Urakkasopimus -malli
Urakkasopimus on Suomessa rakennuttajan ja urakoitsijan välinen pääsopimus rakennushankkeesta. Doxunon ilmainen urakkasopimusmalli on laadittu Suomen rakennusalan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 (RT 16-10660) mukaisesti, ja se täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), Työturvallisuuslain (738/2002) ja Vahingonkorvauslain (412/1974) vaatimukset. Suomalaisessa rakennusalalla YSE 1998 -ehdot ovat alan vakiintunut standardi, ja niihin viittaaminen helpottaa riitatilanteiden ratkaisua.
Helsinki Kiinteistöt Oy (Y-tunnus 2876543-1), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jota edustaa Mikko Korhonen, kiinteistöpäällikkö, jäljempänä "Rakennuttaja";
ja
Pohjola Rakennus Oy (Y-tunnus 2987654-3), osoite Hämeenkatu 23 B, 33100 Tampere, jota edustaa Anna Virtanen, toimitusjohtaja, jäljempänä "Urakoitsija".
Osapuolet sopivat sitovasti seuraavista ehdoista ja noudattavat tämän Sopimuksen ohella Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 (RT 16-10660):
Toimistorakennuksen peruskorjaus käsittäen julkisivun uusimisen, ikkunoiden ja ovien vaihdon, IV-järjestelmän uusimisen, sisätilojen pintaremontin sekä LVIS-järjestelmien uudistamisen. Bruttoala 2 400 m². Suunnitelmat liitteinä erillisinä asiakirjoina.
Työmaan sijainti: Mannerheimintie 45, 00250 Helsinki
Rakennuslupa: HEL-2026-001234, myönnetty 12. maaliskuuta 2026 (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, 125 §)
Urakka käsittää kaikki työt, materiaalit, laitteet, työkalut, energian ja työvoiman, jotka ovat tarpeen kohteen valmistamiseksi sopimusasiakirjojen mukaisesti ja hyvän rakennustavan mukaisesti (YSE 1998 § 1 ja § 13).
a) Tämä urakkasopimus muutoksineen ja lisäyksineen.
b) Tarjouspyyntö ja sen liitteet, mukaan luettuna urakkaohjelma.
c) Urakoitsijan tarjous mahdollisine täydennyksineen.
d) Tekniset asiakirjat: rakennus- ja työselostukset, piirustukset, määrälaskelmat.
e) Yleiset sopimusehdot rakennusurakassa (YSE 1998, RT 16-10660).
Mikäli asiakirjojen välillä esiintyy ristiriitaa, sovelletaan edellä mainittua pätevyysjärjestystä. Pätevyysjärjestyksestä huolimatta osapuolten on yhdessä selvitettävä epäselvyydet hyvän tahdon vallitessa.
Mikäli urakassa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (Arvonlisäverolaki 1501/1993 § 8 c, rakentamispalvelut), Urakoitsija ei merkitse ALV:tä laskuun, vaan Rakennuttaja tilittää veron itse.
Maksuerät:
1) Aloituserä 10 % rakennustöiden alkaessa
2) Edistymismaksut joka kuukauden 10. päivänä työn etenemisen mukaisesti
3) 80 % vaiheittain edistymisen mukaan
4) Loppumaksu 10 % vastaanottotarkastuksen hyväksynnän jälkeen
Maksut suoritetaan Urakoitsijan laskua vastaan kahdessakymmenessäyhdessä (21) päivässä laskun saapumisesta (YSE 1998 § 41). Viivästyskorko on Korkolain (633/1982) § 4 a mukainen — Suomen Pankin viitekorko + 8 prosenttiyksikköä.
Sopimuksen mukainen valmistumispäivä: 30. lokakuuta 2026
Urakoitsija on velvollinen aloittamaan työn aloituspäivänä ja jatkamaan sitä keskeytymättä siten, että urakka valmistuu sopimuksen mukaiseen valmistumispäivään mennessä (YSE 1998 § 19).
