Tarkistettu
Maakohtainen oikeudellinen sisältö
Laadittu juridisella asiantuntemuksella jokaiselle lainkäyttöalueelle, huomattavasti kattavampi kuin tekoälyluonnokset, jotka kopioivat yleisiä lausekkeita maiden välillä.
LakiasiatFI
Keskinäinen testamentti -malli
Keskinäinen testamentti on Suomessa aviopuolisoiden tai avopuolisoiden yhteinen testamentti, jossa kumpikin testamenttaa toiselleen — turvaten lesken aseman puolison kuoleman jälkeen. Doxunon ilmainen malli noudattaa Perintökaaren (40/1965) 5 luvun muotomääräyksiä, kahden esteettömän todistajan samanaikainen läsnäolo, ja se huomioi rintaperillisten lakiosan (PK 7 luku) sekä lesken pakottavat oikeudet (PK 9 luku).
Free to useInstant PDFNo account required
PDF (free) + editable Word (.docx) with Expert
KESKINÄINEN TESTAMENTTI
Perintökaari 40/1965 Luku 10 · Aviopuolisoten Yhteinen Testamentti
TESTAATTORI 1
| NIMI | Antti Mikael Korhonen |
| HENKILÖTUNNUS | 150385-123A |
| OSOITE | Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki |
TESTAATTORI 2
| NIMI | Sari Annika Korhonen |
| HENKILÖTUNNUS | 100690-555B |
| OSOITE | Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki |
Me, allekirjoittaneet Antti Mikael Korhonen (henkilötunnus 150385-123A) ja Sari Annika Korhonen (henkilötunnus 100690-555B), aviopuolisot 12. kesäkuuta 2010 alkaen, oikeustoimikelpoisina ja täydessä ymmärryksessämme teemme täten keskinäisen testamenttimme Perintökaaren (40/1965) 10 luvun 1 §:n muotomääräyksiä noudattaen, kahden esteettömän todistajan samanaikaisessa läsnäolossa.
1.
AIKAISEMPIEN TESTAMENTTIEN PERUUTUS
Tällä keskinäisellä testamentilla peruutamme kumpikin kaikki aikaisemmin tekemämme testamentit ja niiden lisäykset. Tämä testamentti edustaa lopullista yhteistä tahtoamme omaisuutemme jakamisesta kuolemamme jälkeen.
2.
ELOONJÄÄNEEN OIKEUS
Mikäli toinen meistä kuolee ennen toista, eloonjäänyt puoliso saa elinikäisen käyttöoikeuden (hallintaoikeustestamentti) kuolleen puolison omaisuuteen. Eloonjäänyt voi käyttää, hallita ja nauttia omaisuutta omiin tarpeisiinsa, mutta hän ei voi myydä, lahjoittaa tai muutoinkaan luovuttaa pääomaa ilman jäljempänä nimettyjen jälkikuoleman saajien yksimielistä kirjallista suostumusta.
Omistusoikeus säilyy jälkikuoleman saajilla. Eloonjääneen kuoltua omaisuus siirtyy heille tämän testamentin mukaisesti. Hallintaoikeus alentaa perintöveroa merkittävästi — Verohallinnon vähennystaulukon mukaan eloonjääneen iän mukaan 30-80 %.
Erityismääräykset:
Eloonjääneellä on oikeus käyttää kaikkea kuolleen puolison omaisuutta täysin oikeuksin elinikäisesti, mutta hän ei voi myydä yhteistä kotiamme (Aleksanterinkatu 15 A 4, Helsinki) ilman jälkikuoleman saajien (lapsiemme) yksimielistä kirjallista suostumusta.
Omistusoikeus säilyy jälkikuoleman saajilla. Eloonjääneen kuoltua omaisuus siirtyy heille tämän testamentin mukaisesti. Hallintaoikeus alentaa perintöveroa merkittävästi — Verohallinnon vähennystaulukon mukaan eloonjääneen iän mukaan 30-80 %.
Erityismääräykset:
Eloonjääneellä on oikeus käyttää kaikkea kuolleen puolison omaisuutta täysin oikeuksin elinikäisesti, mutta hän ei voi myydä yhteistä kotiamme (Aleksanterinkatu 15 A 4, Helsinki) ilman jälkikuoleman saajien (lapsiemme) yksimielistä kirjallista suostumusta.
3.
LESKEN HALLINTAOIKEUS YHTEISEEN KOTIIN
Tämä keskinäinen testamentti ei rajoita lesken Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaista pakottavaa hallintaoikeutta yhteiseen kotiin ja tavanomaiseen asuntoirtaimistoon.
Yhteinen koti: Eloonjäänyt puoliso saa hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa jakamattomana lesken koko elinajan, ellei hänellä itsellään ole omistuksessaan kodiksi sopivaa asuntoa (PK 3:1a § 2 mom). Tavanomainen asuntoirtaimisto jätetään aina jakamattomana lesken hallintaan (PK 3:1a § 1 mom).
