavissa.
· Kaikki kiinteistöt ja asunto-osakkeet, jotka on hankittu ennen avioliittoa.
· Pankkitalletukset, sijoitukset ja arvopaperit, jotka olivat omistuksessa ennen avioliittoa.
· Henkilökohtainen irtaimisto, ajoneuvot ja muu omaisuus, jonka on omistanut ennen avioliiton solmimista.
· Edellä mainittujen omaisuuserien tuotto, korot ja arvonnousu, ellei toisin sovita.
Mikäli ennen avioliittoa hankittu omaisuus on muuttanut muotoaan (esim. asunto myyty ja uusi ostettu), se säilyttää avio-oikeudesta vapaan luonteensa, jos uudelleen sijoittaminen on dokumentoitavissa.
4.
AVIOLIITON AIKANA HANKITTU OMAISUUS
Aviopuolisot sopivat, että avioliiton aikana hankittu omaisuus on osittain avio-oikeuden ulkopuolella — tarkemmin määritetty seuraavissa kohdissa tai liitteenä olevassa omaisuusluettelossa.
5.
LAHJANA JA PERINTÖNÄ SAATU OMAISUUS
Aviopuolisot sopivat, että lahjana, perintönä tai testamentilla saatu omaisuus jää aina avio-oikeuden ulkopuolelle, mukaan lukien:
· Lapsuuden kodin perintö ja vanhempien antamat lahjat.
· Sukulaisilta tai muilta saadut perinnöt ja lahjat.
· Edellä saadun omaisuuden kasvu, korot, vuokratulot ja arvonnousu.
Mikäli lahjakirjassa tai testamentissa on jo määräys avio-oikeudesta vapaaksi (Avioliittolaki § 38), tätä Sopimusta ei tarvitse tämän omaisuuden osalta — tämä Sopimus vahvistaa kuitenkin määräyksen yleisesti kaikesta vastaavasta omaisuudesta.
· Lapsuuden kodin perintö ja vanhempien antamat lahjat.
· Sukulaisilta tai muilta saadut perinnöt ja lahjat.
· Edellä saadun omaisuuden kasvu, korot, vuokratulot ja arvonnousu.
Mikäli lahjakirjassa tai testamentissa on jo määräys avio-oikeudesta vapaaksi (Avioliittolaki § 38), tätä Sopimusta ei tarvitse tämän omaisuuden osalta — tämä Sopimus vahvistaa kuitenkin määräyksen yleisesti kaikesta vastaavasta omaisuudesta.
6.
YRITYSOMAISUUS JA OSUUDET
Aviopuolisoiden yritysosakkeet, yhtiöosuudet, toiminimet ja muut liiketoimintaomaisuudet jätetään avio-oikeuden ulkopuolelle:
Aviopuoliso 1:n omistama Korhonen Consulting Oy (Y-tunnus 2876543-1) sekä siitä saatavat osingot ja palkka jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle. Yhtiön arvonnousu, kassaan jätetyt voitot ja sijoitettu pääoma kuuluvat samalla tavoin avio-oikeudesta vapaan omaisuuden piiriin.
Tämä koskee niin yrityksen arvonnousua kuin yrityksestä saatavia tuloja (osinkoja, palkkaa). Yrityksen kassaan jätetyt voitot tai sijoitettu pääoma säilyttävät avio-oikeudesta vapaan luonteensa. Tämä määräys turvaa yrityksen jatkuvuuden avioerotilanteessa — ilman sitä yritystoimintaan voi kohdistua taloudellisia vaikeuksia osituksen yhteydessä.
Aviopuoliso 1:n omistama Korhonen Consulting Oy (Y-tunnus 2876543-1) sekä siitä saatavat osingot ja palkka jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle. Yhtiön arvonnousu, kassaan jätetyt voitot ja sijoitettu pääoma kuuluvat samalla tavoin avio-oikeudesta vapaan omaisuuden piiriin.
