Tarkistettu
Maakohtainen oikeudellinen sisältö
Laadittu juridisella asiantuntemuksella jokaiselle lainkäyttöalueelle, huomattavasti kattavampi kuin tekoälyluonnokset, jotka kopioivat yleisiä lausekkeita maiden välillä.
TalousFI
Velkakirja -malli
Velkakirja on Suomessa kirjallinen maksusitoumus, jolla velallinen tunnustaa velkavelvoitteensa velkojalle. Doxunon ilmainen velkakirjamalli noudattaa Velkakirjalakia (622/1947), joka on Suomen vanhin yhä voimassa oleva velvoiteoikeudellinen erityislaki. Velkakirjaa käytetään yleisesti yksityishenkilöiden välisissä lainoissa, kauppojen loppuhinnan maksamisessa ja yritysten välisessä rahoituksessa, ja kirjallinen muoto on käytännössä välttämätön todistuskappaleena käräjäoikeudessa.
Free to useInstant PDFNo account required
PDF (free) + editable Word (.docx) with Expert
VELKAKIRJA
Velkakirjalaki 622/1947 · Korkolaki 633/1982 — 15. Toukokuuta 2026
VELALLINEN
Anna Maria Lehtonen
Y-tunnus / hetu: 150385-123A
Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki
Puh. +358 40 123 4567
Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki
Puh. +358 40 123 4567
VELKOJA
Mikko Juhani Korhonen
Y-tunnus / hetu: 120483-456B
Aleksanterinkatu 17 A 4, 00100 Helsinki
Puh. +358 50 987 6543
Aleksanterinkatu 17 A 4, 00100 Helsinki
Puh. +358 50 987 6543
Pääoma: 15 000,00 EUR
Paikka: Helsinki
Tämä velkakirja (jäljempänä "Velkakirja") on tehty Helsinki:ssa 15. toukokuuta 2026 seuraavien osapuolten välillä:
Anna Maria Lehtonen (Y-tunnus / hetu 150385-123A), osoite Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki, jäljempänä "Velallinen";
ja
Mikko Juhani Korhonen (Y-tunnus / hetu 120483-456B), osoite Aleksanterinkatu 17 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Velkoja".
Velkakirjan luonne on nimennäisvelkakirja (tavallinen velkakirja) Velkakirjalain (622/1947) 11 §:n mukaisesti.
Anna Maria Lehtonen (Y-tunnus / hetu 150385-123A), osoite Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki, jäljempänä "Velallinen";
ja
Mikko Juhani Korhonen (Y-tunnus / hetu 120483-456B), osoite Aleksanterinkatu 17 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Velkoja".
Velkakirjan luonne on nimennäisvelkakirja (tavallinen velkakirja) Velkakirjalain (622/1947) 11 §:n mukaisesti.
1.
VELAN PÄÄOMA
Velallinen on vastaanottanut Velkojalta lainaksi ja sitoutuu maksamaan takaisin velan pääoman 15 000,00 EUR (Velkakirjalaki 622/1947 § 1).
Velkoja vahvistaa luovuttaneensa pääoman Velalliselle 15. toukokuuta 2026. Velallinen vahvistaa vastaanottaneensa pääoman ja sitoutuu vastaamaan siitä tämän Velkakirjan ehtojen mukaisesti.
Velkoja vahvistaa luovuttaneensa pääoman Velalliselle 15. toukokuuta 2026. Velallinen vahvistaa vastaanottaneensa pääoman ja sitoutuu vastaamaan siitä tämän Velkakirjan ehtojen mukaisesti.
2.
KORKO
Velasta peritään vuotuista sopimuskorkoa 4 %, joka lasketaan velan jäljellä olevasta pääomasta kuukausittain. Sopimuskorko maksetaan eräpäivien yhteydessä.
Korko on sovittu vapaasti Korkolain 633/1982 § 3:n sopimusvapaudella. Mikäli korko myöhemmin osoittautuu kohtuuttoman korkeaksi olosuhteet huomioon ottaen, sitä voidaan tarkistaa Korkolain 7 §:n nojalla.
