Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus -malli
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on Suomessa yleisin työsuhteen muoto — vakinainen työsuhde ilman ennalta määriteltyä päättymispäivää. Sopimus jatkuu, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sen pätevästä syystä Työsopimuslain (55/2001) mukaisesti. Doxunon ilmainen malli kattaa kaikki olennaiset ehdot: koeaika, palkka, työaika, vuosiloma, salassapito ja kilpailukielto. Sopiva Suomen TSL:n mukaisesti rakennettu, valmis allekirjoitukseen.
Pohjola Tech Solutions Oy (Y-tunnus 2876543-1), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jota edustaa Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö, jäljempänä "Työnantaja";
ja
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Hämeenkatu 23 B 5, 33100 Tampere, jäljempänä "Työntekijä".
Osapuolet sopivat seuraavista työsuhteen ehdoista, joita noudatetaan tämän Sopimuksen ohella Työsopimuslain (55/2001), Työaikalain (872/2019), Vuosilomalain (162/2005) sekä sovellettavan työehtosopimuksen pakottavia säännöksiä:
Sovellettavat määräykset: Tähän työsuhteeseen sovelletaan tämän Sopimuksen lisäksi Työsopimuslakia (55/2001), Työaikalakia (872/2019), Vuosilomalakia (162/2005), Yhdenvertaisuuslakia (1325/2014), Tasa-arvolakia (609/1986) sekä Työnantajaa sitovaa työehtosopimusta. Mikäli tämän Sopimuksen ehto on epäedullisempi Työntekijälle kuin pakottava lainsäädäntö tai TES, sovelletaan pakottavaa määräystä.
Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Purkaminen ei kuitenkaan saa perustua syrjivään tai epäasialliseen syyhyn (TSL 1:4 § 4 mom). Työnantajan tulee perustella koeaikapurkaminen asiallisesti.
Koeaika ei voi olla pidempi kuin kuusi (6) kuukautta. Mikäli työsuhde on määräaikainen ja kestoltaan alle 12 kuukautta, koeajan pituus voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Koeajan pidentäminen on mahdollista TSL 1:4 § 3 mom. mukaisesti, jos Työntekijä on ollut työkyvyttömänä tai perhevapaalla koeajan aikana — pidennys yksittäin enintään 30 päivää poissaolopäivien suhteessa.
Vakituinen työpaikka: Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki (etätyömahdollisuus 3 päivää viikossa)
Lähin esimies: Liisa Mäkinen, Engineering Manager
Työnantajalla on Työsopimuslain ja yleisen työvelvoitteen mukaisesti oikeus antaa Työntekijälle työtehtäviä, jotka kuuluvat tehtäväkuvaan tai joita Työntekijän koulutus ja kokemus huomioiden voidaan kohtuudella edellyttää. Olennaiset muutokset tehtäviin tai työpaikkaan edellyttävät kirjallista sopimusta.
Työaikamuoto: liukuva työaika.
Työaikaan sovelletaan Työaikalakia (872/2019) ja sovellettavan työehtosopimuksen määräyksiä. Säännöllisen työajan ylityksestä Työnantaja saa määrätä erikseen pyytäen Työntekijän suostumuksen.
Palkanmaksupäivä: kuukauden viimeinen pankkipäivä.
Ylityökorvaus: Ylityö sisältyy peruspalkkaan — sopimus koskee johtotyötä tai itsenäistä asiantuntijatyötä.
Palkka maksetaan Työntekijän ilmoittamalle pankkitilille. Palkkalaskelma annetaan Työsopimuslain 2:16 § mukaisesti. Palkasta vähennetään lakisääteiset pidätykset (ennakonpidätys, sosiaaliturvamaksu, työntekijän eläkemaksu TyEL, työttömyysvakuutusmaksu) sekä mahdolliset Työntekijän nimenomaan suostumat vähennykset (esim. ay-jäsenmaksu).
Lomapalkka: Lomapalkka on Vuosilomalain 9 §:n mukainen — maksetaan ennen lomaa kuten työssä oltaessa.
Lomaraha (lomakorvaus): Lomaraha maksetaan sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti, yleensä 50 % lomapalkasta.
Sairausloma: Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työkyvyttömyydestä viipymättä Työnantajalle. Sairausloma toimitetaan TES:n tai Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesti. Yli 3 päivän sairauspoissaolo edellyttää lääkärintodistusta.