Tämä koskee niin yrityksen arvonnousua kuin yrityksestä saatavia tuloja (osinkoja, palkkaa). Yrityksen kassaan jätetyt voitot tai sijoitettu pääoma säilyttävät avio-oikeudesta vapaan luonteensa. Tämä määräys turvaa yrityksen jatkuvuuden avioerotilanteessa — ilman sitä yritystoimintaan voi kohdistua taloudellisia vaikeuksia osituksen yhteydessä.
7.
KIINTEISTÖT JA ASUNTO-OSAKKEET
Seuraavat kiinteistöt ja asunto-osakkeet jätetään avio-oikeuden ulkopuolelle:
Aviopuoliso 2:n omistama kesämökki Lapissa (kiinteistötunnus 091-024-0123-0045, hankittu vuonna 2018) sekä siihen liittyvä irtaimisto jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle. Mökin vuokraustuotto ja arvonnousu kuuluvat samalla tavoin pois.
Tämä koskee myös kiinteistön arvonnousua, vuokratuloja ja sijoittamiseen liittyviä tuloja. Mikäli kiinteistöä on parannettu yhteisillä varoilla, parantamiseen käytetty osuus voidaan kompensoida tasausmaksulla osituksessa. Tällainen ehto on yleinen suvun kiinteistöjen siirtyessä eteenpäin tai sijoitusasuntojen omistuksen turvaamiseksi.
Aviopuoliso 2:n omistama kesämökki Lapissa (kiinteistötunnus 091-024-0123-0045, hankittu vuonna 2018) sekä siihen liittyvä irtaimisto jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle. Mökin vuokraustuotto ja arvonnousu kuuluvat samalla tavoin pois.
Tämä koskee myös kiinteistön arvonnousua, vuokratuloja ja sijoittamiseen liittyviä tuloja. Mikäli kiinteistöä on parannettu yhteisillä varoilla, parantamiseen käytetty osuus voidaan kompensoida tasausmaksulla osituksessa. Tällainen ehto on yleinen suvun kiinteistöjen siirtyessä eteenpäin tai sijoitusasuntojen omistuksen turvaamiseksi.
8.
SIJOITUKSET, ARVOPAPERIT JA ELÄKETUOTTEET
Seuraavat sijoitusvarat jätetään avio-oikeuden ulkopuolelle:
Aviopuoliso 1:n yksilöllinen osakesalkku (Nordnet) ja PS-tili sekä Aviopuoliso 2:n sijoitusrahastot (Nordea) jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle, mukaan lukien niiden tuotot ja arvonnousu.
Tämä kattaa myös:
· Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja PS-tilit.
· Yksilölliset osakesalkut ja sijoitusrahastot.
· Sijoitusasunnot ja muut tuottoa tuottavat varat.
· Edellä mainittujen tuotot, korot, osingot ja arvonnousu.
Pakollinen TyEL-eläke ja muut lakisääteiset eläkkeet eivät kuulu avio-omaisuuteen normaalin lain mukaan.
Aviopuoliso 1:n yksilöllinen osakesalkku (Nordnet) ja PS-tili sekä Aviopuoliso 2:n sijoitusrahastot (Nordea) jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle, mukaan lukien niiden tuotot ja arvonnousu.
Tämä kattaa myös:
· Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja PS-tilit.
· Yksilölliset osakesalkut ja sijoitusrahastot.
· Sijoitusasunnot ja muut tuottoa tuottavat varat.
· Edellä mainittujen tuotot, korot, osingot ja arvonnousu.
Pakollinen TyEL-eläke ja muut lakisääteiset eläkkeet eivät kuulu avio-omaisuuteen normaalin lain mukaan.
9.
TASAUSMAKSU JA SEN POIKKEUKSET
Aviopuolisot sopivat Avioliittolain 7 luvun mukaiseen tasausmaksuun erityisistä poikkeuksista:
Mikäli avioero tapahtuu ja toinen Aviopuoliso on hoitanut yhteisiä lapsia kotona vähintään 5 vuotta, kotia hoitanut Aviopuoliso saa 100 000 EUR tasausmaksuna, jotta hän voi siirtyä työelämään ja kerryttää eläkettä uudelleen.
