Tarkistettu
Maakohtainen oikeudellinen sisältö
Laadittu juridisella asiantuntemuksella jokaiselle lainkäyttöalueelle, huomattavasti kattavampi kuin tekoälyluonnokset, jotka kopioivat yleisiä lausekkeita maiden välillä.
PerheFI
Osituskirja -malli
Avioeron tai puolison kuoleman jälkeen aviopuolisot Suomessa toimittavat osituksen, jossa avio-omaisuus jaetaan Avioliittolain (234/1929) 7 luvun mukaisesti. Doxunon ilmainen osituskirjamalli on rakennettu sopimusosituksen muotomääräyksiin (AL 99 §) ja se voidaan rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) lainvoiman varmistamiseksi.
Free to useInstant PDFNo account required
PDF (free) + editable Word (.docx) with Expert
OSITUSKIRJA
Avioliittolaki 234/1929 Luku 7 — Avio-omaisuuden Ositus — 15. Toukokuuta 2026
AVIOPUOLISO 1 (ENTINEN)
Mikko Korhonen
Henkilötunnus 150385-123A
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
AVIOPUOLISO 2 (ENTINEN)
Anna Lehtonen
Henkilötunnus 230790-456B
Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki
Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki
Vihitty: 15. kesäkuuta 2015
Avioero: 15. helmikuuta 2026
Tämä osituskirja (jäljempänä "Osituskirja") on tehty Helsinki:ssa 15. toukokuuta 2026 seuraavien entisten aviopuolisoiden välillä:
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 1";
ja
Anna Lehtonen (henkilötunnus 230790-456B), osoite Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 2".
Aviopuolisot vihittiin avioliittoon 15. kesäkuuta 2015. Avioero on tullut lainvoimaiseksi 15. helmikuuta 2026.
Aviopuolisot toimivat Avioliittolain 234/1929 luvun 7 mukaisen osituksen sopimusperusteisesti tällä Osituskirjalla. Sopimus rekisteröidään tarvittaessa Digi- ja väestötietovirastoon (DVV).
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 1";
ja
Anna Lehtonen (henkilötunnus 230790-456B), osoite Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 2".
Aviopuolisot vihittiin avioliittoon 15. kesäkuuta 2015. Avioero on tullut lainvoimaiseksi 15. helmikuuta 2026.
Aviopuolisot toimivat Avioliittolain 234/1929 luvun 7 mukaisen osituksen sopimusperusteisesti tällä Osituskirjalla. Sopimus rekisteröidään tarvittaessa Digi- ja väestötietovirastoon (DVV).
1.
OSITUKSEN TARKOITUS
Tämän Osituskirjan tarkoituksena on suorittaa Aviopuolisoiden välinen ositus sopimusperusteisesti Avioliittolain 234/1929 luvun 7 mukaisesti. Ositus tarkoittaa avio-omaisuuden jakoa siten, että kummankin Aviopuolison osuus avio-omaisuudesta on tasapuolinen.
Avio-oikeuden alainen omaisuus sisältää lähtökohtaisesti kaiken sen, mitä kummallakin Aviopuolisolla on avioliiton päättymishetkellä, ellei sitä ole avioehtosopimuksella tai muulla erityisellä määräyksellä rajattu pois.
Tämä Osituskirja kattaa: omaisuuden luetteloinnin, arvostuksen, velkojen huomioimisen ja tasausmaksun määrittämisen. Ositus toimitetaan kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa (Avioliittolaki § 99).
Avio-oikeuden alainen omaisuus sisältää lähtökohtaisesti kaiken sen, mitä kummallakin Aviopuolisolla on avioliiton päättymishetkellä, ellei sitä ole avioehtosopimuksella tai muulla erityisellä määräyksellä rajattu pois.
Tämä Osituskirja kattaa: omaisuuden luetteloinnin, arvostuksen, velkojen huomioimisen ja tasausmaksun määrittämisen. Ositus toimitetaan kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa (Avioliittolaki § 99).
2.
