Keskinäinen testamentti -malli
Keskinäinen testamentti on Suomessa aviopuolisoiden tai avopuolisoiden yhteinen testamentti, jossa kumpikin testamenttaa toiselleen — turvaten lesken aseman puolison kuoleman jälkeen. Doxunon ilmainen malli noudattaa Perintökaaren (40/1965) 5 luvun muotomääräyksiä, kahden esteettömän todistajan samanaikainen läsnäolo, ja se huomioi rintaperillisten lakiosan (PK 7 luku) sekä lesken pakottavat oikeudet (PK 9 luku).
| NIMI | Antti Mikael Korhonen |
| HENKILÖTUNNUS | 150385-123A |
| OSOITE | Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki |
| NIMI | Sari Annika Korhonen |
| HENKILÖTUNNUS | 100690-555B |
| OSOITE | Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki |
Omistusoikeus säilyy jälkikuoleman saajilla. Eloonjääneen kuoltua omaisuus siirtyy heille tämän testamentin mukaisesti.
Erityismääräykset:
Eloonjääneellä on oikeus käyttää kaikkea kuolleen puolison omaisuutta täysin oikeuksin elinikäisesti, mutta hän ei voi myydä yhteistä kotiamme (Aleksanterinkatu 15 A 4, Helsinki) ilman jälkikuoleman saajien (lapsiemme) yksimielistä kirjallista suostumusta.
Yhteinen koti: Eloonjäänyt puoliso saa hallita asunnoksemme tarkoitettua yhteistä kotia ja tavanomaista koti-irtainta täysin oikeuksin niin pitkään kuin elää, ellei hän itse luovu tästä oikeudesta.
Aviopuolisolla on lisäksi Avioliittolain (234/1929) 86 §:n mukainen avio-oikeus omaisuuteen, joka ei poistu tällä testamentilla.
Eloonjääneen puolison kuoltua omaisuus jaetaan tasaosin yhteisille lapsillemme:
— Anna Marjatta Virtanen, henkilötunnus 230888-456B — 1/2 osa
— Mikko Aleksi Korhonen, henkilötunnus 050690-789C — 1/2 osa
Mikäli toinen lapsista on kuollut ennen eloonjääneen puolisomme kuolemaa, hänen osansa siirtyy hänen jälkeläisilleen tasaosin.
Mikäli saaja on kuollut ennen eloonjääneen puolison kuolemaa, hänen osansa siirtyy hänen jälkeläisilleen tasaosin (substituutio).
Mikäli jollakin yhteisellä lapsellamme tai toisen erillisellä lapsella on lakiosaoikeus, eikä hän tyydy tämän testamentin antamaan osuuteen, hän voi vaatia lakiosaa kummaltakin meiltä erikseen. Lakiosavaatimusta ei voi kohdistaa eloonjääneeseen puolisoon ennen tämän kuolemaa, mikäli vaatimus tehdään käyttöoikeuden tai tuotto-oikeuden tilanteessa.
Lakiosaa koskeva huomautus:
Tunnustamme yhteisten lastemme Perintökaaren 7 luvun mukaisen lakiosan oikeuden. Lapsilla on aina oikeus vaatia lakiosaansa puolen vuoden kuluessa ensimmäisen kuoleman jälkeen tehdystä perukirjasta — vaatimus voi vähentää eloonjääneen käytettävissä olevaa omaisuutta.
Toivomme molemmat hiljaiset hautajaiset Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Ei kukkia — sen sijaan muistolahjoitus Suomen Punaiselle Ristille. Toivomme tulevamme haudatuksi rinnakkain.
Nämä toiveet ovat ohjeellisia. Niitä noudatetaan parhaaksi katsotulla tavalla.
Eloonjääneellä on oikeus käyttää omaisuutta omaan elatukseensa, asumiseensa ja kohtuullisiin terveyskuluihin, mutta hän ei voi:
— Lahjoittaa yhteistä omaisuutta kolmannelle ilman jälkikuoleman saajien yksimielistä kirjallista suostumusta
— Tehdä testamenttia, joka muuttaa tämän testamentin jälkikuoleman saajia koskevia määräyksiä
— Vakuuttaa kuolleen puolison omaisuutta uuden puolison hyväksi
Nämä rajoitukset säilyvät voimassa eloonjääneen koko eliniän ja edellyttävät jälkikuoleman saajilta tilanteen mukaista valvontaa.
Mikäli eloonjäänyt puoliso solmii uuden avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen, kuolleen puolison osuus omaisuudesta menee suoraan jälkikuoleman saajilleemme — eloonjääneen käyttöoikeus tähän osuuteen lakkaa avioliittoon astumispäivänä. Eloonjäänyt säilyttää oikeuden omaan osuuteensa täysin.