Tämä oikeus on voimassa rintaperillisten lakiosavaatimuksesta ja jakovaatimuksesta huolimatta sekä riippumatta siitä, onko puolisoilla avioehtosopimusta. Hallintaoikeus alentaa myös perintöveroa hallintaoikeusvähennyksen kautta (vero.fi).
Aviopuolisolla on lisäksi Avioliittolain (234/1929) 86 §:n mukainen avio-oikeus omaisuuteen, jota tämä testamentti ei voi sulkea pois.
Yhteinen koti: Eloonjäänyt puoliso saa hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa jakamattomana lesken koko elinajan, ellei hänellä itsellään ole omistuksessaan kodiksi sopivaa asuntoa (PK 3:1a § 2 mom). Tavanomainen asuntoirtaimisto jätetään aina jakamattomana lesken hallintaan (PK 3:1a § 1 mom).
Tämä oikeus on voimassa rintaperillisten lakiosavaatimuksesta ja jakovaatimuksesta huolimatta sekä riippumatta siitä, onko puolisoilla avioehtosopimusta. Hallintaoikeus alentaa myös perintöveroa hallintaoikeusvähennyksen kautta (vero.fi).
Aviopuolisolla on lisäksi Avioliittolain (234/1929) 86 §:n mukainen avio-oikeus omaisuuteen, jota tämä testamentti ei voi sulkea pois.
4.
JÄLKIKUOLEMAN SAAJAT
Eloonjääneen puolison kuoltua kuolinpesä jaetaan seuraaville henkilöille, ellei eloonjäänyt ole muutoin määrännyt tämän testamentin sallimissa rajoissa:
Eloonjääneen puolison kuoltua omaisuus jaetaan tasaosin yhteisille lapsillemme:
— Anna Marjatta Virtanen, henkilötunnus 230888-456B — 1/2 osa
— Mikko Aleksi Korhonen, henkilötunnus 050690-789C — 1/2 osa
Mikäli toinen lapsista on kuollut ennen eloonjääneen puolisomme kuolemaa, hänen osansa siirtyy hänen jälkeläisilleen tasaosin.
Mikäli saaja on kuollut ennen eloonjääneen puolison kuolemaa, hänen osansa siirtyy hänen jälkeläisilleen tasaosin (substituutio).
Eloonjääneen puolison kuoltua omaisuus jaetaan tasaosin yhteisille lapsillemme:
— Anna Marjatta Virtanen, henkilötunnus 230888-456B — 1/2 osa
— Mikko Aleksi Korhonen, henkilötunnus 050690-789C — 1/2 osa
Mikäli toinen lapsista on kuollut ennen eloonjääneen puolisomme kuolemaa, hänen osansa siirtyy hänen jälkeläisilleen tasaosin.
Mikäli saaja on kuollut ennen eloonjääneen puolison kuolemaa, hänen osansa siirtyy hänen jälkeläisilleen tasaosin (substituutio).
5.
LAKIOSAOIKEUS
Tämä testamentti annetaan Perintökaaren (40/1965) 7 luvun lakiosaa koskevien pakottavien säännösten alaisena. Rintaperillisillä (lapsilla ja heidän jälkeläisillään) on oikeus saada lakiosa = 1/2 lakimääräisestä perintöosastaan (PK 7:1). Vaatimus testamentinsaajalle todisteellisesti 6 kk testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5) — muutoin oikeus raukeaa.
Mikäli jollakin yhteisellä lapsellamme tai toisen erillisellä lapsella on lakiosaoikeus, eikä hän tyydy tämän testamentin antamaan osuuteen, hän voi vaatia lakiosaa kummaltakin meiltä erikseen. Käyttöoikeus- ja tuotto-oikeustilanteessa lakiosavaatimus voi pakottaa eloonjääneen luopumaan osasta hallintaa ensimmäisen kuoleman jälkeen.
Lakiosaa koskeva huomautus:
Tunnustamme yhteisten lastemme Perintökaaren 7 luvun mukaisen lakiosan oikeuden. Käyttöoikeustestamentin tilanteessa lapset voivat vaatia lakiosaa testamentinsaajalta (eloonjääneeltä) 6 kk testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5) — vaatimus vähentää eloonjääneen käytettävissä olevaa omaisuutta.
Mikäli jollakin yhteisellä lapsellamme tai toisen erillisellä lapsella on lakiosaoikeus, eikä hän tyydy tämän testamentin antamaan osuuteen, hän voi vaatia lakiosaa kummaltakin meiltä erikseen. Käyttöoikeus- ja tuotto-oikeustilanteessa lakiosavaatimus voi pakottaa eloonjääneen luopumaan osasta hallintaa ensimmäisen kuoleman jälkeen.
