Doxuno
TyösuhdeFI

Sopimus työsuhteen päättämisestä -malli

Sopimus työsuhteen päättämisestä on työnantajan ja työntekijän välinen yhteinen päätös työsuhteen päättymisestä — Suomessa yleisesti tunnettu nimellä "yhteissopimus" tai eropaketti. Tämä asiakirja korvaa irtisanomisen tai irtisanoutumisen ja mahdollistaa molemmin puolin sovittujen ehtojen muodostamisen — eropaketti, työtodistus, salassapito, kanneoikeudesta luopuminen. Doxunon ilmainen malli on rakennettu Työsopimuslain (55/2001) ja Suomen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

Free to useInstant PDFNo account required
SOPIMUS TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISESTÄ
Yhteissopimus Työsuhteen Päättymisestä · Työsopimuslaki 55/2001 § 6:1 — Päättyy 15. Heinäkuuta 2026
TYÖNANTAJA
Pohjola Tech Solutions Oy
Y-tunnus 2876543-1 · Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki · Edustaja: Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö
TYÖNTEKIJÄ
Mikko Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A · Hämeenkatu 23 B 5, 33100 Tampere
Vapaaehtoinen yhteissopimus
Paikka: Helsinki
Tämä sopimus työsuhteen päättämisestä (jäljempänä "Sopimus") on tehty Helsinki:ssa seuraavien osapuolten välillä:

Pohjola Tech Solutions Oy (Y-tunnus 2876543-1), jota edustaa Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö, jäljempänä "Työnantaja";

ja

Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), jäljempänä "Työntekijä".

Osapuolet ovat vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä päättäneet sopia Työntekijän työsuhteen päättymisestä Työsopimuslain (55/2001) § 6:1 mukaisesti. Tähän Sopimukseen ei ryhdytä irtisanomisena tai purkamisena.

Osapuolet sopivat seuraavista ehdoista:
1.
TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISPÄIVÄ JA SYY
Työntekijän työsuhde Työnantajan palveluksessa, joka alkoi 15. tammikuuta 2020 tehtävässä Senior-ohjelmistokehittäjä, palvelutiimin tekninen tiimijohtaja, päättyy 15. heinäkuuta 2026.

Päättämisen syy: yrityksen rakennemuutos tai fuusio.

Osapuolet vahvistavat, että työsuhteen päättäminen tapahtuu vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä. Kumpaakaan osapuolta ei ole painostettu, pakotettu tai uhkailtu sopimuksen tekemiseen, eikä päätös ole tehty epäpätevän tai erehdyksen vallassa (Oikeustoimilaki 228/1929 § 28-33).

Päättymisen vaikutus: Tämän Sopimuksen mukaisen päättymispäivän jälkeen kumpikaan osapuoli ei ole velvollinen suorittamaan työsuhteesta aiheutuvia velvoitteita, lukuun ottamatta tässä Sopimuksessa erikseen mainittuja velvoitteita sekä lakisääteisiä jälkivaikutuksia (esim. liikesalaisuussuoja).
2.
EROPAKETTI (KERTAKORVAUS)
Työnantaja maksaa Työntekijälle kertakorvauksena (eropaketti) 24 000,00 EUR. Korvauksen tarkoitus on hyvittää työsuhteen päättymisestä aiheutuvia taloudellisia rasituksia ja antaa Työntekijälle aika työnhakua varten.

Korvaus maksetaan Työntekijän ilmoittamalle pankkitilille viimeistään kahden (2) viikon kuluessa työsuhteen päättymispäivästä. Korvauksesta tehdään lakisääteinen ennakonpidätys (Verohallinnon vahvistama veroprosentti) ja sosiaaliturvamaksut.