Tasausmaksu lasketaan osituksen yhteydessä. Sen suuruus voidaan kohtuullistaa tuomioistuimessa, jos se osoittautuu kohtuuttoman suureksi tai pieneksi (Avioliittolaki § 103 b). Tällä määräyksellä Aviopuolisot huomioivat erityisesti sellaiset tilanteet, joissa toinen on kotihoitanut lapsia ja toinen on kerryttänyt eläkettä ja varallisuutta — tasausmaksu voi tällöin olla perusteltu, vaikka avio-oikeus olisi muutoin suljettu pois.
Mikäli avioero tapahtuu ja toinen Aviopuoliso on hoitanut yhteisiä lapsia kotona vähintään 5 vuotta, kotia hoitanut Aviopuoliso saa 100 000 EUR tasausmaksuna, jotta hän voi siirtyä työelämään ja kerryttää eläkettä uudelleen.
Tasausmaksu lasketaan osituksen yhteydessä. Sen suuruus voidaan kohtuullistaa tuomioistuimessa, jos se osoittautuu kohtuuttoman suureksi tai pieneksi (Avioliittolaki § 103 b). Tällä määräyksellä Aviopuolisot huomioivat erityisesti sellaiset tilanteet, joissa toinen on kotihoitanut lapsia ja toinen on kerryttänyt eläkettä ja varallisuutta — tasausmaksu voi tällöin olla perusteltu, vaikka avio-oikeus olisi muutoin suljettu pois.
10.
PERINTÖJÄRJESTELYIHIN SOVITTAMINEN
Aviopuolisot ovat sopineet seuraavasti perintöjärjestelyihin sovittamisesta:
Aviopuolisot laativat erilliset testamentit, joissa lesken hallintaoikeus pesän asuntoon ja olennaiseen osaan irtaimistosta säilytetään. Tämä Sopimus ei rajoita lesken Perintökaaren 3 luvun mukaisia oikeuksia.
Lesken oikeudet (asumisoikeus pesän asuntoon, hallintaoikeus omaisuuteen, lesken hyödyt — Perintökaari 3 luku) säilyvät kuitenkin pakottavina, eikä tämä Sopimus voi rajoittaa niitä. Aviopuolisot suosittelevat, että erilliset testamentit laaditaan tämän Sopimuksen ohella perintöjärjestelyjen täydentämiseksi.
Aviopuolisot laativat erilliset testamentit, joissa lesken hallintaoikeus pesän asuntoon ja olennaiseen osaan irtaimistosta säilytetään. Tämä Sopimus ei rajoita lesken Perintökaaren 3 luvun mukaisia oikeuksia.
Lesken oikeudet (asumisoikeus pesän asuntoon, hallintaoikeus omaisuuteen, lesken hyödyt — Perintökaari 3 luku) säilyvät kuitenkin pakottavina, eikä tämä Sopimus voi rajoittaa niitä. Aviopuolisot suosittelevat, että erilliset testamentit laaditaan tämän Sopimuksen ohella perintöjärjestelyjen täydentämiseksi.
11.
VOIMASSAOLO JA MUUTTAMINEN
Tämä Sopimus on voimassa siihen saakka, kunnes avioliitto päättyy avioerolla tai jommankumman kuolemalla, ellei Aviopuolisot kirjallisesti kumoa tai muuta tätä Sopimusta. Aviopuolisot voivat muuttaa tätä Sopimusta kirjallisesti ja todistettavasti, sekä rekisteröidä muutoksen DVV:lle (Avioliittolaki § 44).
Erityiset muutosehdot:
Aviopuolisot voivat halutessaan tehdä uusia avioehtomuutoksia, jos heille syntyy lapsia, perheen taloudellinen tilanne muuttuu olennaisesti, tai jokin omaisuuserä saa erityisen merkityksen.