Tällä määräyksellä pyritään suojaamaan ensimmäisen liiton lasten ja jälkikuoleman saajien oikeuksia uuden liiton vaikutuksilta.
Asianajaja Helena Lindroos (Asianajotoimisto Lindroos and Co · helena.lindroos@lindroos-law.fi · +358 9 123 4567) on nimitetty testamentin täytäntöönpanijaksi sekä ensimmäisen että jälkikuoleman jälkeen.
Täytäntöönpanijan toimivalta perustuu Perintökaaren 13 lukuun. Hän huolehtii pesänselvityksestä, perinnönjaosta ja testamentin määräysten noudattamisesta sekä ensimmäisen että jälkikuoleman jälkeen.
Eloonjäänyt puoliso ei saa muuttaa, peruuttaa eikä korvata tämän testamentin jälkikuoleman saajia koskevia määräyksiä uudella testamentilla. Mikäli hän tekee tämän vastaisen testamentin, sitä ei sovelleta tämän keskinäisen testamentin alaiseen omaisuuteen.
Tämä rajoitus turvaa, että yhteisesti tehty tahdonilmaisu pysyy voimassa molempien kuoleman jälkeen alkuperäisessä muodossaan.
Todistajien esteellisyys (PK 5:3) — todistajiksi eivät kelpaa: testamentinsaaja eikä tämän aviopuoliso, sukulainen suoraan ylenevässä/alenevassa polvessa, sisarus, näiden puolisot tai sukulainen, eikä alle 15-vuotias.
Mikä on keskinäinen testamentti?
Keskinäinen testamentti on Suomessa yhteinen testamentti, jossa kaksi testaattoria — yleensä aviopuolisot tai avopuolisot — testamenttavat toisilleen. Tyypillinen muoto on, että eloonjäänyt saa kaiken (täysi omistusoikeus, käyttöoikeus tai tuotto-oikeus) ja jälkikuolemassa omaisuus menee yhteisille tai erikseen nimetyille perillisille. Tämä on yleinen ratkaisu erityisesti avoliittoissa, joissa avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta.
Suomalainen keskinäinen testamentti edellyttää samat muotomääräykset kuin yksittäinen testamentti (Perintökaari 5:1) — kirjallinen muoto, kummankin testaattorin omakätinen allekirjoitus ja kahden esteettömän todistajan samanaikainen läsnäolo. Ilman näitä muotomääräyksiä testamentti on pätemätön, eikä sitä voida panna täytäntöön perukirjan käsittelyn yhteydessä.
Rintaperillisten lakiosa (PK 7 luku) on Suomessa pakottava — se on puolet siitä, mitä rintaperilliselle perimysjärjestyksen mukaan kuuluisi. Keskinäinen testamentti voi siis turvata lesken aseman, mutta lapsilla on aina oikeus vaatia lakiosaansa. Mallimme sisältää lakiosa-huomion, jolla lakiosa-vaatimukseen voidaan reagoida tasapuolisesti.
Mitä malli sisältää?
Mallimme kattaa kaikki Perintökaaren 5 luvun muotomääräykset ja Suomen perimysjärjestelmän erityispiirteet.
Testaattori 1
Ensimmäisen testaattorin nimi, henkilötunnus ja osoite Suomessa.
Testaattori 2
Toisen testaattorin vastaavat tiedot.
Liiton tyyppi
Avioliitto, avoliitto tai rekisteröity parisuhde — vaikuttaa lesken pakottaviin oikeuksiin.
Eloonjääneen oikeus
Täysi omistusoikeus, hallintaoikeus tai tuotto-oikeus pesän omaisuuteen.
Jälkikuoleman saajat
Yhteisten lasten, kummankin omien lasten tai muiden tahojen nimeäminen — Suomessa yleinen 50/50 jakoperiaate.
Lakiosa-huomio
Rintaperillisten lakiosa-oikeuden käsittely (PK 7 luku) ja sen tasapuolinen huomioiminen.
Aiempien testamenttien peruutus
Selkeä määräys aikaisempien testamenttien peruuttamisesta tai säilyttämisestä.
Hautaustoiveet
Yhteiset toiveet hautauksesta, polttohautauksesta ja muistotilaisuudesta Suomessa.
Erityismääräykset
Esim. uudelleenavioitumisen vaikutus, testamentin täytäntöönpanijan nimittäminen.
Todistajat (KRIITTINEN)
Kaksi esteetöntä todistajaa, jotka tietävät asiakirjan luonteen testamentiksi (PK 5:1).