Lakiosaa koskeva huomautus:
Tunnustamme yhteisten lastemme Perintökaaren 7 luvun mukaisen lakiosan oikeuden. Käyttöoikeustestamentin tilanteessa lapset voivat vaatia lakiosaa testamentinsaajalta (eloonjääneeltä) 6 kk testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5) — vaatimus vähentää eloonjääneen käytettävissä olevaa omaisuutta.
6.
HAUTAUSTOIVEET JA YHTEISET TOIVEET
Hautaustamme ja muistotilaisuuksiamme koskevat toiveemme:
Toivomme molemmat hiljaiset hautajaiset Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Ei kukkia — sen sijaan muistolahjoitus Suomen Punaiselle Ristille. Toivomme tulevamme haudatuksi rinnakkain.
Nämä toiveet ovat ohjeellisia ja noudatetaan parhaaksi katsotulla tavalla.
Toivomme molemmat hiljaiset hautajaiset Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Ei kukkia — sen sijaan muistolahjoitus Suomen Punaiselle Ristille. Toivomme tulevamme haudatuksi rinnakkain.
Nämä toiveet ovat ohjeellisia ja noudatetaan parhaaksi katsotulla tavalla.
7.
ELOONJÄÄNYTTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET
Yleiset rajoitukset eloonjääneelle:
Eloonjääneellä on oikeus käyttää omaisuutta omaan elatukseensa, asumiseensa ja kohtuullisiin terveyskuluihin, mutta hän ei voi:
— Tehdä testamenttia, joka muuttaa tämän testamentin jälkikuoleman saajia koskevia määräyksiä
— Vakuuttaa kuolleen puolison omaisuutta uuden puolison hyväksi
Lahjoituskielto: Eloonjäänyt ei saa lahjoittaa kuolleen puolison omaisuutta kolmannelle (mukaan lukien uusi puoliso) ilman jälkikuoleman saajien yksimielistä kirjallista suostumusta. Lahjoituskielto suojaa ensimmäisen liiton lasten ja jälkikuoleman saajien oikeuksia.
Eloonjäänyt ei voi lahjoittaa kuolleen puolison omaisuutta kolmannelle (mukaan lukien uusi puoliso, hänen lapsiaan tai muita sukulaisia) ilman jälkikuoleman saajien yksimielistä kirjallista suostumusta. Tämä koskee myös merkittäviä lahjoja, jotka ylittävät 1 000 EUR/saaja vuositasolla.
Uudelleenavioitumisen vaikutus: Mikäli eloonjäänyt puoliso solmii uuden avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen, kuolleen puolison osuus omaisuudesta menee jäljempänä määrätyllä tavalla:
Mikäli eloonjäänyt puoliso solmii uuden avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen, kuolleen puolison osuus omaisuudesta menee suoraan jälkikuoleman saajilleemme — eloonjääneen käyttöoikeus tähän osuuteen lakkaa avioliittoon astumispäivänä. Eloonjäänyt säilyttää oikeuden omaan osuuteensa täysin.
Nämä rajoitukset säilyvät voimassa eloonjääneen koko eliniän ja edellyttävät jälkikuoleman saajilta tilanteen mukaista valvontaa. Rajoitusten rikkomisesta voi seurata vahingonkorvausvastuu ja testamenttilahjan menettäminen.
Eloonjääneellä on oikeus käyttää omaisuutta omaan elatukseensa, asumiseensa ja kohtuullisiin terveyskuluihin, mutta hän ei voi:
— Tehdä testamenttia, joka muuttaa tämän testamentin jälkikuoleman saajia koskevia määräyksiä
— Vakuuttaa kuolleen puolison omaisuutta uuden puolison hyväksi
Lahjoituskielto: Eloonjäänyt ei saa lahjoittaa kuolleen puolison omaisuutta kolmannelle (mukaan lukien uusi puoliso) ilman jälkikuoleman saajien yksimielistä kirjallista suostumusta. Lahjoituskielto suojaa ensimmäisen liiton lasten ja jälkikuoleman saajien oikeuksia.
Eloonjäänyt ei voi lahjoittaa kuolleen puolison omaisuutta kolmannelle (mukaan lukien uusi puoliso, hänen lapsiaan tai muita sukulaisia) ilman jälkikuoleman saajien yksimielistä kirjallista suostumusta. Tämä koskee myös merkittäviä lahjoja, jotka ylittävät 1 000 EUR/saaja vuositasolla.