Erityiset muutosehdot:
Aviopuolisot voivat halutessaan tehdä uusia avioehtomuutoksia, jos heille syntyy lapsia, perheen taloudellinen tilanne muuttuu olennaisesti, tai jokin omaisuuserä saa erityisen merkityksen.
12.
KOHTUULLISTAMINEN JA SOVELLETTAVA LAKI
Kohtuullistaminen: Avioliittolain 234/1929 § 103 b:n mukaan tuomioistuin voi sovitella ositusta ja kohtuullistaa tämän Sopimuksen ehtoja, jos niiden soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toiselle Aviopuolisolle perusteettomaan taloudelliseen etuun. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa toinen Aviopuoliso on kotihoitanut lapsia tai uhrautunut yhteisen talouden vuoksi.
Sovellettava laki: Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, erityisesti Avioliittolakia (234/1929) ja Perintökaarta (40/1965).
Riitojen ratkaisu: Tästä Sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan Helsinki käräjäoikeudessa.
Sovellettava laki: Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, erityisesti Avioliittolakia (234/1929) ja Perintökaarta (40/1965).
Riitojen ratkaisu: Tästä Sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan Helsinki käräjäoikeudessa.
13.
YLEISET MÄÄRÄYKSET JA REKISTERÖINTI
Rekisteröinti: Tämä Sopimus toimitetaan rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastoon (DVV). Sopimus tulee voimaan kolmannelle sitovasti rekisteröintihetkellä (Avioliittolaki § 42).
Muotomääräys: Sopimus on tehty kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa, jotka allekirjoittavat sen niin ikään.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät voimassa.
Tiedoksiannot: Tiedoksiannot tehdään kirjallisesti osapuolten ilmoittamiin osoitteisiin tai sähköposteihin.
Muotomääräys: Sopimus on tehty kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa, jotka allekirjoittavat sen niin ikään.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät voimassa.
Tiedoksiannot: Tiedoksiannot tehdään kirjallisesti osapuolten ilmoittamiin osoitteisiin tai sähköposteihin.
Tätä Sopimusta on tehty kolme (3) samansisältöistä alkuperäistä kappaletta: yksi kummallekin Aviopuolisolle ja yksi rekisteröitäväksi DVV:lle, allekirjoitettu 15. toukokuuta 2026 Helsinki:ssa. Allekirjoitukset on tehty kahden todistajan läsnä ollessa Avioliittolain § 41:n mukaisesti.
MINKÄ VAKUUDEKSI osapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen mainittuna päivänä.
AVIOPUOLISO 1
Mikko Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A
Päivämäärä: ____________________
AVIOPUOLISO 2
Anna Lehtonen
Henkilötunnus: 230790-456B
Päivämäärä: ____________________
TODISTAJA 1
[Todistajan nimi]
Esteetön todistaja (Avioliittolaki § 41)
Päivämäärä: ____________________
TODISTAJA 2
[Todistajan nimi]
Esteetön todistaja (Avioliittolaki § 41)
Päivämäärä: ____________________
Available as a print-ready PDF or an editable Microsoft Word (.docx) file.
Mikä on avioehtosopimus?
Avioehtosopimus on aviopuolisoiden välinen muotomääräinen oikeustoimi, jolla he poikkeavat Avioliittolain pääsäännöstä avio-oikeudesta. Ilman avioehtoa kummallakin Suomessa solmitussa avioliitossa olevalla puolisolla on avio-oikeus toisensa omaisuuteen, jolloin avioeron tai kuolemantapauksen jälkeen omaisuus jaetaan tasan osituksessa (Avioliittolaki 234/1929 luku 7). Avioehdolla puolisot voivat sopia, että jommankumman tai kummankin omaisuus jää avio-oikeudesta vapaaksi joko kokonaan tai osittain.
Suomessa avioehtosopimus voidaan tehdä sekä ennen avioliittoa että sen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa ja rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) — vasta rekisteröintihetkellä sopimus tulee voimaan kolmannelle sitovasti (AL 42 §). Rekisteröimätön avioehto sitoo vain puolisoita keskenään eikä esimerkiksi heidän velkojiaan.