AVIOEHTOSOPIMUS
Aviopuolisoilla on voimassa oleva avioehtosopimus, joka on otettava huomioon osituksen suorittamisessa. Avioehdossa määritellyt avio-oikeudesta vapaan omaisuuden erät jäävät osituksen ulkopuolelle.
Aviopuolisoilla on vuonna 2015 rekisteröity avioehtosopimus, jonka mukaan kummankin ennen avioliittoa hankkima omaisuus sekä lahjana ja perintönä saatu omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioliiton aikana kummankin omalla nimellä hankkima omaisuus kuuluu kuitenkin normaaliin avio-oikeuteen.
Avioehtosopimus on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon (DVV), ja sen sitovuus kolmannelle on syntynyt rekisteröintihetkellä.
Aviopuolisoilla on vuonna 2015 rekisteröity avioehtosopimus, jonka mukaan kummankin ennen avioliittoa hankkima omaisuus sekä lahjana ja perintönä saatu omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioliiton aikana kummankin omalla nimellä hankkima omaisuus kuuluu kuitenkin normaaliin avio-oikeuteen.
Avioehtosopimus on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon (DVV), ja sen sitovuus kolmannelle on syntynyt rekisteröintihetkellä.
3.
AVIOPUOLISO 1 — OMAISUUS JA VELAT
Aviopuoliso 1:n (Mikko Korhonen) avio-omaisuus:
Asunto-osake (Aleksanterinkatu 15 A 4, Helsinki) — käypä arvo 450 000 EUR; pankkitalletukset Nordeassa noin 25 000 EUR; sijoitusrahasto-osuudet 35 000 EUR; henkilöauto Volvo XC60 (2022) — arvioitu arvo 28 000 EUR; kotin irtaimisto noin 15 000 EUR.
Aviopuoliso 1:n velat:
Asuntolaina (Nordea) jäljellä 165 000 EUR; kulutusluotto (OP) 5 000 EUR.
Avioliittolain § 89:n mukaisesti Aviopuoliso 1 vakuuttaa, että hän on ilmoittanut omaisuutensa ja velkansa rehellisesti ja täydellisesti. Vilpillinen tai puutteellinen ilmoitus voi johtaa sopimuksen peruuttamiseen tuomioistuimessa.
Asunto-osake (Aleksanterinkatu 15 A 4, Helsinki) — käypä arvo 450 000 EUR; pankkitalletukset Nordeassa noin 25 000 EUR; sijoitusrahasto-osuudet 35 000 EUR; henkilöauto Volvo XC60 (2022) — arvioitu arvo 28 000 EUR; kotin irtaimisto noin 15 000 EUR.
Aviopuoliso 1:n velat:
Asuntolaina (Nordea) jäljellä 165 000 EUR; kulutusluotto (OP) 5 000 EUR.
Avioliittolain § 89:n mukaisesti Aviopuoliso 1 vakuuttaa, että hän on ilmoittanut omaisuutensa ja velkansa rehellisesti ja täydellisesti. Vilpillinen tai puutteellinen ilmoitus voi johtaa sopimuksen peruuttamiseen tuomioistuimessa.
4.
AVIOPUOLISO 2 — OMAISUUS JA VELAT
Aviopuoliso 2:n (Anna Lehtonen) avio-omaisuus:
Pankkitalletukset OP:ssa noin 12 000 EUR; PS-tili Nordnet 18 000 EUR; sijoitusrahasto-osuudet 22 000 EUR; auto Toyota Yaris (2020) — arvioitu arvo 15 000 EUR; henkilökohtainen omaisuus (vaatteet, korut) noin 8 000 EUR.
Aviopuoliso 2:n velat:
Opintolaina noin 8 500 EUR; kulutusluotto 2 000 EUR.
Avioliittolain § 89:n mukaisesti Aviopuoliso 2 vakuuttaa, että hän on ilmoittanut omaisuutensa ja velkansa rehellisesti ja täydellisesti.