Korko on sovittu vapaasti Korkolain 633/1982 § 3:n sopimusvapaudella. Mikäli korko myöhemmin osoittautuu kohtuuttoman korkeaksi olosuhteet huomioon ottaen, sitä voidaan tarkistaa Korkolain 7 §:n nojalla.
3.
TAKAISINMAKSU
Velan pääoma korkoineen maksetaan 24 tasasuuruisena kuukausierässä.
Ensimmäinen erä erääntyy 15. kesäkuuta 2026, ja seuraavat erät erääntyvät kuukausittain samana päivänä, kunnes velka on kokonaisuudessaan maksettu.
Kukin erä maksetaan Velkojan pankkitilille FI21 1234 5600 0007 85 tilisiirtona.
Velallisella on oikeus suorittaa ennenaikainen takaisinmaksu kokonaisuudessaan tai osittain ilman erilliskorvausta. Ennenaikaisesta maksusta ilmoitetaan Velkojalle kirjallisesti, ja siltä lasketaan korko vain todelliseen maksupäivään saakka.
Ensimmäinen erä erääntyy 15. kesäkuuta 2026, ja seuraavat erät erääntyvät kuukausittain samana päivänä, kunnes velka on kokonaisuudessaan maksettu.
Kukin erä maksetaan Velkojan pankkitilille FI21 1234 5600 0007 85 tilisiirtona.
Velallisella on oikeus suorittaa ennenaikainen takaisinmaksu kokonaisuudessaan tai osittain ilman erilliskorvausta. Ennenaikaisesta maksusta ilmoitetaan Velkojalle kirjallisesti, ja siltä lasketaan korko vain todelliseen maksupäivään saakka.
4.
VIIVÄSTYSKORKO JA MAKSUVIIVÄSTYS
Mikäli Velallinen ei suorita erää eräpäivänä, hän on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa Korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti, joka on Suomen Pankin viitekorko + 7 prosenttiyksikköä (kuluttajan vastatessa) tai + 8 prosenttiyksikköä (yrityksen vastatessa, Korkolaki § 4 a). Suomen Pankki ilmoittaa viitekoron puolivuosittain.
Viivästyskorko lasketaan eräpäivän jälkeen siihen päivään saakka, jolloin maksu todellisesti suoritetaan. Lisäksi Velallinen on velvollinen korvaamaan kohtuulliset perintäkulut Lain saatavien perinnästä (513/1999) 10 a §:n mukaisin enimmäismäärin.
Yhden kuukauden viivästyminen oikeuttaa Velkojan vaatimaan koko jäljellä olevan velan välitöntä takaisinmaksua kerralla (eräpäivän aikaistus).
Viivästyskorko lasketaan eräpäivän jälkeen siihen päivään saakka, jolloin maksu todellisesti suoritetaan. Lisäksi Velallinen on velvollinen korvaamaan kohtuulliset perintäkulut Lain saatavien perinnästä (513/1999) 10 a §:n mukaisin enimmäismäärin.
Yhden kuukauden viivästyminen oikeuttaa Velkojan vaatimaan koko jäljellä olevan velan välitöntä takaisinmaksua kerralla (eräpäivän aikaistus).
5.
VELKAKIRJAN SIIRTO
Tämä Velkakirja on nimennäisvelkakirja (Velkakirjalaki 622/1947 § 11, luku 3). Velkoja voi siirtää sen kolmannelle, mutta siirron pätevyys edellyttää, että Velalliselle ilmoitetaan kirjallisesti siirrosta sekä uuden velkojan tiedoista (Velkakirjalaki § 14).
Ennen ilmoitusta tehdyt suoritukset alkuperäiselle Velkojalle vapauttavat Velallisen velvoitteistaan. Velallinen voi vedota uutta Velkojaa vastaan kaikkiin niihin oikeuksiin ja vastapuoluihin, jotka olivat hänen ja alkuperäisen Velkojan välillä siirtohetkellä (Velkakirjalaki § 15).