Verotuskäytäntö: Eropaketti on Tuloverolain (1535/1992) mukaisesti veronalaista ansiotuloa. Mikäli korvaus on Verohallinnon ohjeen mukaan "työsuhteen päättymiskorvaus" (esim. selvästi yhteissopimukseen liittyvä), siihen voidaan soveltaa tasausjaksottelua ja näin alentaa ennakonpidätystä. Työntekijän kannattaa tarkistaa verotuskäytäntö Verohallinnosta.
3.
LOMAKORVAUS, LOMARAHA JA LOPPUTILI
Lomakorvaus pitämättömistä lomista:
Työnantaja maksaa Työntekijälle pitämättömistä vuosilomapäivistä lomakorvauksen Vuosilomalain (162/2005) § 17 mukaisesti (4 500,00 EUR).

Lomaraha:
Lomaraha maksetaan sovellettavan työehtosopimuksen tai Vuosilomalain § 18 mukaisesti.

Lopputili (TSL 2:14): Työnantaja maksaa lakisääteisen lopputilin viimeistään päättymispäivänä. Lopputilin yhteydessä maksetaan:
a) Päättymispäivään asti ansaittu peruspalkka pro rata.
b) Pitämättömät lomakorvaukset (Vuosilomalaki § 17).
c) Mahdolliset bonukset, provisiot, ylityökorvaukset.
d) Mahdolliset luontoisetujen rahallinen vastine pro rata.

Mikäli lopputili viivästyy ilman pätevää syytä, Työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan (TSL 2:14 § 2 mom) — enintään kuusi (6) kuukausipalkkaa.
4.
VAPAUTUS TYÖVELVOITTEESTA
Työnantaja vapauttaa Työntekijän työvelvoitteesta tämän Sopimuksen allekirjoittamispäivästä lukien työsuhteen päättymispäivään saakka. Vapautusajalta maksetaan normaali peruspalkka työsuhteen päättymispäivään asti.

Vapautusaikana Työntekijä saa hakeutua toiseen työsuhteeseen ja vastaanottaa palkkaa toisesta työnantajasta. Vapautusajalta maksettu palkka vähennetään siltä osin, kuin Työntekijä saa palkkaa toiselta työnantajalta — ellei Työnantaja ole erikseen luopunut tästä oikeudesta.

Työnantaja sitoutuu antamaan Työntekijälle vapautusajan kuluessa 2 arkipäivän viikossa oikeuden työnhakuun ja työhaastatteluihin. Aika luetaan palkalliseksi.
5.
TYÖTODISTUS
Työnantaja antaa Työntekijälle Työsopimuslain 6:7 § mukaisen työtodistuksen seitsemän (7) arkipäivän kuluessa työsuhteen päättymispäivästä.

Todistus käsittää:
a) Työntekijän ja Työnantajan tiedot.
b) Työsuhteen kesto (alkamis- ja päättymispäivä).
c) Työtehtävien luonne ja kuvaus.

Työntekijän erillisestä pyynnöstä todistukseen voidaan lisätä:
d) Arvio Työntekijän työtaidosta ja käytöksestä.
e) Maininta työsuhteen päättymisen syystä (yhteissopimus).

Työntekijä voi pyytää työtodistusta vielä kymmenen (10) vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (TSL 6:7 § 2 mom).
6.
TYÖTTÖMYYSTURVA — TÄRKEÄ TIEDOKSI
HUOMIO: Yhteissopimus työsuhteen päättymisestä voi aiheuttaa Työntekijälle karenssin työttömyysturvaan.

Työttömyysturvalain (1290/2002) 2 a luvun 11 § mukaisesti henkilölle, joka on itse aiheuttanut työttömyytensä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa, voidaan asettaa karenssi enintään 90 päivää ennen työttömyyskorvauksen maksamista. Karenssin pituus määräytyy TE-toimiston tapauskohtaisen arvion mukaan.