Perhevapaat: Työntekijällä on oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen Sairausvakuutuslain ja Työsopimuslain 4 luvun mukaisesti. Hoitovapaata voi pitää siihen asti, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.
a) Suorittamaan työnsä huolellisesti ja Työnantajan ohjeita noudattaen.
b) Toimimaan lojaalisti Työnantajaa kohtaan eikä tekemään toisille työtä, joka kilpailee olennaisesti Työnantajan toiminnan kanssa.
c) Pitämään salassa Työnantajan liikesalaisuudet sekä työsuhteen aikana saadun luottamuksellisen tiedon (TSL 3:4 §, Liikesalaisuuslaki 595/2018).
d) Ilmoittamaan Työnantajalle viipymättä työn tai työnantajan etua olennaisesti koskevista seikoista.
Salassapitovelvollisuus säilyy myös työsuhteen päättymisen jälkeen niiltä osin, kuin tieto on liikesalaisuusluonteista. Velvollisuuden rikkominen voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen (Vahingonkorvauslaki 412/1974).
Työnantajan irtisanomisaika (TSL 6:3) — ellei TES toisin määrää:
· Alle 1 vuoden työsuhde: 14 päivää
· 1–4 vuotta: 1 kuukausi
· 4–8 vuotta: 2 kuukautta
· 8–12 vuotta: 4 kuukautta
· Yli 12 vuotta: 6 kuukautta
Työntekijän irtisanomisaika (TSL 6:3):
· Alle 5 vuotta: 14 päivää
· Yli 5 vuotta: 1 kuukausi
Irtisanomisperuste: Työnantaja voi irtisanoa työsuhteen ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä (TSL 7:1-2). Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti, ja Työntekijälle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.
Purkamiskanne: Mikäli Työntekijä katsoo irtisanomisen perusteettomaksi, kanne on nostettava kahden (2) vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (TSL 13:1).
Lounasetu (12 EUR/päivä), puhelinetu, työterveyshuolto laajennettu (Mehiläinen), kotitoimistoetu 100 EUR/kk, vapaaehtoinen henkivakuutus.
Työsuhde-edut ovat osa kokonaiskorvausta ja ne luetaan veronalaisina etuina Työntekijän tuloon (Tuloverolaki 1535/1992 § 64; Verohallinnon vahvistamat verotusarvot sovelletaan luontoisetuihin kuten autoetu, ravintoetu, asuntoetu, puhelinetu).
Työnantaja sitoutuu järjestämään Työntekijälle työterveyshuollon Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaisesti — vähintään lakisääteinen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.
Mikäli Työnantaja maksaa Työntekijän osallistumisen kustannuksiltaan merkittävään ulkopuoliseen koulutukseen (esim. tutkinto, sertifiointi, jatkokoulutus, jonka arvo on yli 3 000 EUR), osapuolet voivat sopia erikseen sitoutumislausekkeesta — Työntekijä sitoutuu työskentelemään koulutusta seuraavat kuusi (6) tai kaksitoista (12) kuukautta. Mikäli Työntekijä irtisanoo työsuhteensa tätä aiemmin, hän palauttaa osan koulutuskustannuksista pro rata -periaatteella.
Sitoutumislauseke on pätemätön Työsopimuslain (55/2001) 13 luvun periaatteiden vastaisena, jos koulutus on ollut työnantajan välittömään etuun liittyvää tai velvoittavaa työtehtävän hoidolle.
Keskeiset säännöt (TSL 3:5):
a) Kilpailukielto edellyttää erityisen painavaa syytä (mm. työnantajan toimintaan tai työntekijän asemaan liittyvä syy).
b) Kilpailukiellon kesto: enintään 6 kuukautta ilman erillistä korvausta; 6–12 kuukautta edellyttää korvauksen, joka on vähintään 40 % palkasta (yli 6 kk osalta vähintään 60 % palkasta).
c) Kilpailukielto ei voi olla pidempi kuin 12 kuukautta.
d) Maantieteellinen ja toiminnallinen rajaus on oltava kohtuullinen.
e) Sopimusta ei sovelleta, jos työsuhde päättyy työnantajan irtisanoessa ilman asiallista syytä tai työntekijän purkaessa sopimuksen työnantajan rikkomuksen vuoksi.
Kilpailukieltosopimus tehdään tämän työsopimuksen liitteenä tai erillisenä sopimuksena.
a) Pitämään ehdottomasti salassa kaikki Työnantajan liikesalaisuudet, taloudellinen tieto, asiakas- ja toimittajaluettelot, hinnoittelu, strategiat sekä kaikki muu luottamuksellinen tieto, johon hän työsuhteen aikana pääsee käsiksi.
b) Olemaan käyttämättä luottamuksellista tietoa omaksi tai kolmansien hyödyksi.
c) Palauttamaan työsuhteen päättyessä kaikki luottamukselliset asiakirjat, tiedostot ja työvälineet (tietokoneet, puhelimet, kortit) sekä tuhoamaan kopiot.
d) Säilyttämään salassapitovelvollisuuden voimassa myös työsuhteen päättymisen jälkeen — liikesalaisuusosalta toistaiseksi, muulta luottamukselliselta tiedolta vähintään kaksi (2) vuotta päättymisestä.