Ennen ilmoitusta tehdyt suoritukset alkuperäiselle Velkojalle vapauttavat Velallisen velvoitteistaan. Velallinen voi vedota uutta Velkojaa vastaan kaikkiin niihin oikeuksiin ja vastapuoluihin, jotka olivat hänen ja alkuperäisen Velkojan välillä siirtohetkellä (Velkakirjalaki § 15).
6.
VANHENTUMINEN
Velkakirjasaatava vanhentuu viiden (5) vuoden kuluessa eräpäivästä (Vanhentumislaki 728/2003 § 5; Velkakirjalaki 622/1947 § 5). Vanhentuminen voidaan katkaista kirjallisella maksuvaatimuksella tai oikeudellisella toimella (esim. haastehakemus käräjäoikeudessa) (Vanhentumislaki § 11). Katkaisemisen jälkeen vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen.
Mikäli velasta on saatu lainvoimainen tuomio, sen mukainen saatava vanhentuu vasta 10 vuoden kuluessa tuomion antamisesta.
Mikäli velasta on saatu lainvoimainen tuomio, sen mukainen saatava vanhentuu vasta 10 vuoden kuluessa tuomion antamisesta.
7.
SOVELLETTAVA LAKI JA OIKEUSPAIKKA
Tähän Velkakirjaan sovelletaan Suomen lakia, erityisesti Velkakirjalakia (622/1947), Korkolakia (633/1982) ja Vanhentumislakia (728/2003).
Erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensin osapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli sovintoa ei saavuteta, riidat ratkaistaan Helsinki käräjäoikeudessa.
Riidan arvon ollessa enintään 8 500 EUR voidaan käyttää suppeaa haastehakemusta (Oikeudenkäymiskaari 5 luku § 3), joka on nopeampi ja edullisempi menettely.
Erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensin osapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli sovintoa ei saavuteta, riidat ratkaistaan Helsinki käräjäoikeudessa.
Riidan arvon ollessa enintään 8 500 EUR voidaan käyttää suppeaa haastehakemusta (Oikeudenkäymiskaari 5 luku § 3), joka on nopeampi ja edullisempi menettely.
Tätä Velkakirjaa on tehty kaksi (2) samansisältöistä alkuperäistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Allekirjoitettu 15. toukokuuta 2026 Helsinki:ssa.
Velallinen tunnustaa pääoman vastaanottamisen ja sitoutuu maksamaan velan tämän Velkakirjan ehtojen mukaisesti.
Velallinen tunnustaa pääoman vastaanottamisen ja sitoutuu maksamaan velan tämän Velkakirjan ehtojen mukaisesti.
MINKÄ VAKUUDEKSI osapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen mainittuna päivänä.
VELALLINEN
Anna Maria Lehtonen
Y-tunnus / hetu: 150385-123A
Päivämäärä: ____________________
VELKOJA
Mikko Juhani Korhonen
Y-tunnus / hetu: 120483-456B
Päivämäärä: ____________________
Available as a print-ready PDF or an editable Microsoft Word (.docx) file.
Mikä on velkakirja?
Velkakirja on velallisen yksipuolinen kirjallinen sitoumus, jolla hän tunnustaa velkansa velkojalle ja sitoutuu maksamaan sen sovittujen ehtojen mukaisesti. Velkakirja yksilöi pääoman, koron, eräpäivän, mahdolliset vakuudet ja seuraukset maksun viivästyessä. Suomessa velkakirja on yleinen rahoitusinstrumentti — sitä käytetään niin perheen sisäisissä lainoissa kuin yritysten välisessä rahoituksessa.