Karenssia EI sovelleta, jos:
a) Työsuhteen päättäminen perustuu tuotannolliseen ja taloudelliseen syyhyn (saneeraus, irtisanomistilanne TSL 7:3 mukaan).
b) Työntekijällä on ollut perusteltu syy päättää työsuhde — esim. työnantajan rikkomus, häirintä, terveydellinen syy, perheen tilanteen muutos.
c) Työsuhde on ollut alle kolme (3) kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus.

Työntekijää suositellaan tarkistamaan tilanne TE-toimistosta ennen tämän Sopimuksen allekirjoittamista. Eropaketti voi parhaimmillaan kompensoida mahdollisen karenssin tuomat menetykset.
7.
TYÖLLISTYMISPALVELUT (OUTPLACEMENT)
Työnantaja sitoutuu kustantamaan Työntekijälle työllistymispalveluja (outplacement) ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Palvelut sisältävät:
a) Henkilökohtaisen valmentajan tai uravalmennuksen.
b) CV:n ja LinkedIn-profiilin laatimisen.
c) Työhaastatteluvalmennusta.
d) Verkostoitumisapua ja työnvälityskontakteja.
e) Jatkokoulutusmahdollisuuksien selvittämistä.

Palvelujen kesto on vähintään kolme (3) kuukautta ja arvo Työnantajalle on yleensä 3 000–10 000 EUR Työntekijän tason mukaan. Työnantaja valitsee palveluntarjoajan; Työntekijällä on oikeus esittää toiveita.

Palvelujen kustannus ei ole Työntekijälle veronalaista tuloa, kun se maksetaan suoraan palveluntarjoajalle (Verohallinnon ohje työsuhteen päättymistilanteessa).
8.
SALASSAPITO PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
Työsuhteen päättymisen jälkeen Työntekijä sitoutuu pitämään ehdottomasti salassa kaikki Työnantajan liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot, joihin hän on työsuhteen aikana tutustunut (Liikesalaisuuslaki 595/2018, Työsopimuslaki 3:4 §).

Salassapitovelvollisuus säilyy voimassa:
a) Liikesalaisuus-luonteisten tietojen osalta toistaiseksi.
b) Muiden luottamuksellisten tietojen osalta vähintään kaksi (2) vuotta päättymispäivästä.

Työntekijä sitoutuu lisäksi:
c) Olemaan kommentoimatta Työnantajan toimintaa kielteisellä tavalla julkisesti, sosiaalisessa mediassa tai ammatillisissa yhteyksissä ("non-disparagement").
d) Pidättäytymään asiakkaiden, työntekijöiden ja toimittajien aktiivisesta houkuttelusta kahdentoista (12) kuukauden ajan. Vastaava velvoite koskee Työnantajaa Työntekijän osalta.

Velvoitteen rikkomisesta seuraa vahingonkorvausvastuu (Vahingonkorvauslaki 412/1974, Liikesalaisuuslaki 9 §).
9.
TAKAISINKUTSULAUSEKE
Mikäli Työnantaja työsuhteen päättymisen jälkeen kuuden (6) kuukauden kuluessa palkkaa uuden työntekijän vastaaviin tai olennaisesti samanlaisiin tehtäviin kuin Työntekijän aikaisempi tehtävä, Työnantaja sitoutuu tarjoamaan tehtävää ensin Työntekijälle.

Tarjous tehdään kirjallisesti Työntekijän viimeisimpään ilmoittamaan osoitteeseen. Työntekijällä on neljätoista (14) päivää aikaa hyväksyä tai hylätä tarjous. Mikäli Työntekijä ei vastaa määräajassa, tarjous katsotaan hylätyksi.

Mikäli Työntekijä hyväksyy tarjouksen ja palaa työsuhteeseen, eropakettia ei tarvitse palauttaa. Työsuhde alkaa uutena, mutta aiempi palvelusaika voidaan ottaa huomioon esimerkiksi vuosiloman määräytymisessä.