Näin laadit keskinäisen testamentin Suomessa
Keskinäinen testamentti laaditaan parhaiten yhdessä — molempien on hyvä keskustella halutusta jakautumisesta ja sopia yhteisistä tavoitteista.
- 1
Sopikaa eloonjääneen oikeudesta
Suomessa yleisin valinta on täysi omistusoikeus eloonjääneelle. Mikäli on lapsia aiemmasta liitosta, hallintaoikeus voi olla parempi — leski saa käyttöoikeuden, mutta omaisuus siirtyy lopulta lapsille.
- 2
Päättäkää jälkikuoleman saajista
Tyypillisesti yhteisten lasten 50/50 jako tai kummankin omien lasten nimettäminen. Avoliittoissa lapset eivät ole molempien yhteisiä, joten erikseen nimeäminen on Suomessa tavallista.
- 3
Huomioikaa lakiosa
Rintaperillisillä on Suomessa pakottava lakiosa (puolet perimysjärjestyksen mukaisesta osuudesta). Mikäli haluatte minimoida lakiosa-vaatimuksia, voitte sisällyttää tasapuoluksen — mutta lakiosaa ei voi täysin syrjäyttää.
- 4
Allekirjoittakaa todistajien edessä
Perintökaaren 5:1 §:n mukaan kahden esteettömän todistajan on samanaikaisesti oltava läsnä, ja todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti. Esteellisiä ovat lähisukulaiset ja alaikäiset.
- 5
Säilyttäkää alkuperäiset turvallisesti
Suomessa testamentti kannattaa tallettaa pankin tallelokeroon tai antaa asianajotoimistolle säilytettäväksi. Kopiot eivät korvaa alkuperäistä — perukirjan käsittelyssä tarvitaan alkuperäinen.
Oikeudellisia näkökohtia
Keskinäinen testamentti on Suomessa monimutkainen oikeustoimi, ja sen pätevyys nojaa muotomääräyksiin sekä lesken ja rintaperillisten oikeuksien tasapainoon.
Tämä malli on tarkoitettu tiedoksi eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Erityisesti uusperheissä, yritysomistuksessa ja kansainvälisissä tilanteissa suositellaan asianajajan apua Suomessa.
Mukautettu Suomen perintöoikeuteen
Muotomääräys (PK 5:1)
Perintökaaren 5:1 §:n mukaan testamentti on Suomessa tehtävä kirjallisesti, kummankin testaattorin on allekirjoitettava se omakätisesti, ja kahden esteettömän todistajan on samanaikaisesti oltava läsnä ja allekirjoitettava asiakirja. Todistajien on tiedettävä, että asiakirja on testamentti — mutta heidän ei tarvitse tuntea sen sisältöä. Esteellisiä todistajia ovat lähisukulaiset ja alaikäiset.
Lakiosa (PK 7 luku)
Rintaperillisten lakiosa on Suomessa puolet siitä, mitä heille perimysjärjestyksen mukaan kuuluisi. Lakiosa on pakottava — keskinäinen testamentti ei voi sitä syrjäyttää. Lakiosa-vaatimus on tehtävä 6 kuukauden kuluessa perukirjan käsittelystä, muutoin se vanhentuu. Suomalaisessa keskinäisessä testamentissa lakiosa-vaatimukseen on hyvä varautua sisällyttämällä tasapuolus.
Lesken pakottavat oikeudet (PK 9 luku)
Lesken hallintaoikeus pesän asuntoon (PK 3:1) ja lesken oikeus pidättää vainajan jakamaton omaisuus (PK 9:1) ovat Suomessa pakottavia eikä testamentti voi niitä syrjäyttää. Keskinäinen testamentti yleensä vahvistaa nämä oikeudet, mutta hyvin laadittu testamentti huomioi myös tilanteen, jossa leski uudelleenavioituu — voidaan rajoittaa hallintaoikeuden kestoa tai siirtää omaisuus välittömästi lapsille.
Verotus (PerVL 378/1940)
Suomessa keskinäinen testamentti vaikuttaa perintöveroon — leski kuuluu I veroluokkaan ja saa verovapaan määrän, mutta jälkikuolemassa omaisuus verotetaan toiseen kertaan. Hyvä suunnittelu yhdistää testamentin avioehtoon ja mahdollisiin lahjoihin, jotta verotus optimoidaan. Verosuunnittelua kannattaa harkita asianajajan tai veroasiantuntijan kanssa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Laadi keskinäinen testamentti muutamassa minuutissa
Turvaa lesken asema Suomen lain mukaisesti — täytä lomake, esikatsele testamentti ja lataa PDF allekirjoitettavaksi kahden todistajan läsnä ollessa.
Free · Instant PDF · No account required