Uudelleenavioitumisen vaikutus: Mikäli eloonjäänyt puoliso solmii uuden avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen, kuolleen puolison osuus omaisuudesta menee jäljempänä määrätyllä tavalla:
Mikäli eloonjäänyt puoliso solmii uuden avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen, kuolleen puolison osuus omaisuudesta menee suoraan jälkikuoleman saajilleemme — eloonjääneen käyttöoikeus tähän osuuteen lakkaa avioliittoon astumispäivänä. Eloonjäänyt säilyttää oikeuden omaan osuuteensa täysin.
Nämä rajoitukset säilyvät voimassa eloonjääneen koko eliniän ja edellyttävät jälkikuoleman saajilta tilanteen mukaista valvontaa. Rajoitusten rikkomisesta voi seurata vahingonkorvausvastuu ja testamenttilahjan menettäminen.
8.
TÄYTÄNTÖÖNPANIJA, VARA JA KATKEAMATTOMUUS
Testamentin täytäntöönpanija (PK 19 luku):
Asianajaja Helena Lindroos (Asianajotoimisto Lindroos and Co · helena.lindroos@lindroos-law.fi · +358 9 123 4567) on nimitetty testamentin täytäntöönpanijaksi sekä ensimmäisen että jälkikuoleman jälkeen.
Täytäntöönpanijan toimivalta perustuu Perintökaaren 19 lukuun. Hän huolehtii pesänselvityksestä, perinnönjaosta ja testamentin määräysten noudattamisesta sekä ensimmäisen että jälkikuoleman jälkeen.
Varatäytäntöönpanija: Mikäli ensisijainen täytäntöönpanija ei voi tai halua ottaa tehtävää vastaan, varahenkilöksi nimetään:
Mikäli Helena Lindroos ei voi ottaa tehtävää vastaan, varatäytäntöönpanijaksi nimitetään asianajaja Mika Tapio Rantanen (Asianajotoimisto Rantanen Oy · mika.rantanen@rantanen-law.fi · +358 9 234 5678).
Ilman varahenkilöä käräjäoikeus nimittää pesänselvittäjän hakemuksesta, mikä viivästyttää 2-6 kk ja maksaa 2 000-10 000 EUR oikeudenkäyntikuluja.
Katkeamattomuus — eloonjääneen muutoskielto: Sovimme, että ensimmäisen kuoleman jälkeen eloonjäänyt puoliso ei saa muuttaa jälkikuoleman saajia koskevia tämän testamentin määräyksiä.
Eloonjäänyt puoliso ei saa muuttaa, peruuttaa eikä korvata tämän testamentin jälkikuoleman saajia koskevia määräyksiä uudella testamentilla. Mikäli hän tekee tämän vastaisen testamentin, sitä ei sovelleta tämän keskinäisen testamentin alaiseen omaisuuteen — vain hänen omaan, kuolleen puolisonsa omaisuuteen kuulumattomaan omaisuuteen.
Tämä rajoitus turvaa, että yhteisesti tehty tahdonilmaisu pysyy voimassa molempien kuoleman jälkeen alkuperäisessä muodossaan. Eloonjäänyt voi kuitenkin muuttaa omaa osuuttaan koskevia määräyksiä.
Asianajaja Helena Lindroos (Asianajotoimisto Lindroos and Co · helena.lindroos@lindroos-law.fi · +358 9 123 4567) on nimitetty testamentin täytäntöönpanijaksi sekä ensimmäisen että jälkikuoleman jälkeen.
Täytäntöönpanijan toimivalta perustuu Perintökaaren 19 lukuun. Hän huolehtii pesänselvityksestä, perinnönjaosta ja testamentin määräysten noudattamisesta sekä ensimmäisen että jälkikuoleman jälkeen.
Varatäytäntöönpanija: Mikäli ensisijainen täytäntöönpanija ei voi tai halua ottaa tehtävää vastaan, varahenkilöksi nimetään:
Mikäli Helena Lindroos ei voi ottaa tehtävää vastaan, varatäytäntöönpanijaksi nimitetään asianajaja Mika Tapio Rantanen (Asianajotoimisto Rantanen Oy · mika.rantanen@rantanen-law.fi · +358 9 234 5678).
Ilman varahenkilöä käräjäoikeus nimittää pesänselvittäjän hakemuksesta, mikä viivästyttää 2-6 kk ja maksaa 2 000-10 000 EUR oikeudenkäyntikuluja.
Katkeamattomuus — eloonjääneen muutoskielto: Sovimme, että ensimmäisen kuoleman jälkeen eloonjäänyt puoliso ei saa muuttaa jälkikuoleman saajia koskevia tämän testamentin määräyksiä.
Eloonjäänyt puoliso ei saa muuttaa, peruuttaa eikä korvata tämän testamentin jälkikuoleman saajia koskevia määräyksiä uudella testamentilla. Mikäli hän tekee tämän vastaisen testamentin, sitä ei sovelleta tämän keskinäisen testamentin alaiseen omaisuuteen — vain hänen omaan, kuolleen puolisonsa omaisuuteen kuulumattomaan omaisuuteen.