Tämä lauseke menee pidemmälle kuin TSL 6:6 §:n lakisääteinen takaisinottovelvollisuus (joka koskee vain neljän kuukauden ajanjaksoa irtisanomistilanteissa).
10.
KANNEOIKEUDESTA LUOPUMINEN
Tämän Sopimuksen täysmääräisen toteuttamisen jälkeen osapuolet sitoutuvat luopumaan kaikista keskinäisistä vaatimuksista ja kanneoikeuksistaan, jotka liittyvät Työntekijän työsuhteeseen, sen kestoon, päättymiseen tai siihen liittyviin olosuhteisiin.

Luopuminen kattaa erityisesti:
a) Vaatimukset perusteettomasta irtisanomisesta (Työsopimuslaki 12:2).
b) Vaatimukset palkkasaatavista (jälkikorvauspalkka, ylityökorvaukset, bonukset).
c) Vaatimukset syrjinnästä (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, Tasa-arvolaki 609/1986).
d) Vahingonkorvausvaatimukset (Vahingonkorvauslaki 412/1974).

Pakottavat lainsäädäntövaatimukset: Luopuminen ei kata pakottavan lainsäädännön suojaamia vaatimuksia, kuten:
e) Lakisääteistä lopputiliä (TSL 2:14).
f) Lakisääteistä työtodistusta (TSL 6:7).
g) Eläke- ja sosiaaliturvavaatimuksia (TyEL, sosiaalivakuutus).
h) Liikesalaisuusrikkomuksiin perustuvia vaatimuksia.

Tärkeää: Luopuminen on lopullinen vasta sitten, kun kaikki tähän Sopimukseen perustuvat suoritukset on tehty. Mikäli Työnantaja jättää eropaketin tai lopputilin maksamatta, luopuminen ei sido.
11.
SOVELLETTAVA LAKI JA RIITOJEN RATKAISU
Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, erityisesti Työsopimuslakia (55/2001), Vuosilomalakia (162/2005), Työttömyysturvalakia (1290/2002) ja Vahingonkorvauslakia (412/1974).

Sopimuksesta aiheutuvat riidat pyritään ensin ratkaisemaan osapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli sovintoa ei saavuteta, riidat ratkaistaan Helsinki:n käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava kahden (2) vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (Työsopimuslaki 13:1).
12.
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Koko sopimus: Tämä Sopimus muodostaa osapuolten täydellisen sopimuksen työsuhteen päättymisestä ja kaikista siihen liittyvistä taloudellisista järjestelyistä.

Vapaaehtoisuus: Osapuolet vahvistavat tehneensä Sopimuksen vapaaehtoisesti, harkitusti ja oikeudellisesti perehdyttyinä — kummallakin osapuolella on ollut tilaisuus konsultoida lakimiestä ennen allekirjoittamista.

Muutokset: Sopimuksen muutokset on tehtävä kirjallisesti ja molempien osapuolten allekirjoitettava.

Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät täysin voimassa.

Konsultointioikeus: Työntekijä vahvistaa, että hänellä on ollut tilaisuus tutustua tähän Sopimukseen rauhassa, konsultoida lakimiestä, ay-edustajaa tai TE-toimistoa ennen allekirjoittamista. Mikäli Työntekijä on alle 18-vuotias tai vajaavaltainen, sopimuksen pätevyys edellyttää erityisedellytysten täyttymistä.
Tätä Sopimusta on tehty kaksi (2) samansisältöistä alkuperäistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle, allekirjoitettu Helsinki:ssa.
IN WITNESS WHEREOF, the parties have executed this Agreement as of the Effective Date first written above.
TYÖNANTAJA
Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö
Y-tunnus: 2876543-1
Pohjola Tech Solutions Oy
Date: ____________________
TYÖNTEKIJÄ
Mikko Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A
Mikko Korhonen
Date: ____________________

Mikä on sopimus työsuhteen päättämisestä?