Mikäli urakan valmistuminen viivästyy pakottavasta esteestä (YSE 1998 § 20, force majeure: poikkeukselliset sääolosuhteet, lakot, sotatila, viranomaisen kielto, tai muu Urakoitsijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolinen tapahtuma), Urakoitsijalla on oikeus saada vastaava aikataulun pidennys ilmoittamalla esteestä Rakennuttajalle viipymättä.
Jokaisesta työmaakokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät kirjallisesti. Pöytäkirjamerkinnöillä on sopimusvaikutus, mikäli merkintä koskee ainoastaan Sopimuksen täytäntöönpanoa.
Rakennuttajalla on oikeus valvoa työn suoritusta ja vaatia muutoksia, jotka eivät olennaisesti muuta urakan luonnetta tai laajuutta. Urakoitsija nimeää vastaavan työnjohtajan (Maankäyttö- ja rakennuslaki 122 §), jolla on tarvittava pätevyys ja kokemus.
Urakoitsija sitoutuu noudattamaan Tilaajavastuulakia (1233/2006): tilaajalle on toimitettava ennen sopimuksen tekemistä ja tarpeen mukaan urakan kestäessä:
a) Selvitys yrityksen merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
b) Kaupparekisteriote.
c) Selvitys verojen maksamisesta tai maksusuunnitelmasta.
d) Todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja maksamisesta (TyEL).
e) Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta.
f) Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä.
Tilaajavastuulain noudattamatta jättäminen voi johtaa laiminlyöntimaksuun (2 000–20 000 EUR) tai korotettuun laiminlyöntimaksuun (enintään 65 000 EUR).
Urakoitsija sitoutuu suorittamaan työn hyvän rakennustavan sekä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti (Maankäyttö- ja rakennuslaki, Suomen rakentamismääräyskokoelma, Eurokoodit, RT-kortit). Työn lopputuloksen tulee vastata sopimusasiakirjojen tasoa ja nykyajan rakentamiselle yleisesti hyväksyttyjä laatuvaatimuksia.
Mikäli rakentamisessa havaitaan virheitä tai puutteita, Urakoitsijan on korjattava ne omalla kustannuksellaan Rakennuttajan asettamassa kohtuullisessa ajassa (YSE 1998 § 26).
Työmaalla on noudatettava:
a) Henkilökohtaisten suojaimien käyttöä (kypärä, turvajalkineet, näkyvyysliivit).
b) Putoamissuojausta yli 2 metrin korkeudessa.
c) Sähköturvallisuutta (SFS 6000).
d) Asbesti- ja muiden vaarallisten aineiden käsittelysäännöksiä (Vna 798/2015).
e) Henkilötunnisteen kantamisvelvoitetta (yhteinen rakennustyömaa).
Urakoitsija vastaa työmaan jätteistä ja niiden lajittelusta Jätelain (646/2011) mukaisesti.
Takuuaika alkaa vastaanottotarkastuksesta ja kestää kaksi (2) vuotta (YSE 1998 § 29). Tänä aikana Urakoitsija on velvollinen korjaamaan kustannuksellaan kaikki virheet, jotka ovat aiheutuneet rakennustyön puutteellisesta suorituksesta tai huonosta materiaalivalinnasta.
10 vuoden vastuu: Urakoitsija vastaa kymmenen (10) vuotta vastaanottotarkastuksesta lukien sellaisista olennaisista virheistä, jotka ovat aiheutuneet tahallisuudesta, törkeästä huolimattomuudesta tai sovittujen laatuvaatimusten rikkomisesta (YSE 1998 § 30).
Mikäli Rakennuttaja vaatii muutostyötä ilman erillistä kirjallista määräystä, Urakoitsijan on viipymättä ilmoitettava muutoksen vaikutuksesta hintaan ja aikatauluun. Mikäli ilmoitus laiminlyödään, oikeus muutoshintaan voi raueta.
Hyvitykset: Mikäli urakan laajuus pienenee Rakennuttajan päätöksellä, Urakoitsijalla on oikeus kohtuulliseen korvaukseen jo tehdystä työstä ja menetetystä voitosta (YSE 1998 § 49).