Suomen Velkakirjalain (622/1947) mukaan velkakirjat jaetaan kelpoisiin (juokseviin) ja nimennäisiin velkakirjoihin. Kelpoisen velkakirjan haltija (velkoja) voi siirtää sen pelkällä luovutuksella (Velkakirjalain § 13), kun taas nimennäisen velkakirjan siirto edellyttää erillistä ilmoitusta velalliselle (§ 14). Suomalaisissa yksityishenkilöiden välisissä veloissa nimennäinen velkakirja on tyypillinen ratkaisu.
Velkakirjasaatavan vanhentumisaika on Suomen Vanhentumislain (728/2003) § 5 mukaan viisi vuotta. Vanhentuminen voidaan kuitenkin katkaista kirjallisella vaatimuksella, oikeudellisella toimenpiteellä tai velallisen tunnustuksella, jolloin uusi viiden vuoden määräaika alkaa alusta. Suomalainen oikeuskäytäntö on tiukka — velkakirjasaatavan menettäminen vanhentumisen vuoksi on yleinen ongelma, ja kirjallisten muistutusten lähettäminen säännöllisin väliajoin on suositeltavaa.
Mitä mallissa on?
Doxunon velkakirjamalli sisältää kaikki Suomen oikeuskäytännössä ja Velkakirjalaissa keskeiset elementit, jotka käräjäoikeus voisi tarkastaa.
Velkojan tiedot
Velkojan nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, osoite ja yhteystiedot. Suomessa pankkitiedot lyhennysten maksamista varten.
Velallisen tiedot
Velallisen nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, osoite ja yhteystiedot Suomen identifiointistandardin mukaan.
Pääoma
Velkasumma euroissa numeroin ja kirjaimin. Velkakirjalain edellyttämä yksiselitteinen ilmaisu.
Korko
Sopimuskorko prosentteina vuodessa Korkolain (633/1982) § 3 mukaan, tai sopimus korottomasta velasta. Suomessa kohtuuttoman korkea korko voidaan kohtuullistaa.
Eräpäivä
Maksun eräpäivä — kerralla maksettavaksi tai erissä. Suomalaisen Korkolain mukaan viivästyskorko alkaa kertyä eräpäivän jälkeen.
Lyhennyssuunnitelma
Mahdollinen erissä tapahtuva lyhennys — kuukausierä, vuosikorko ja eräpäivät. Suomalaisessa pankkikäytännössä yleinen.
Vakuus
Mahdollinen pantti, takaaja tai muu vakuus. Suomessa yleisiä ovat henkilötakaus tai irtaimisto-pantti.
Velkakirjan tyyppi
Kelpoiseva (juokseva) vai nimennäinen velkakirja. Suomessa yksityishenkilöiden välillä nimennäinen on yleisempi.
Viivästysseuraamukset
Korkolain (633/1982) § 4 mukainen viivästyskorko ja Saatavien perinnästä annetun lain (513/1999) mukaiset perintäkulut Suomessa.
Sovellettava laki
Suomen lain sovellettavuus ja toimivaltaisen käräjäoikeuden määrittely yleensä velallisen kotipaikan mukaan.
Miten velkakirja laaditaan?
Noudata näitä vaiheita, jotta velkakirjasi täyttää Velkakirjalain vaatimukset Suomessa.
- 1
Yksilöi osapuolet
Velkojan ja velallisen henkilötunnukset, osoitteet ja yhteystiedot. Suomessa henkilötunnus on välttämätön perinnän ja todistelun vuoksi.
- 2
Määritä pääoma ja korko
Pääoma euroina ja sopimuskorko vuosikorkona prosentteina. Suomessa kohtuuton korko voidaan käräjäoikeudessa kohtuullistaa Korkolain § 7 mukaan.
- 3
Sovi maksuaikataulu
Eräpäivä yhdellä kerralla tai lyhennyssuunnitelma. Suomalaisessa käytännössä kuukausittainen lyhennys tilisiirtona on yleinen.
- 4
Lisää vakuus tarvittaessa
Pantti tai takaaja parantaa velkojan asemaa. Suomessa Takauslain (361/1999) tiukennetut ehdot koskevat yksityistakaajia.