Sopimus työsuhteen päättämisestä on työnantajan ja työntekijän kahdenvälinen sopimus, jolla työsuhde päätetään yhteisellä päätöksellä — ilman, että kumman osapuolen täytyy turvautua yksipuoliseen irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Suomessa tällaista sopimusta käytetään tyypillisesti, kun molempien etu on löytää sovinnollinen ratkaisu — esim. henkilöperusteisen irtisanomisen sijaan, riidan ratkaisuna tai organisaatiomuutoksen yhteydessä.

Suomessa yhteissopimuksella voidaan välttää työsuhteen päättymiseen liittyvät riitatilanteet. Työnantajalle se mahdollistaa sertifioidun lopputilanteen ja kanneoikeudesta luopumisen, mikä vähentää oikeudenkäyntiriskiä. Työntekijälle yhteissopimus tarjoaa tyypillisesti eropaketin (severance pay) — kertakorvauksen, joka voi olla muutaman kuukauden tai jopa vuosien palkkaa vastaava summa. Yhteissopimuksen taustalla on Sopimusoikeus eikä Työsopimuslain pakottavaa irtisanomissääntöä — molemmat osapuolet sopivat ehdoista vapaasti.

Suomessa yhteissopimuksen keskeiset elementit ovat työsuhteen päättymispäivä, eropaketin määrä, lomakorvaus, työtodistus, mahdollinen vapautus työvelvollisuudesta (gardening leave), kanneoikeudesta luopuminen ja salassapito. Erityisesti työttömyysturvan kannalta on tärkeää, että sopimuksessa todetaan, ettei se ole työntekijän aloitteesta tehty (joka aiheuttaisi 90 päivän karenssin työttömyyspäivärahaan). Suomessa työ- ja elinkeinotoimisto (TE-palvelut) arvioi yhteissopimuksen luonteen kokonaisharkinnalla, ja eropaketti voi vaikuttaa työttömyysturvaan.

Mitä mallissa on?

Yhteissopimusmalli kattaa kaikki Suomessa tarvittavat elementit työsuhteen sovinnolliseen päättämiseen.

Työnantaja

Yrityksen tiedot — Y-tunnus, edustaja ja postiosoite.

Työntekijä

Eroavan henkilön tiedot ja henkilötunnus.

Työsuhteen tiedot

Aloituspäivä, tehtävänimike ja työsuhteen tyyppi.

Päättymispäivä

Yhteisesti sovittu työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä.

Päättämisen syy

Lyhyt kuvaus syystä — yleensä tuotannolliset, henkilökohtaiset tai sovinnolliset perusteet.

Eropaketti

Kertakorvaus euroissa — Suomessa tyypillisesti 1–12 kk:n palkkaa vastaava.

Lomakorvaus

Vuosilomalain (162/2005) mukainen kertynyt loma rahana.

Lomaltapaluuraha

Mahdollinen lomaltapaluuraha (lomaraha) prosenttiosuutena.

Vapautus työvelvollisuudesta

Gardening leave — palkka maksetaan, mutta työtä ei tehdä.

Työtodistus

TSL 6:7 § mukainen suppea tai laaja työtodistus.

Salassapito ja outplacement

Sopimuksen salassapitoehto ja mahdollinen outplacement-tuki.

Kanneoikeudesta luopuminen

Molempien osapuolten luopuminen oikeudesta riitauttaa työsuhdeasiat tulevaisuudessa.

Miten luot yhteissopimuksen?

Suomessa pätevä yhteissopimus työsuhteen päättämisestä syntyy Doxunon työkalulla viidessä vaiheessa.

  1. 1

    Tunnista osapuolet

    Syötä työnantajan Y-tunnus ja työntekijän henkilötiedot sekä työsuhteen tiedot.

  2. 2

    Aseta päättymispäivä

    Sovi yhteinen päättymispäivä — voi olla heti tai siirtymäajan jälkeen.

  3. 3

    Aseta eropaketti

    Päätä eropaketin määrä euroissa — Suomessa tyypillisesti 1–12 kk:n palkka työsuhteen keston ja olosuhteiden mukaan.

