Varoitus työntekijälle -malli
Kirjallinen varoitus työntekijälle on Suomessa keskeinen työoikeudellinen asiakirja, joka edeltää henkilöperusteista irtisanomista. Työsopimuslain (55/2001) 7:2 § 5 mom mukaan työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle tilaisuus korjata käytöstään ennen irtisanomista — yleensä kirjallisen varoituksen muodossa. Doxunon ilmainen malli sisältää lain edellyttämät elementit: rikkomuksen kuvaus, korjausvaatimus ja seuraukset rikkomuksen toistuessa.
Y-tunnus: 2876543-1
Jukka Hämäläinen, henkilöstöpäällikkö
Aleksanterinkatu 17 A 4, 00100 Helsinki
Tehtävä: Asiakaspalveluasiantuntija
Hämeentie 78 C 14, 00500 Helsinki
Helsinki Software Solutions Oy antaa Teille tämän ensimmäinen kirjallinen varoitus Työsopimuslain 55/2001 7 luvun 2 §:n 5 momentin mukaisesti. Varoituksen tarkoitus on ilmoittaa Teille työsuhteenne perusteella tapahtuneesta velvollisuuksien rikkomuksesta sekä antaa Teille mahdollisuus korjata menettelynne ennen mahdollista työsuhteen irtisanomista.
Rikkomuksen kuvaus:
Toistuvat poissaolot ilman ennakkoilmoitusta ja luvattomat myöhästymiset työvuoroista. Konkreettisesti: 6.5.2026 — luvaton poissaolo koko työvuorosta klo 8:00–16:00 ilman ennakkoilmoitusta tai myöhempää ilmoitusta esimiehelle. 12.5.2026 — myöhästyminen 2 tuntia 30 minuuttia työvuoron alusta ilman selvitystä. 14.5.2026 — myöhästyminen 1 tunti 15 minuuttia ja keskustelu esimiehen kanssa, jolloin Teitä muistutettiin työaikojen noudattamisen tärkeydestä. Poissaolot ja myöhästymiset ovat aiheuttaneet vakavia häiriöitä asiakaspalvelutiimissä ja siirtäneet työtaakan kohtuuttomasti muiden tiiminjäsenten kannettavaksi.
Todistajat: Mikko Korhonen (asiakaspalvelutiimin tiiminvetäjä), Hanna Mäkelä (vuoropäällikkö 12.5.2026)
Edellä kuvattu menettely on ristiriidassa työsopimuksenne, työpaikan käytäntöjen, sovellettavan työehtosopimuksen sekä Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaisen lojaliteettivelvoitteen kanssa.
Määräaika korjauksille: Välittömästi tämän varoituksen tiedoksisaamisesta — seuranta seuraavan 3 kuukauden ajan. Mikäli korjausta tarvitaan välittömästi, työnantaja seuraa tilannetta tarkasti edellä mainitun määräajan kuluessa.
Toivomme, että voitte korjata menettelynne, ettei lisätoimiin tarvitse ryhtyä. Olemme valmiit keskustelemaan kanssanne, mikäli tarvitsette tukea, koulutusta tai muita välineitä korjaaman tilannetta.
Teillä on oikeus ottaa keskusteluun mukaan luottamushenkilö, työsuojeluvaltuutettu tai ammattiliiton edustaja. Mikäli koette varoituksen perusteet kohtuuttomiksi, voitte myös konsultoida työoikeuden asiantuntijaa tai ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen (aluehallintovirasto, työsuojelutarkastus).
Tämän varoituksen tiedoksisaamisesta ja Teidän mahdollisesta lausunnostanne pidetään pöytäkirjaa. Allekirjoituksenne tämän varoituksen vastaanottamiseen ei tarkoita rikkomuksen myöntämistä, vaan ainoastaan kuittaa varoituksen vastaanotetuksi.
Varoituksen oikeudellinen vaikutus säilyy kohtuullisen ajan, tyypillisesti 1–2 vuotta, ellei vastaava rikkomus toistu. Kohtuullisen ajan kuluttua rikkomuksen jälkeen varoitus voi kadottaa merkityksensä uutta irtisanomisharkintaa varten (Korkein oikeus, oikeuskäytäntö KKO 2002:73).