Velvoitteen rikkomisesta seuraa vahingonkorvausvastuu Vahingonkorvauslain (412/1974) ja Liikesalaisuuslain 9 § mukaisesti.
Työnantajan puolelta: Lainsäädännön (TSL 6:3) mukainen vähimmäistaso
Tämä irtisanomisaika ei voi olla lakisääteistä lyhyempi (TSL 13:6 § — pakottavuus). Mikäli sovittu aika alittaa lain vähimmäistason, sovelletaan lain mukaista pidempää aikaa.
Karenssipalkka: Mikäli Työnantaja vapauttaa Työntekijän työvelvollisuudesta irtisanomisajalle (gardenia), Työntekijälle maksetaan täysi palkka irtisanomisajan loppuun saakka. Vapauttaminen ei vaikuta Työntekijän oikeuteen vastaan- ottaa toinen työ — palkka kuitenkin pienenee samassa suhteessa kuin Työntekijä saa tuloa toisesta työsuhteesta (Työnantajan suhteen).
Muutokset: Sopimuksen olennaiset muutokset on tehtävä kirjallisesti ja molempien osapuolten allekirjoitettava. Vähäisiä työtehtävien tarkennuksia voidaan tehdä Työnantajan työnjohto-oikeuden puitteissa.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät täysin voimassa.
Tiedoksiannot: Tämän Sopimuksen mukaiset olennaiset tiedoksiannot (irtisanomisilmoitus, varoitukset) on tehtävä todistettavasti — kirjattuna kirjeenä, sähköpostilla luku- tai vastaanottokuittauksella tai työpaikalla luovutettuna kirjallisena asiakirjana.
Mikä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus (vakinainen työsuhde) on Suomessa yleisin työsuhteen muoto — sopimus, jolla työnantaja palkkaa työntekijän ilman ennalta määriteltyä päättymispäivää. Sopimus jatkuu, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sen pätevästä syystä Työsopimuslain (55/2001) mukaisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on Suomen pääsääntö — TSL § 1:3 mukaan määräaikainen sopimus edellyttää aina perustellun syyn, kun toistaiseksi voimassa oleva ei vaadi mitään erityistä perustetta.
Suomalaisessa työoikeudessa toistaiseksi voimassa oleva työsuhde tarjoaa työntekijälle vahvan suojan. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän vain TSL 7 luvun mukaisilla pätevillä perusteilla — tuotannolliset ja taloudelliset syyt (TSL 7:3) tai työntekijän henkilöön liittyvät syyt (TSL 7:1–2). Henkilöperusteinen irtisanominen edellyttää lähes aina aiempaa kirjallista varoitusta. Tämä eroaa anglosaksisesta "at-will employment" -mallista, jossa työsuhde voidaan päättää ilman perustetta.
Suomessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen keskeisiä ehtoja ovat aloituspäivä, tehtävänimike, työnsuorittamispaikka, työaika, palkka, vuosiloma, koeaika (max 6 kk TSL § 1:4), salassapitovelvoite (Liikesalaisuuslaki 595/2018) ja mahdollinen kilpailukielto (TSL § 3:5 reformi 2022). Työsopimuslaissa on lueteltu pakottavat tiedot, jotka työnantajan on annettava työntekijälle viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta — Doxunon malli sisältää kaikki nämä elementit.
Mitä mallissa on?
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus -malli kattaa kaikki Suomen Työsopimuslain edellyttämät elementit.
Työnantaja
Yrityksen tiedot — Y-tunnus, edustaja ja postiosoite.
Työntekijä
Palkattavan henkilön tiedot ja henkilötunnus.
Aloituspäivä
Työsuhteen ensimmäinen voimassaolopäivä.
Tehtävänimike ja työpaikka
Tehtävän kuvaus, vastuualueet, esimies ja työnsuorittamispaikka Suomessa.
Koeaika
Max 6 kk TSL § 1:4 mukaan; voi olla lyhyempikin.
Työaika
Koko-/osa-aika, viikkotunnit Työaikalain (872/2019) mukaisesti.
Peruspalkka
Kuukausi- tai tuntipalkka euroissa ja palkanmaksupäivä.
Edut ja bonukset
Lounasetu, työsuhdeauto, puhelinetu, mahdolliset bonukset.