Tämä rajoitus turvaa, että yhteisesti tehty tahdonilmaisu pysyy voimassa molempien kuoleman jälkeen alkuperäisessä muodossaan. Eloonjäänyt voi kuitenkin muuttaa omaa osuuttaan koskevia määräyksiä.
9.
VAKUUTUKSET, KANSAINVÄLISET VARAT JA LAKIVALINTA
Henkivakuutusten ja vastaavien edunsaajamääräykset (Vakuutussopimuslaki 543/1994, PerVL § 7a): Edunsaajamääräyksen perusteella maksettava korvaus EI kuulu testamenttiomaisuuteen — se maksetaan suoraan edunsaajalle vakuutusyhtiöltä tai pankilta. Edunsaajamääräys ohittaa testamentin määräykset.
OP Henkivakuutus 1234567-8 (vakuutussumma 100 000 EUR): Edunsaaja 1. Antti Korhosen kuolemassa Sari Korhonen 100 %; 2. Sari Korhosen kuolemassa Antti Korhonen 100 %. Mikäli molemmat kuolleet, edunsaajat ovat lapset (Anna ja Mikko) tasaosin. Verotus PerVL § 7a:n mukaan.
Kansainväliset perintöelementit (EU-perimysasetus 650/2012):
Espanjan Mallorcalla sijaitseva loma-asunto (Calle del Mar 45, 07590 Cala Ratjada): tämän omaisuuden osalta sovelletaan suomalaista perintöoikeutta EU-perimysasetuksen 21 art. perusteella (vakituinen asuinpaikka Suomi).
EU-perimysasetuksen lakivalinta (art. 22):
Emme tee tällä testamentilla EU-perimysasetuksen 650/2012 artiklan 22 mukaista lakivalintaa. Sovelletaan vakituisen asuinpaikan lakia eli Suomen lakia (asetuksen art. 21).
EU-perimysasetuksen artikla 21 mukaan perintöön sovelletaan vainajan vakituisen asuinpaikan lakia, ellei lakivalintaa ole tehty kansalaisuusvaltion lain mukaiseksi (art. 22). Suomalaisen on ilmoitettava myös ulkomaiset varat perukirjassaan.
OP Henkivakuutus 1234567-8 (vakuutussumma 100 000 EUR): Edunsaaja 1. Antti Korhosen kuolemassa Sari Korhonen 100 %; 2. Sari Korhosen kuolemassa Antti Korhonen 100 %. Mikäli molemmat kuolleet, edunsaajat ovat lapset (Anna ja Mikko) tasaosin. Verotus PerVL § 7a:n mukaan.
Kansainväliset perintöelementit (EU-perimysasetus 650/2012):
Espanjan Mallorcalla sijaitseva loma-asunto (Calle del Mar 45, 07590 Cala Ratjada): tämän omaisuuden osalta sovelletaan suomalaista perintöoikeutta EU-perimysasetuksen 21 art. perusteella (vakituinen asuinpaikka Suomi).
EU-perimysasetuksen lakivalinta (art. 22):
Emme tee tällä testamentilla EU-perimysasetuksen 650/2012 artiklan 22 mukaista lakivalintaa. Sovelletaan vakituisen asuinpaikan lakia eli Suomen lakia (asetuksen art. 21).
EU-perimysasetuksen artikla 21 mukaan perintöön sovelletaan vainajan vakituisen asuinpaikan lakia, ellei lakivalintaa ole tehty kansalaisuusvaltion lain mukaiseksi (art. 22). Suomalaisen on ilmoitettava myös ulkomaiset varat perukirjassaan.
10.
MUOTOMÄÄRÄYKSET (PERINTÖKAARI 10:1)
Tämä keskinäinen testamentti täyttää Perintökaaren 10 luvun 1 §:n muotomääräykset: asiakirja on kirjallinen, kummankin testaattorin omakätisesti allekirjoittama, ja allekirjoitus on tapahtunut kahden esteettömän todistajan samanaikaisessa läsnäolossa. Todistajat tietävät, että asiakirja on testamenttimme.
Todistajien esteellisyys (PK 10:4): Todistajiksi eivät kelpaa: testamentinsaaja eikä tämän aviopuoliso, sukulainen suoraan ylenevässä/alenevassa polvessa, sisarus, näiden puolisot tai sukulainen, eikä alle 15-vuotias. Testamentin täytäntöönpanija saa kuitenkin toimia todistajana.
Todistajien esteellisyys (PK 10:4): Todistajiksi eivät kelpaa: testamentinsaaja eikä tämän aviopuoliso, sukulainen suoraan ylenevässä/alenevassa polvessa, sisarus, näiden puolisot tai sukulainen, eikä alle 15-vuotias. Testamentin täytäntöönpanija saa kuitenkin toimia todistajana.