Tyypillisiä syitä avioehdon tekemiseen Suomessa ovat yritysomistus, perintönä saatu suvun kiinteistö tai sijoitusomaisuus, joiden suoja ositusta vastaan halutaan varmistaa. Avioliittolain 45 § antaa kuitenkin tuomioistuimelle mahdollisuuden kohtuullistaa sopimuksen ehtoja, jos niiden soveltaminen olisi olennaisesti kohtuutonta — esimerkiksi pitkän, kotihoitavalle puolisolle epäedullisen avioliiton päätyttyä.
Mitä malli sisältää?
Mallimme kattaa kaikki ne osa-alueet, joista DVV tarkistaa avioehtosopimuksen muotomääräysten täyttymisen rekisteröinnin yhteydessä Suomessa.
Aviopuolisoiden tiedot
Kummankin puolison täydellinen nimi, henkilötunnus (HETU) ja postiosoite Suomessa.
Avioliiton tila
Ennen avioliittoa tehtävä sopimus tai jo solmitun avioliiton aikana — vihkimispäivä ja paikkakunta.
Avio-oikeuden laajuus
Täysi poissulku, osittainen poissulku tai määräaikainen järjestely AL 41-43 §:n mukaisesti.
Ennen avioliittoa hankittu omaisuus
Kiinteistöt, asunto-osakkeet, talletukset, sijoitukset ja niiden tuotot.
Avioliiton aikana hankittu omaisuus
Palkka, säästöt, sijoitusten kasvu ja yhteishankintojen kohtelu.
Lahjat ja perinnöt
Lahjakirjan tai testamentin avio-oikeudesta vapaa määräys (AL 38 §) ja sen yleinen vahvistus.
Yritysomaisuus
Suomalaisen yhtiön osakkeet, Y-tunnus, osingot ja palkka — turvaa yritystoiminnan jatkuvuuden osituksessa.
Kiinteistöt ja sijoitukset
Kiinteistötunnus, asunto-osakkeet, osakesalkut, PS-tilit ja eläketuotteet.
Tasausmaksu
Mahdollinen kompensaatio kotihoitavalle puolisolle AL 7 luvun ja 103 §:n kohtuullistamisen pohjalta.
Voimassaolo ja muuttaminen
Pysyvä tai määräaikainen sopimus, muutosehdot ja DVV-rekisteröinti AL 44 §:n nojalla.
Näin laadit avioehtosopimuksen Suomessa
Käy läpi vaiheet ja varmista, että sopimus täyttää Avioliittolain muotomääräykset.
- 1
Sovi avio-oikeuden laajuudesta
Päättäkää yhdessä, onko kyseessä täysi poissulku, osittainen rajaus vai määräaikainen järjestely.
- 2
Täytä puolisoiden ja omaisuuden tiedot
Anna nimet, henkilötunnukset, osoitteet ja tarvittavat omaisuusluettelot — yritysten Y-tunnukset ja kiinteistötunnukset auttavat erottelemaan kohteet selkeästi Suomen rekistereissä.
- 3
Allekirjoita kahden todistajan läsnä ollessa
Sopimus on Suomessa pätevä vasta, kun kaksi esteetöntä todistajaa on samanaikaisesti läsnä ja allekirjoittaa asiakirjan (AL 41 §).
- 4
Rekisteröi DVV:ssä
Toimittakaa alkuperäinen sopimus Digi- ja väestötietovirastoon — sopimus tulee Suomessa voimaan kolmannelle vasta rekisteröintihetkellä (AL 42 §).
- 5
Säilytä kappaleet ja päivitä tarvittaessa
Pitäkää alkuperäiset kappaleet talletettuna ja päivittäkää sopimusta DVV:n kautta, jos perheen tilanne muuttuu (AL 44 §).