Viivästyssakko on automaattinen — Rakennuttajan ei tarvitse näyttää todellista vahinkoa. Sakon lisäksi Rakennuttajalla on oikeus vaatia korvausta sakkomäärän ylittävästä todellisesta vahingosta, mikäli Urakoitsija on ollut tahallinen tai törkeän huolimaton (Vahingonkorvauslaki 412/1974).
Viivästyssakko erääntyy maksettavaksi vastaanottotarkastuksessa tai kirjallisesta vaatimuksesta. Sakkoa ei kuitenkaan peritä, mikäli viivästys johtuu pakottavasta esteestä (force majeure, YSE 1998 § 20) tai Rakennuttajan myötävaikutuksesta.
Vakuus on voimassa urakan koko keston ajan ja vapautuu vastaanottotarkastuksen hyväksynnän jälkeen. Vastaanoton jälkeen Urakoitsija asettaa takuuajan vakuuden, jonka arvo on kaksi (2) prosenttia urakkahinnasta. Tämä takuusumma vapautuu takuuajan päättyessä, kun virheet on korjattu.
Mikäli Urakoitsija laiminlyö velvoitteitaan, Rakennuttajalla on oikeus realisoida vakuus kuluiensa kattamiseksi ilmoittamalla siitä Urakoitsijalle ja vakuuden antajalle.
Pankkitakaus suojaa Urakoitsijaa Rakennuttajan maksukyvyttömyyden tai maksuhaluttomuuden tilanteissa. Mikäli Rakennuttaja ei suorita laskua eräpäivänä eikä esitä perusteltua syytä viivästykseen, Urakoitsija voi vaatia maksun suoraan takauksen antajalta.
Takausta on annettava ennen ensimmäisen maksuerän erääntymistä. Takauksen antajan on oltava Suomen Pankin hyväksymä luottolaitos tai vastaava EU-alueella valvottu rahoituslaitos.
Sopimussakko on viivästyssakkoehdosta erillinen ja kumulatiivinen. Sen maksaminen ei vapauta rikkojaa muista Sopimukseen perustuvista velvoitteista eikä estä vahingonkorvauksen vaatimista todellisen vahingon osalta, joka ylittää sakkomäärän (Vahingonkorvauslaki 412/1974, 5 luku).
Sopimussakko erääntyy maksettavaksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä. Toistuvasta rikkomuksesta osapuolella on oikeus purkaa sopimus välittömästi (YSE 1998 § 78).
a) Rakennustyövakuutus (CAR — Contractor's All Risks) kattaen rakennettavan kohteen, materiaalit, työkalut ja muut työmaaomaisuudet vähintään urakkahinnan suuruudella sekä lisäksi 25 % marginaali työmaalla olevien materiaalien vahinkotapahtumiin.
b) Toiminnan vastuuvakuutus (TAR) vähintään 2 000 000 EUR per vakuutustapahtuma kattamaan henkilövahingot ja esinevahingot kolmansille.
c) Lakisääteinen tapaturmavakuutus (Tapaturmavakuutuslaki 459/2015) ja työntekijäin eläkevakuutus (TyEL) kaikille työntekijöille.
Vakuutustodistukset on toimitettava Rakennuttajalle ennen rakennustöiden aloittamista. Vakuuttamisvelvoitteen laiminlyönti on olennainen sopimusrikkomus, joka oikeuttaa Rakennuttajan keskeyttämään työn ja vaatimaan sopimuksen purkamista.
Muutokset: Sopimuksen muutokset on tehtävä kirjallisesti ja molempien osapuolten allekirjoitettava (YSE 1998 § 89).
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi tai täytäntöönpanokelvottomaksi, muut ehdot pysyvät täysin voimassa.