  4. 4

    Sovi lisäehdot

    Mainitse vapautus työvelvollisuudesta (gardening leave), työtodistus, outplacement, salassapito ja kanneoikeudesta luopuminen.

  5. 5

    Esikatsele ja allekirjoita

    Tarkista sopimusteksti, esikatsele PDF ja allekirjoittakaa molemmat osapuolet kahtena kappaleena.

Suomen oikeudelliset näkökulmat

Suomessa yhteissopimus työsuhteen päättämisestä on Sopimusoikeudellinen instrumentti, jonka oikeusvaikutukset on syytä tuntea molemmin puolin.

Tämä malli on tarkoitettu informaatiotarkoituksiin eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Yhteissopimuksen ehdoilla on merkittäviä oikeusvaikutuksia (kanneoikeudesta luopuminen, työttömyysturva), joten suomalaisen työoikeusasianajan arvio on suositeltava ennen allekirjoitusta.

Sopiva Suomen työoikeuteen

Sopimusoikeus ja Työsopimuslaki

Suomessa yhteissopimus työsuhteen päättämisestä on Oikeustoimilain (228/1929) ja Työsopimuslain (55/2001) yhteisvaikutuksen alainen. Pakottavat työsopimuslain säännökset (esim. lomakorvaus, lopputili) eivät voida kiertää sopimuksella, mutta ehtojen muodostaminen muilta osin on vapaata. Lojaliteettiperiaate ja kohtuullisuus toimivat suojakeinoina, jos sopimuksen ehdot ovat selvästi epätasapainossa työntekijän vahingoksi.

Eropaketin verotus ja sosiaaliturva

Suomessa eropaketti on Verohallinnon mukaan ennakkoperintälain alaista veronalaista tuloa kuten palkka. Tämä tarkoittaa, että eropaketista pidätetään ennakonpidätys verokortin mukaan, ja siitä maksetaan TyEL-eläkemaksut, työnantajan sairausvakuutusmaksut ja muut palkan sivukulut. Joissain tilanteissa eropaketti voi olla osittain "koeaika-ajan korvausta" tai muuta verokohtelua — tarkistus Verohallinnosta on aina hyvä tehdä.

Vaikutus työttömyysturvaan

Suomessa yhteissopimuksen vaikutus työttömyysturvaan riippuu siitä, kuka on sopimuksen aloitteentekijä. Mikäli sopimus on työnantajan aloitteesta (esim. tuotannollisten syiden vuoksi), työntekijä saa työttömyyspäivärahan ilman karenssia. Mikäli sopimus on työntekijän aloitteesta, sovelletaan 90 päivän karenssia (kuten irtisanoutumisessa). TE-palvelut arvioivat tilannetta kokonaisharkinnalla ja sopimuksen sisältöön perustuen — sopimuksessa kannattaa selvästi todeta, että sopimus tehdään työnantajan aloitteesta.

Kanneoikeudesta luopuminen

Suomessa yhteissopimuksen keskeinen ehto on usein kanneoikeudesta luopuminen — molemmat osapuolet sitoutuvat siihen, etteivät vie työsuhdeasiaa enää tuomioistuimeen. Tämä ehto on Suomessa pätevä Korkeimman oikeuden ratkaisujen mukaan, kunhan sopimuksen tekemisessä ei ole pakkoa, erehdystä tai vilppiä (Oikeustoimilaki 228/1929 28–33 §). Pakottavat Työsopimuslain oikeudet (esim. työtodistuksen saanti) eivät kuitenkaan ole kanneoikeudesta luopumisen piirissä.

Usein kysytyt kysymykset

Aloita yhteissopimuksesi nyt

Suomessa pätevä sopimus työsuhteen päättämisestä muutamassa minuutissa — eropaketti, työtodistus ja kanneoikeudesta luopuminen kaikki hoidossa.

Free · Instant PDF · No account required