11.
SOVELLETTAVA LAKI JA TÄRKEÄT MÄÄRÄAJAT
Tähän testamenttiin sovelletaan Suomen lakia, erityisesti Perintökaarta (40/1965), Avioliittolakia (234/1929) (jos kyseessä aviopuolisot), Pesänselvityslakia (32/1965) ja Perintö- ja lahjaverolakia (378/1940).
Tärkeät määräajat:
— Testamentin tiedoksianto perilliselle — todisteellisesti haastemiehen välityksellä tai todistetulla kirjeellä (PK 14:4).
— Lakiosavaatimus 6 kk testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5). Vaatimus testamentinsaajalle, ei käräjäoikeuteen.
— Testamentin moitekanne 6 kk tiedoksiannosta (PK 14:5). Kanne käräjäoikeuteen, moiteperusteet PK 13 luvussa.
— Perunkirjoitus 3 kk kuolemasta (PK 20:2). Perukirja Verohallintoon 1 kk perunkirjoituksesta (PK 20:4). Myöhästyminen → veronkorotus 10-30 % (PK 22:1).
Tärkeät määräajat:
— Testamentin tiedoksianto perilliselle — todisteellisesti haastemiehen välityksellä tai todistetulla kirjeellä (PK 14:4).
— Lakiosavaatimus 6 kk testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5). Vaatimus testamentinsaajalle, ei käräjäoikeuteen.
— Testamentin moitekanne 6 kk tiedoksiannosta (PK 14:5). Kanne käräjäoikeuteen, moiteperusteet PK 13 luvussa.
— Perunkirjoitus 3 kk kuolemasta (PK 20:2). Perukirja Verohallintoon 1 kk perunkirjoituksesta (PK 20:4). Myöhästyminen → veronkorotus 10-30 % (PK 22:1).
Tämä keskinäinen testamentti on tehty Helsinki, 15. toukokuuta 2026 kahden esteettömän todistajan samanaikaisessa läsnäolossa. Vakuutamme oikeustoimikelpoisina, täydessä ymmärryksessämme ja vapaasta tahdostamme tämän olevan yhteinen lopullinen tahtomme omaisuutemme jakamisesta kuolemamme jälkeen.
TESTAATTORI 1
Antti Mikael Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A
Päivämäärä: ____________________
TESTAATTORI 2
Sari Annika Korhonen
Henkilötunnus: 100690-555B
Päivämäärä: ____________________
TODISTAJA 1 (PK 10:1)
Helena Marjatta Lindroos
Asianajaja, Helsingin asianajajayhdistys · Henkilötunnus: 210371-678B · Yrjönkatu 4 A 12, 00120 Helsinki
Päivämäärä: ____________________
TODISTAJA 2 (PK 10:1)
Jukka Tapio Hämäläinen
Henkilöstöpäällikkö, ei sukulainen · Henkilötunnus: 030678-345C · Mannerheimintie 78 B 5, 00270 Helsinki
Päivämäärä: ____________________
Tärkeää — keskinäisen testamentin säilytys ja toimivuus
· Säilytä alkuperäinen huolellisesti — tallelokero, asianajotoimisto tai pankki suositeltu paikka. Anna molempien tieto luotettavalle henkilölle alkuperäisen sijainnista.
· Lesken hallintaoikeus PK 3:1a on pakottava — leski saa pitää yhteistä kotia jakamattomana koko elinikänsä, vaikka rintaperilliset vaatisivat jakoa.
· Päivitä tarvittaessa — uudet lapset, lapsenlapset, eroaminen, omaisuusmuutokset voivat tehdä testamentista vanhentuneen.
· Tiedoksianto — kuoleman jälkeen perilliset saavat testamentin tiedoksi haastemiehen tai todistetun kirjeen välityksellä (PK 14:4). Tästä alkavat lakiosan (PK 7:5) ja moitekanteen (PK 14:5) 6 kk takarajat.
· Vero (PerVL 2026): verovapaa kynnys 30 000 EUR, kotitalouden irtain verovapaa 7 500 EUR (PerVL § 14a ja § 17a). Hallintaoikeustestamentti alentaa perintöveroa merkittävästi.
· Säilytä alkuperäinen huolellisesti — tallelokero, asianajotoimisto tai pankki suositeltu paikka. Anna molempien tieto luotettavalle henkilölle alkuperäisen sijainnista.
· Lesken hallintaoikeus PK 3:1a on pakottava — leski saa pitää yhteistä kotia jakamattomana koko elinikänsä, vaikka rintaperilliset vaatisivat jakoa.
· Päivitä tarvittaessa — uudet lapset, lapsenlapset, eroaminen, omaisuusmuutokset voivat tehdä testamentista vanhentuneen.