Pankkitalletukset OP:ssa noin 12 000 EUR; PS-tili Nordnet 18 000 EUR; sijoitusrahasto-osuudet 22 000 EUR; auto Toyota Yaris (2020) — arvioitu arvo 15 000 EUR; henkilökohtainen omaisuus (vaatteet, korut) noin 8 000 EUR.
Aviopuoliso 2:n velat:
Opintolaina noin 8 500 EUR; kulutusluotto 2 000 EUR.
Avioliittolain § 89:n mukaisesti Aviopuoliso 2 vakuuttaa, että hän on ilmoittanut omaisuutensa ja velkansa rehellisesti ja täydellisesti.
5.
AVIO-OIKEUDESTA VAPAA OMAISUUS
Seuraava omaisuus jää osituksen ulkopuolelle avio-oikeudesta vapaana avioehtosopimuksen, lahjakirjan tai testamentin (Avioliittolaki § 38) perusteella:
Mikko Korhosen sukulaisilta perimä kesämökki Lapissa (kiinteistötunnus 091-024-0123-0045) — perinnöksi saatu vuonna 2018, jää avioehtosopimuksen mukaan osituksen ulkopuolelle. Anna Lehtosen vanhempien lahjana saamat osakkeet (Nordea Bank Abp, 200 kpl) jäävät myös pois osituksesta.
Tämän omaisuuden arvoa ei oteta huomioon osituslaskelmassa eikä tasausmaksun määrityksessä. Vastaavasti tähän omaisuuteen kohdistuvat velat jätetään osituksen ulkopuolelle.
Mikko Korhosen sukulaisilta perimä kesämökki Lapissa (kiinteistötunnus 091-024-0123-0045) — perinnöksi saatu vuonna 2018, jää avioehtosopimuksen mukaan osituksen ulkopuolelle. Anna Lehtosen vanhempien lahjana saamat osakkeet (Nordea Bank Abp, 200 kpl) jäävät myös pois osituksesta.
Tämän omaisuuden arvoa ei oteta huomioon osituslaskelmassa eikä tasausmaksun määrityksessä. Vastaavasti tähän omaisuuteen kohdistuvat velat jätetään osituksen ulkopuolelle.
6.
TASAJAKO-LASKELMA JA TASAUSMAKSU
Avio-omaisuuden ositus suoritetaan seuraavasti:
Yhteenlaskettu netto-omaisuus (omaisuus miinus velat): 395 500,00 EUR
Tasapuolinen jako: Pääsäännön mukaan kummankin Aviopuolison avio-osuus on puolet yhteisarvosta. Ositusmenettelyssä:
· Kumpikin pitää sen omaisuutensa, jonka käyvä arvo vastaa hänen avio-osuuttaan.
· Mikäli toisen omaisuus on suurempi kuin hänen avio-osuutensa, hän maksaa tasausmaksun toiselle.
Tasausmaksu: Mikko Korhonen maksaa 52 000,00 EUR Anna Lehtonenlle osituksen tasaamiseksi.
Tasausmaksu maksetaan viimeistään 30 päivän kuluessa Osituskirjan päivämäärästä. Maksun viivästyessä veloitetaan Korkolain (633/1982) 4 §:n mukainen viivästyskorko.
Jaon yksityiskohdat ja erityisjärjestelyt:
Mikko Korhoselle jää asunto-osake ja siihen liittyvä asuntolaina kokonaisuudessaan, sekä auto. Anna Lehtoselle jää PS-tili, sijoitusrahastot, hänen oma autonsa ja Mikko maksaa 52 000 EUR tasausmaksuna 30 päivän kuluessa Osituskirjan päivämäärästä.
Yhteenlaskettu netto-omaisuus (omaisuus miinus velat): 395 500,00 EUR
Tasapuolinen jako: Pääsäännön mukaan kummankin Aviopuolison avio-osuus on puolet yhteisarvosta. Ositusmenettelyssä:
· Kumpikin pitää sen omaisuutensa, jonka käyvä arvo vastaa hänen avio-osuuttaan.