Vuosiloma
Vuosilomalain (162/2005) mukainen — yleensä 2,5 päivää/kk.
Salassapito ja lojaliteetti
Liikesalaisuuslain (595/2018) mukainen velvoite.
Kilpailukieltokohta
Mahdollinen TSL § 3:5 reformin (2022) mukainen kohta.
Sovellettava laki
Suomen laki ja toimivaltainen käräjäoikeus.
Miten luot työsopimuksen?
Suomessa pätevä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus syntyy Doxunon työkalulla viidessä vaiheessa.
- 1
Tunnista osapuolet
Syötä työnantajan Y-tunnus ja työntekijän henkilötiedot.
- 2
Aseta aloituspäivä ja tehtävä
Anna työsuhteen aloituspäivä, tehtävänimike, vastuualueet ja työnsuorittamispaikka.
- 3
Aseta työaika ja koeaika
Valitse koko-/osa-aika ja koeaika (max 6 kk TSL § 1:4 mukaan).
- 4
Sovi palkka ja edut
Anna kuukausi- tai tuntipalkka, palkanmaksupäivä ja mahdolliset edut (lounas, työsuhdeauto, puhelin).
- 5
Esikatsele ja allekirjoita
Tarkista sopimusteksti, esikatsele PDF ja allekirjoittakaa molemmat osapuolet kahtena kappaleena.
Suomen oikeudelliset näkökulmat
Suomessa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on Työsopimuslain (55/2001) pakottavan suojan piirissä — irtisanominen edellyttää aina pätevää perustetta.
Tämä malli on tarkoitettu informaatiotarkoituksiin eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Erityistapauksissa (esim. ulkomaankomennukset, kilpailukielto, johtotehtävät) suomalaisen työoikeusasianajan arvio on suositeltava.
Sopiva Suomen Työsopimuslakiin
Työsopimuslain pakottavuus
Suomessa Työsopimuslain (55/2001) säännökset ovat semidispositiivisia — ne voivat vaihdella vain työntekijän eduksi tai työehtosopimuksen kautta. Sopimuksen ehdot eivät voi olla heikompia kuin TSL:n säännökset. Esim. työntekijän irtisanomisaikoja (TSL 6:3 §) ei voida lyhentää, koeaikaa ei voida pidentää yli 6 kk, ja sairausajan palkkaa (TSL 2:11 §) ei voida sopia pois. Mahdollinen alakohtainen työehtosopimus (TES) voi sisältää vielä tiukempia työntekijän suojaehtoja.
Koeaika (TSL § 1:4)
Suomessa Työsopimuslain § 1:4 mukaan koeaika voi olla enintään 6 kuukautta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Koeajan aikana molemmat osapuolet voivat päättää työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, kunhan päättäminen ei ole syrjivä tai muutoin syrjivä. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) ja Naisten ja miesten välinen tasa-arvolaki (609/1986) suojaavat työntekijää syrjinnältä myös koeajan aikana. Koeaika voi olla lyhyempikin, mutta ei pidempi.
Irtisanomisajat (TSL 6:3)
Suomessa irtisanomisajat määräytyvät Työsopimuslain 6:3 § mukaan työsuhteen keston perusteella: alle 1 v 14 pv, 1–4 v 1 kk, 4–8 v 2 kk, 8–12 v 4 kk, yli 12 v 6 kk työnantajan kannalta. Työntekijän irtisanomisaika on 14 pv (alle 5 v) tai 1 kk (yli 5 v). Sopimuksessa voidaan sopia pidemmistä ajoista, mutta ei lyhyemmistä. Työehtosopimuksessa voi olla vielä pidempiä aikoja erityisesti pitkäaikaisille työntekijöille.
Kilpailukielto ja salassapito
Suomessa kilpailukielto työsuhteen jälkeen on TSL § 3:5 (2022 reformi) tiukasti säädelty: vaatii erityisen painavan syyn, max 6 kk normaalisti, 12 kk poikkeuksellisilla syillä, ja yli 6 kk:n osalta pakottava 60 % peruspalkkaa korvaus. Salassapitovelvoite jatkuu Liikesalaisuuslain (595/2018) mukaisesti niin kauan kuin tieto on liikesalaisuus — käytännössä mahdollisesti vuosia työsuhteen päättymisen jälkeen ilman erillistä korvausta.
Usein kysytyt kysymykset
Aloita työsopimuksesi nyt
Suomen Työsopimuslain mukainen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus muutamassa minuutissa — koeaika, palkka, vuosiloma ja salassapito kaikki hoidossa.
Free · Instant PDF · No account required