· Tiedoksianto — kuoleman jälkeen perilliset saavat testamentin tiedoksi haastemiehen tai todistetun kirjeen välityksellä (PK 14:4). Tästä alkavat lakiosan (PK 7:5) ja moitekanteen (PK 14:5) 6 kk takarajat.
· Vero (PerVL 2026): verovapaa kynnys 30 000 EUR, kotitalouden irtain verovapaa 7 500 EUR (PerVL § 14a ja § 17a). Hallintaoikeustestamentti alentaa perintöveroa merkittävästi.
Available as a print-ready PDF or an editable Microsoft Word (.docx) file.
Mikä on keskinäinen testamentti?
Keskinäinen testamentti on Suomessa yhteinen testamentti, jossa kaksi testaattoria — yleensä aviopuolisot tai avopuolisot — testamenttavat toisilleen. Tyypillinen muoto on, että eloonjäänyt saa kaiken (täysi omistusoikeus, käyttöoikeus tai tuotto-oikeus) ja jälkikuolemassa omaisuus menee yhteisille tai erikseen nimetyille perillisille. Tämä on yleinen ratkaisu erityisesti avoliittoissa, joissa avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta.
Suomalainen keskinäinen testamentti edellyttää samat muotomääräykset kuin yksittäinen testamentti (Perintökaari 5:1) — kirjallinen muoto, kummankin testaattorin omakätinen allekirjoitus ja kahden esteettömän todistajan samanaikainen läsnäolo. Ilman näitä muotomääräyksiä testamentti on pätemätön, eikä sitä voida panna täytäntöön perukirjan käsittelyn yhteydessä.
Rintaperillisten lakiosa (PK 7 luku) on Suomessa pakottava — se on puolet siitä, mitä rintaperilliselle perimysjärjestyksen mukaan kuuluisi. Keskinäinen testamentti voi siis turvata lesken aseman, mutta lapsilla on aina oikeus vaatia lakiosaansa. Mallimme sisältää lakiosa-huomion, jolla lakiosa-vaatimukseen voidaan reagoida tasapuolisesti.
Mitä malli sisältää?
Mallimme kattaa kaikki Perintökaaren 5 luvun muotomääräykset ja Suomen perimysjärjestelmän erityispiirteet.
Testaattori 1
Ensimmäisen testaattorin nimi, henkilötunnus ja osoite Suomessa.
Testaattori 2
Toisen testaattorin vastaavat tiedot.
Liiton tyyppi
Avioliitto, avoliitto tai rekisteröity parisuhde — vaikuttaa lesken pakottaviin oikeuksiin.
Eloonjääneen oikeus
Täysi omistusoikeus, hallintaoikeus tai tuotto-oikeus pesän omaisuuteen.
Jälkikuoleman saajat
Yhteisten lasten, kummankin omien lasten tai muiden tahojen nimeäminen — Suomessa yleinen 50/50 jakoperiaate.
Lakiosa-huomio
Rintaperillisten lakiosa-oikeuden käsittely (PK 7 luku) ja sen tasapuolinen huomioiminen.
Aiempien testamenttien peruutus
Selkeä määräys aikaisempien testamenttien peruuttamisesta tai säilyttämisestä.
Hautaustoiveet
Yhteiset toiveet hautauksesta, polttohautauksesta ja muistotilaisuudesta Suomessa.
Erityismääräykset
Esim. uudelleenavioitumisen vaikutus, testamentin täytäntöönpanijan nimittäminen.
Todistajat (KRIITTINEN)
Kaksi esteetöntä todistajaa, jotka tietävät asiakirjan luonteen testamentiksi (PK 5:1).
Näin laadit keskinäisen testamentin Suomessa
Keskinäinen testamentti laaditaan parhaiten yhdessä — molempien on hyvä keskustella halutusta jakautumisesta ja sopia yhteisistä tavoitteista.
- 1
Sopikaa eloonjääneen oikeudesta
Suomessa yleisin valinta on täysi omistusoikeus eloonjääneelle. Mikäli on lapsia aiemmasta liitosta, hallintaoikeus voi olla parempi — leski saa käyttöoikeuden, mutta omaisuus siirtyy lopulta lapsille.
- 2
Päättäkää jälkikuoleman saajista
Tyypillisesti yhteisten lasten 50/50 jako tai kummankin omien lasten nimettäminen. Avoliittoissa lapset eivät ole molempien yhteisiä, joten erikseen nimeäminen on Suomessa tavallista.
- 3
Huomioikaa lakiosa
Rintaperillisillä on Suomessa pakottava lakiosa (puolet perimysjärjestyksen mukaisesta osuudesta). Mikäli haluatte minimoida lakiosa-vaatimuksia, voitte sisällyttää tasapuoluksen — mutta lakiosaa ei voi täysin syrjäyttää.