· Henkilöperusteinen irtisanominen edellyttää pääsääntöisesti aikaisempaa kirjallista varoitusta (TSL 7:2 § 5 mom).
· Poikkeus: erittäin vakava rikkomus voi oikeuttaa irtisanomiseen ilman varoitusta.
· Varoituksen on yksilöitävä rikkomus, korjausvaatimus, määräaika ja seuraukset.
· Varoitus annetaan kirjallisesti ja todistettavasti — säilytä kopio.
· Työntekijällä on oikeus tulla kuulluksi (TSL 9:2) ja konsultoida luottamushenkilöä tai liittoa.
· Varoitus ei saa olla syrjivä (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, Tasa-arvolaki 609/1986).
· Varoitusten oikeudellinen vaikutus säilyy kohtuullisen ajan (1–2 vuotta tyypillisesti).
Mikä on varoitus työntekijälle?
Kirjallinen varoitus työntekijälle on työnantajan virallinen asiakirja, jolla työntekijä saa tiedon työsuhteen ehtojen rikkomuksesta ja velvoitteesta korjata käyttäytymistään. Suomessa varoitus on Työsopimuslain (55/2001) 7:2 § 5 mom mukaan käytännössä pakollinen edeltävä toimenpide ennen henkilöperusteista irtisanomista. Ilman aiempaa varoitusta henkilöperusteinen irtisanominen on lähes aina lainvastainen — Suomen Korkein oikeus on ratkaisuissaan tarkentanut tätä periaatetta.
Suomessa varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle aito mahdollisuus korjata käytöstään ennen kuin työnantaja turvautuu raskaimpaan toimenpiteeseen — irtisanomiseen. Varoituksessa on kuvattava konkreettisesti, mikä on rikkomus, mitä työntekijältä odotetaan ja mitkä ovat seuraukset, mikäli rikkomus toistuu. Tyypillisiä varoituksen syitä ovat toistuvat myöhästymiset, työtehtävien laiminlyönti, epäasiallinen käyttäytyminen, työpaikan päihdesääntöjen rikkominen tai luottamuksen rikkominen.
Suomalaisessa työoikeudessa varoituksen muoto ei ole laissa tarkasti säädelty, mutta vakiintunut käytäntö edellyttää: (i) kirjallinen muoto, (ii) konkreettinen kuvaus rikkomuksesta päivämäärineen, (iii) selvä korjausvaatimus, (iv) tieto seurauksista rikkomuksen toistuessa, (v) työntekijän kuulemismahdollisuus, (vi) allekirjoitukset. Varoituksen voimassaoloaika on Suomessa tyypillisesti 1–2 vuotta — sen jälkeen sitä ei voida käyttää irtisanomisperusteena. TSL 13:1 § mukaan kanneaika työsuhdeasioissa on 2 vuotta.
Mitä mallissa on?
Varoitus-malli kattaa kaikki Suomen Työsopimuslain edellyttämät elementit pätevälle kirjalliselle varoitukselle.
Työnantaja
Yrityksen tiedot — Y-tunnus, edustaja ja postiosoite.
Työntekijä
Vastaanottavan henkilön tiedot — nimi, henkilötunnus ja tehtävänimike.
Päiväys
Varoituksen kirjoittamispäivä ja vastaanottopäivä.
Rikkomuksen kuvaus
Konkreettinen kuvaus rikkomuksesta päivämäärineen ja todistettavasti.
Aiempi käytäntö
Viittaus aiempiin keskusteluihin tai mahdollisiin aiempiin varoituksiin.
Korjausvaatimus
Selvä määrittely siitä, mitä työntekijältä odotetaan vastaisuudessa.
Korjausaika
Realistinen aika, jonka kuluessa työntekijän odotetaan korjaavan käyttäytymistään.
Seuraukset rikkomuksen toistuessa
Tieto siitä, että rikkomuksen toistuminen voi johtaa irtisanomiseen.
Kuulemismahdollisuus
Työntekijän oikeus tulla kuulluksi ennen varoituksen antamista.
Säilytys ja vaikutus
Varoituksen säilytys henkilöstöhallinnossa ja sen voimassaoloaika.
Allekirjoitukset
Työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoitukset (työntekijä ei tarvitse hyväksyä sisältöä).