Miksi Doxunon asiakirjat ovat erilaisia
Neljä asiaa, jotka tekevät malleistamme kattavampia kuin tekoälyluonnokset ja ajantasaisempia kuin staattiset mallikirjastot.
Aina ajan tasalla
Voimassa olevan sääntelyn mukainen
Mallit, joissa on lakiviittauksia, päivitetään jatkuvasti lain muuttuessa. Asiakirjasi heijastaa aina voimassa olevaa oikeudellista kehystä.
Ilmainen PDF
Tulostusvalmis PDF
Ilmainen lataus. Vektoriteksti, upotetut fontit ja lakiviittaukset suoraan lausekkeissa. Tulosta, allekirjoita ja arkistoi. Soveltuu kaikkiin allekirjoitusprosesseihin, mukaan lukien sähköinen allekirjoitus.
Word · .docx
Muokattava Word (.docx)
Jatka muokkausta Wordissa latauksen jälkeen. Lisää omia lausekkeita, käytä mallia uudelleen vastaaviin sopimuksiin tai jaa kollegan kanssa yhteistä tarkastelua varten.
Vaatii Expert-kertaoston tai minkä tahansa maksullisen Doxuno-tilauksen.
Oikeudellisia näkökohtia
Avioehtosopimus on Suomessa muotosidonnainen oikeustoimi, jonka pätevyys nojaa kolmeen pilariin: muoto, rekisteröinti ja kohtuullisuus.
Tämä malli on tarkoitettu tiedoksi eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Suosittelemme, että monimutkaisemmissa tilanteissa otatte yhteyttä asianajajaan tai julkiseen notaariin Suomessa.
Mukautettu Suomen perheoikeuteen
Muotomääräys (AL 41 §)
Avioliittolain 41 § edellyttää, että avioehtosopimus on Suomessa tehtävä kirjallisesti, kummankin aviopuolison on allekirjoitettava se ja kahden esteettömän todistajan on samanaikaisesti vahvistettava allekirjoitukset. Esteellisiä todistajia ovat muun muassa puolisoiden lähisukulaiset ja alle 15-vuotiaat. Muotovirhe johtaa sopimuksen pätemättömyyteen.
Rekisteröinti DVV:ssä (AL 42 §)
Sopimus tulee voimaan kolmannelle sitovasti vasta, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon. Suomessa rekisteröimätön avioehto ei sido velkojia eikä perillisiä — esimerkiksi konkurssitilanteessa toisen puolison velkojat voivat ulosottaa myös sellaista omaisuutta, joka avioehdolla oli rajattu pois, jos rekisteröintiä ei ole tehty.
Kohtuullistaminen (AL 45 §)
Suomen tuomioistuin voi avioeron yhteydessä kohtuullistaa avioehtosopimuksen ehtoja, jos niiden soveltaminen olisi olennaisesti kohtuutonta. Käytännössä tämä tulee esiin pitkissä avioliitoissa, joissa toinen puoliso on hoitanut lapsia kotona ja toinen on kerännyt yritys- tai sijoitusvarallisuutta. Hyvin laadittu sopimus huomioi tämän riskin sisällyttämällä siihen tasausmaksu- tai kompensaatiolausekkeen.
Kansainväliset tilanteet
Kun puolisoilla on omaisuutta useammassa maassa tai jommankumman kotipaikka on Suomen ulkopuolella, sovellettavaan lakiin vaikuttaa EU:n aviovarallisuusasetus 2016/1103. Suomalaista avioehtoa kannattaa tällöin täydentää nimenomaisella sovellettavan lain valinnalla ja huolehtia tarvittaessa rekisteröinnistä myös ulkomaisessa rekisterissä, jotta kansainväliset varallisuusjärjestelyt sitovat osapuolia.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Laadi avioehtosopimus muutamassa minuutissa
Suomalainen avioehtosopimus DVV-rekisteröintiä varten — täytä lomake, esikatsele asiakirja ja lataa PDF allekirjoitettavaksi todistajien läsnä ollessa.
Free PDF · Editable Word with Expert · No account required