Tiedoksiannot: Tämän Sopimuksen mukaiset tiedoksiannot on tehtävä todistettavasti — kirjattuna kirjeenä, sähköpostilla luku- tai vastaanottokuittauksella taikka työmaakokouksen pöytäkirjamerkinnöin — Sopimuksessa ilmoitettuihin osoitteisiin.
Siirtokielto: Kumpikaan osapuoli ei saa siirtää tätä Sopimusta tai siihen perustuvia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle ilman vastapuolen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta.
Mikä on urakkasopimus?
Urakkasopimus on rakennusalan pääsopimus, jossa urakoitsija sitoutuu rakentamaan rakennuttajalle tietyn rakennushankkeen — uudisrakennuksen, peruskorjauksen tai laajennuksen — sovittuun urakkasummaan ja aikatauluun. Sopimus määrittelee työn laajuuden, materiaalit, hinnan, aikataulun, takuuajan, viivästyssakot ja virhevastuun. Suomessa urakkasopimus on yleisin rakennushankkeen sopimustyyppi, ja sen kohteena voi olla niin yksittäinen omakotitalo kuin suuri toimitilakokonaisuus.
Suomessa urakkasopimuksen pohjana ovat tyypillisesti rakennusalan yleiset sopimusehdot YSE 1998 (Rakennustietosäätiö RT 16-10660), jotka ovat vakiintuneet alan standardiksi. YSE 1998 -ehdot säätelevät keskeisiä asioita kuten urakka-aikataulua, vastaanottoa, takuuaikaa, viivästyssakkoja, vakuuksia ja virhevastuuta. Suomen oikeuskäytännössä YSE 1998 -ehtoihin viittaava urakkasopimus on tulkinnallisesti vakiintunut, ja niistä poikkeaminen on aina kirjattava sopimukseen erikseen ja selkeästi.
Suomen Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) säätelee rakennusluvan tarvetta — uudisrakentaminen, laajennukset ja merkittävät peruskorjaukset edellyttävät kunnan rakennusvalvonnan myöntämää rakennuslupaa. Suomalaisessa rakentamisessa Työturvallisuuslaki (738/2002) säätelee työmaaturvallisuutta ja rakennuttajan velvollisuuksia. Verohallinnon Lain tilaajan selvitysvelvollisuudesta (1233/2006) mukaan rakennuttajan on tarkistettava urakoitsijan rekisteröinnit ja verovelvoitteet ennen sopimuksen tekoa.
Mitä mallissa on?
Doxunon urakkasopimusmalli sisältää kaikki YSE 1998 -ehtojen ja Suomen rakennusalan käytännön kannalta keskeiset elementit.
Rakennuttajan tiedot
Rakennuttajan (tilaajan) toiminimi tai nimi, Y-tunnus tai henkilötunnus, osoite ja edustaja Suomen yritystiedon mukaan.
Urakoitsijan tiedot
Urakoitsijan toiminimi, Y-tunnus, osoite ja vastuuhenkilö. Suomessa tilaajavastuu (1233/2006) edellyttää tarkistuksia.
Urakan kohde
Rakennushankkeen kuvaus, työmaan osoite, rakennusluvan tunniste ja työselostuksen viite.
Urakan laajuus
Yksityiskohtainen kuvaus tehtävistä töistä, materiaaleista ja viimeistelytasosta. Suomessa työselostus liitetään sopimukseen.
Urakkasumma ja maksuehdot
Kiinteä urakkasumma euroissa, maksuerät ja eräpäivät. Suomessa rakennusalalla yleinen porrastettu maksuaikataulu vaiheittain.
Aikataulu
Aloituspäivä, välitavoitteet ja valmistumispäivä. YSE 1998 § 18 mukainen viivästyssakkojen perusta Suomessa.
Vakuus
Pankkitakaus tai vakuutus 10 % urakkasummasta — Suomessa rakennusalalla vakiintunut vaatimus.
Vastaanotto
YSE 1998 § 70–73 mukainen vastaanottokäytäntö — tarkastus, virhelista ja takuuajan alkaminen Suomessa.