- 4
Allekirjoittakaa todistajien edessä
Perintökaaren 5:1 §:n mukaan kahden esteettömän todistajan on samanaikaisesti oltava läsnä, ja todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti. Esteellisiä ovat lähisukulaiset ja alaikäiset.
- 5
Säilyttäkää alkuperäiset turvallisesti
Suomessa testamentti kannattaa tallettaa pankin tallelokeroon tai antaa asianajotoimistolle säilytettäväksi. Kopiot eivät korvaa alkuperäistä — perukirjan käsittelyssä tarvitaan alkuperäinen.
Miksi Doxunon asiakirjat ovat erilaisia
Neljä asiaa, jotka tekevät malleistamme kattavampia kuin tekoälyluonnokset ja ajantasaisempia kuin staattiset mallikirjastot.
Aina ajan tasalla
Voimassa olevan sääntelyn mukainen
Mallit, joissa on lakiviittauksia, päivitetään jatkuvasti lain muuttuessa. Asiakirjasi heijastaa aina voimassa olevaa oikeudellista kehystä.
Ilmainen PDF
Tulostusvalmis PDF
Ilmainen lataus. Vektoriteksti, upotetut fontit ja lakiviittaukset suoraan lausekkeissa. Tulosta, allekirjoita ja arkistoi. Soveltuu kaikkiin allekirjoitusprosesseihin, mukaan lukien sähköinen allekirjoitus.
Word · .docx
Muokattava Word (.docx)
Jatka muokkausta Wordissa latauksen jälkeen. Lisää omia lausekkeita, käytä mallia uudelleen vastaaviin sopimuksiin tai jaa kollegan kanssa yhteistä tarkastelua varten.
Vaatii Expert-kertaoston tai minkä tahansa maksullisen Doxuno-tilauksen.
Oikeudellisia näkökohtia
Keskinäinen testamentti on Suomessa monimutkainen oikeustoimi, ja sen pätevyys nojaa muotomääräyksiin sekä lesken ja rintaperillisten oikeuksien tasapainoon.
Tämä malli on tarkoitettu tiedoksi eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Erityisesti uusperheissä, yritysomistuksessa ja kansainvälisissä tilanteissa suositellaan asianajajan apua Suomessa.
Mukautettu Suomen perintöoikeuteen
Muotomääräys (PK 5:1)
Perintökaaren 5:1 §:n mukaan testamentti on Suomessa tehtävä kirjallisesti, kummankin testaattorin on allekirjoitettava se omakätisesti, ja kahden esteettömän todistajan on samanaikaisesti oltava läsnä ja allekirjoitettava asiakirja. Todistajien on tiedettävä, että asiakirja on testamentti — mutta heidän ei tarvitse tuntea sen sisältöä. Esteellisiä todistajia ovat lähisukulaiset ja alaikäiset.
Lakiosa (PK 7 luku)
Rintaperillisten lakiosa on Suomessa puolet siitä, mitä heille perimysjärjestyksen mukaan kuuluisi. Lakiosa on pakottava — keskinäinen testamentti ei voi sitä syrjäyttää. Lakiosa-vaatimus on tehtävä 6 kuukauden kuluessa perukirjan käsittelystä, muutoin se vanhentuu. Suomalaisessa keskinäisessä testamentissa lakiosa-vaatimukseen on hyvä varautua sisällyttämällä tasapuolus.
Lesken pakottavat oikeudet (PK 9 luku)
Lesken hallintaoikeus pesän asuntoon (PK 3:1) ja lesken oikeus pidättää vainajan jakamaton omaisuus (PK 9:1) ovat Suomessa pakottavia eikä testamentti voi niitä syrjäyttää. Keskinäinen testamentti yleensä vahvistaa nämä oikeudet, mutta hyvin laadittu testamentti huomioi myös tilanteen, jossa leski uudelleenavioituu — voidaan rajoittaa hallintaoikeuden kestoa tai siirtää omaisuus välittömästi lapsille.
Verotus (PerVL 378/1940)
Suomessa keskinäinen testamentti vaikuttaa perintöveroon — leski kuuluu I veroluokkaan ja saa verovapaan määrän, mutta jälkikuolemassa omaisuus verotetaan toiseen kertaan. Hyvä suunnittelu yhdistää testamentin avioehtoon ja mahdollisiin lahjoihin, jotta verotus optimoidaan. Verosuunnittelua kannattaa harkita asianajajan tai veroasiantuntijan kanssa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Laadi keskinäinen testamentti muutamassa minuutissa
Turvaa lesken asema Suomen lain mukaisesti — täytä lomake, esikatsele testamentti ja lataa PDF allekirjoitettavaksi kahden todistajan läsnä ollessa.
Free PDF · Editable Word with Expert · No account required