- 5
Allekirjoittakaa
Velallisen allekirjoitus on Velkakirjalain § 2 mukaan pakollinen. Suomalaisessa käytännössä myös todistajat ja kahdet alkuperäiset kappaleet ovat suositeltavia.
Miksi Doxunon asiakirjat ovat erilaisia
Neljä asiaa, jotka tekevät malleistamme kattavampia kuin tekoälyluonnokset ja ajantasaisempia kuin staattiset mallikirjastot.
Aina ajan tasalla
Voimassa olevan sääntelyn mukainen
Mallit, joissa on lakiviittauksia, päivitetään jatkuvasti lain muuttuessa. Asiakirjasi heijastaa aina voimassa olevaa oikeudellista kehystä.
Ilmainen PDF
Tulostusvalmis PDF
Ilmainen lataus. Vektoriteksti, upotetut fontit ja lakiviittaukset suoraan lausekkeissa. Tulosta, allekirjoita ja arkistoi. Soveltuu kaikkiin allekirjoitusprosesseihin, mukaan lukien sähköinen allekirjoitus.
Word · .docx
Muokattava Word (.docx)
Jatka muokkausta Wordissa latauksen jälkeen. Lisää omia lausekkeita, käytä mallia uudelleen vastaaviin sopimuksiin tai jaa kollegan kanssa yhteistä tarkastelua varten.
Vaatii Expert-kertaoston tai minkä tahansa maksullisen Doxuno-tilauksen.
Oikeudellisia näkökohtia
Suomessa velkakirjaan sovelletaan useita rinnakkaisia lakeja — alla keskeisimmät seikat.
Tämä malli on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi eikä korvaa juristin neuvontaa. Suuremmissa veloissa Suomessa suositellaan henkilökohtaista konsultaatiota.
Suomen Velkakirjalain mukainen
Velkakirjalaki ja velkakirjan tyypit
Suomen Velkakirjalain (622/1947) mukaan velkakirjat jaetaan kelpoisiin (juokseviin) ja nimennäisiin velkakirjoihin. Kelpoisen velkakirjan siirto tapahtuu pelkällä luovutuksella (§ 13), kun taas nimennäisen velkakirjan siirto edellyttää erillistä ilmoitusta velalliselle (§ 14). Velkakirjalain § 16 sallii myös ns. "in blanco" -velkakirjat, joissa nimi on jätetty tyhjäksi. Suomessa yksityishenkilöiden välisissä veloissa nimennäinen velkakirja on yleisin.
Korkolaki ja kohtuullisuus
Korkolain (633/1982) § 3 mukaan sopimuskorko on Suomessa lähtökohtaisesti sopimusvapauden alainen, mutta § 7 mukaan kohtuuttoman korkean koron tuomioistuin voi kohtuullistaa. § 4 mukaan B2C-viivästyskorko on Suomen Pankin viitekorko + 7 %, ja § 4 a mukaan B2B-viivästyskorko + 8 %. Suomalainen oikeuskäytäntö pitää kohtuullisena 0–10 % vuosikorkoa yksityishenkilöiden välillä.
Vanhentumislaki ja perintä
Vanhentumislain (728/2003) § 5 mukaan velkakirjasaatava vanhentuu Suomessa viiden vuoden kuluessa. § 11 mukaan vanhentuminen katkaistaan kirjallisella vaatimuksella, oikeudellisella toimenpiteellä tai velallisen tunnustuksella. Tuomioon perustuva saatava vanhentuu 10 vuoden kuluessa. Saatavien perinnästä annettu laki (513/1999) säätelee perintäkulujen enimmäismääriä Suomessa, ja kohtuuton perintä voi olla rikoslain mukaan rangaistavaa.
Usein kysytyt kysymykset
Laadi velkakirjasi nyt
Täytä osapuolten tiedot, pääoma, korko ja eräpäivä. Lataa PDF muutamassa minuutissa — Suomen Velkakirjalain mukainen ja täysin ilmainen.
Free PDF · Editable Word with Expert · No account required