Takuuaika
YSE 1998 § 24 mukainen takuuaika (yleensä 2 vuotta) ja Suomessa rakennusvirheiden vastuu takuuajan jälkeenkin.
Sovellettava laki
Suomen lain ja YSE 1998 -ehtojen sovellettavuus, riidanratkaisu käräjäoikeudessa tai välimiesmenettelyssä.
Miten urakkasopimus laaditaan?
Noudata näitä vaiheita, jotta urakkasopimuksesi täyttää YSE 1998 -ehtojen ja Suomen rakennusalan vaatimukset.
- 1
Yksilöi osapuolet ja kohde
Rakennuttajan ja urakoitsijan Y-tunnukset, työmaan osoite, rakennuslupatiedot ja työselostus.
- 2
Tarkista tilaajavastuu
Suomessa Lain tilaajan selvitysvelvollisuudesta (1233/2006) mukaan rakennuttajan on tarkistettava urakoitsijan rekisteröinnit ja verovelvoitteet.
- 3
Sovi urakkasumma ja aikataulu
Urakkasumma euroina, maksuerät ja eräpäivät. Aikataulu välitavoitteineen — YSE 1998 § 18 mukainen viivästyssakkojen perusta.
- 4
Lisää vakuus ja takuu
Pankkitakaus 10 % urakkasummasta on Suomessa rakennusalalla yleinen. Takuuaika 2 vuotta YSE 1998 § 24 mukaan.
- 5
Allekirjoittakaa
Rakennuttaja ja urakoitsija allekirjoittavat. Suomessa kahdet alkuperäiset kappaleet ovat suositeltavia.
Oikeudellisia näkökohtia
Suomessa rakennusala on tiukasti säänneltyä — alla keskeisimmät huomioitavat seikat urakkasopimuksessa.
Tämä malli on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi eikä korvaa juristin tai rakennusalan asiantuntijan neuvontaa. Suuremmissa urakoissa Suomessa suositellaan henkilökohtaista konsultaatiota.
YSE 1998 ja Suomen lain mukainen
YSE 1998 ja rakennusalan vakiointi
Suomessa rakennusalan yleiset sopimusehdot YSE 1998 (RT 16-10660) ovat vakiintunut alan standardi. Niihin viittaaminen sopimuksessa tarkoittaa, että kaikki niissä määritellyt asiat — vastaanotto, takuuaika, viivästyssakot, virhevastuu, vakuudet — sovelletaan automaattisesti. Suomalaisessa oikeuskäytännössä YSE 1998 -ehdoista poikkeaminen on aina kirjattava sopimukseen erikseen ja selkeästi.
Rakennuslupa ja rakennusvalvonta
Suomen Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan uudisrakentaminen, laajennukset ja merkittävät peruskorjaukset edellyttävät kunnan rakennusvalvonnan myöntämää rakennuslupaa. Suomalaisessa rakentamisessa rakennuttajan vastuulla on hakea lupa ennen urakan aloittamista, ja urakoitsijan velvollisuus on noudattaa lupaa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaa. Maakuntauudistuksen jälkeen valvonnasta vastaa kunta tai aluerakennusvalvonta.
Tilaajavastuu ja työturvallisuus
Suomen Lain tilaajan selvitysvelvollisuudesta (1233/2006) mukaan rakennuttajan on urakkasopimuksen tehdessään tarkistettava urakoitsijan rekisteröinnit ja verovelvoitteiden hoitaminen. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan rakennuttaja on vastuussa rakennushankkeen turvallisuuskoordinoinnista ja työmaan turvallisuussuunnitelmasta. Suomessa harmaan talouden torjunnassa Verohallinto ja Aluehallintovirasto (AVI) valvovat näiden velvoitteiden noudattamista.
Usein kysytyt kysymykset
Laadi urakkasopimuksesi nyt
Täytä osapuolten tiedot, urakan kohde ja keskeiset ehdot. Lataa PDF muutamassa minuutissa — YSE 1998 -ehtojen ja Suomen lain mukainen, täysin ilmainen.
Free · Instant PDF · No account required