TSL 7:2 § viittaus
Lainsäädännöllinen perusta, johon varoitus pohjautuu.
Miten luot varoituksen?
Suomessa pätevä kirjallinen varoitus syntyy Doxunon työkalulla viidessä vaiheessa.
- 1
Tunnista osapuolet
Syötä työnantajan Y-tunnus ja työntekijän henkilötiedot sekä tehtävänimike.
- 2
Kuvaa rikkomus
Kuvaa konkreettisesti rikkomus — päivämäärät, tilanne, seuraukset, todistajat. Vältä mielipiteitä.
- 3
Aseta korjausvaatimus
Määrittele selvästi, mitä työntekijältä odotetaan ja millä aikataululla.
- 4
Mainitse seuraukset
Selvitä, että rikkomuksen toistuminen voi johtaa irtisanomiseen TSL 7:2 § mukaisesti.
- 5
Esikatsele ja toimita
Tarkista teksti, esikatsele PDF, allekirjoita ja toimita työntekijälle henkilökohtaisesti tai todistettavasti.
Suomen oikeudelliset näkökulmat
Suomessa kirjallinen varoitus on käytännössä pakollinen edeltävä toimenpide ennen henkilöperusteista irtisanomista.
Tämä malli on tarkoitettu informaatiotarkoituksiin eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Vakavissa rikkomustilanteissa tai irtisanomisen valmistelussa suositellaan vahvasti suomalaisen työoikeusasianajan arviota.
Sopiva Suomen TSL 7:2 § mukaan
TSL 7:2 § — varoituksen oikeudellinen merkitys
Suomessa Työsopimuslain (55/2001) 7:2 § 5 mom säätelee henkilöperusteisen irtisanomisen edellytyksiä. Ennen irtisanomista työnantajan on annettava työntekijälle varoitus, jossa hänelle annetaan tilaisuus korjata käyttäytymistään. Varoitus ei ole pakollinen, jos rikkomus on niin vakava, ettei korjausta voida edellyttää (törkeä rikkomus, varkaus, väkivalta). Kuitenkin vähäisemmissä rikkomuksissa varoituksen puuttuminen tekee irtisanomisesta lähes aina lainvastaisen.
Korkeimman oikeuden ratkaisut
Suomessa Korkein oikeus on tarkentanut varoituksen merkitystä useissa ratkaisuissa. KKO 1990:152 ja KKO 2018:36 mukaan kirjallinen varoitus on yleensä pakollinen edellytys henkilöperusteiselle irtisanomiselle. KKO 2017:34 puolestaan tarkensi, että varoituksen on oltava konkreettinen ja annettava työntekijälle todellinen mahdollisuus korjata käytöstään — pelkkä yleinen huomautus ei riitä. Suomalainen oikeuskäytäntö suojaa työntekijää tiukasti.
Voimassaoloaika ja vanhentuminen
Suomessa varoituksen voimassaoloaika on tyypillisesti 1–2 vuotta. Sen jälkeen sitä ei voida pätevästi käyttää irtisanomisperusteena, koska olosuhteet ovat saattaneet muuttua ja työntekijän on katsottava korjanneen käyttäytymisensä. Toistuvat varoitukset samasta asiasta voivat kuitenkin yhdessä muodostaa perusteen irtisanomiselle. TSL 13:1 § mukainen kanneaika työsuhdeasioissa on 2 vuotta.
Kuulemismahdollisuus ja yhteistyö
Suomessa Työsopimuslain 7:2 § implisiittisesti edellyttää työntekijän kuulemista ennen varoituksen antamista — vaikka tätä ei ole nimenomaisesti säädetty, se kuuluu hyvään työoikeudelliseen käytäntöön. Työntekijälle on annettava tilaisuus selvittää tilannetta ja kommentoida väitteitä. Lisäksi luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voi olla läsnä tapaamisessa, mikäli työntekijä niin pyytää. Yhteistoimintalain (1333/2021) säännökset eivät yleensä koske yksittäisiä varoituksia.
Usein kysytyt kysymykset
Aloita varoitusilmoituksesi nyt
Suomen TSL 7:2 § mukainen kirjallinen varoitus muutamassa minuutissa — rikkomus, korjausvaatimus ja seuraukset kaikki hoidossa. Lataa PDF.
Free · Instant PDF · No account required