· Mikäli toisen omaisuus on suurempi kuin hänen avio-osuutensa, hän maksaa tasausmaksun toiselle.
Tasausmaksu: Mikko Korhonen maksaa 52 000,00 EUR Anna Lehtonenlle osituksen tasaamiseksi.
Tasausmaksu maksetaan viimeistään 30 päivän kuluessa Osituskirjan päivämäärästä. Maksun viivästyessä veloitetaan Korkolain (633/1982) 4 §:n mukainen viivästyskorko.
Jaon yksityiskohdat ja erityisjärjestelyt:
Mikko Korhoselle jää asunto-osake ja siihen liittyvä asuntolaina kokonaisuudessaan, sekä auto. Anna Lehtoselle jää PS-tili, sijoitusrahastot, hänen oma autonsa ja Mikko maksaa 52 000 EUR tasausmaksuna 30 päivän kuluessa Osituskirjan päivämäärästä.
7.
KIINTEISTÖJEN JA ASUNTO-OSAKKEIDEN ARVOSTUS
Aviopuolisoiden omistamat kiinteistöt ja asunto-osakkeet arvostetaan käyvän arvon mukaan osituspäivänä. Arvostus tehdään ammattimaisen kiinteistönvälittäjän, kiinteistöarvioijan tai LKV-tutkinnon suorittaneen ammattilaisen toimesta.
Asunto-osake on arvostettu LKV-tutkinnon suorittaneen kiinteistönvälittäjän toimesta 25.4.2026. Käypä arvo perustuu Helsingin keskustan vastaavien asuntojen toteutuneisiin kauppoihin viimeisten 6 kuukauden ajalta. Arvio: 450 000 EUR.
Arvostuksen yksityiskohdat — myyntihintatiedot, kuntotodistukset, isännöitsijäntodistukset — ovat liitteenä tähän Osituskirjaan. Aviopuolisot sitoutuvat hyväksymään arvioidun arvon, ellei perusteltua syytä toisin ole.
Mikäli kiinteistö siirtyy toiselle Aviopuolisolle, omistuksen siirto edellyttää kaupanvahvistajan vahvistuksen Maakaaren 540/1995 § 2:1:n mukaisesti, mutta varainsiirtoveroa ei normaalisti makseta osituksen yhteydessä (Varainsiirtoverolaki 931/1996 § 4 — vapautus).
Asunto-osake on arvostettu LKV-tutkinnon suorittaneen kiinteistönvälittäjän toimesta 25.4.2026. Käypä arvo perustuu Helsingin keskustan vastaavien asuntojen toteutuneisiin kauppoihin viimeisten 6 kuukauden ajalta. Arvio: 450 000 EUR.
Arvostuksen yksityiskohdat — myyntihintatiedot, kuntotodistukset, isännöitsijäntodistukset — ovat liitteenä tähän Osituskirjaan. Aviopuolisot sitoutuvat hyväksymään arvioidun arvon, ellei perusteltua syytä toisin ole.
Mikäli kiinteistö siirtyy toiselle Aviopuolisolle, omistuksen siirto edellyttää kaupanvahvistajan vahvistuksen Maakaaren 540/1995 § 2:1:n mukaisesti, mutta varainsiirtoveroa ei normaalisti makseta osituksen yhteydessä (Varainsiirtoverolaki 931/1996 § 4 — vapautus).
8.
YHTEISTEN LAINOJEN KOHTELU
Aviopuolisoilla on yhteisiä lainoja, joista kumpikin on yhteisvastuussa pankille. Osituksessa nämä lainat käsitellään seuraavasti:
Yhteiset lainat:
Asuntolaina Nordeasta — alun perin 250 000 EUR, jäljellä 165 000 EUR. Vakuutena Mikon nimissä oleva asunto-osake. Ainoastaan Mikko on virallisesti merkitty velalliseksi, mutta avio-oikeuden piirissä laina on yhteinen.
Lainojen kohtelu osituksessa:
Asuntolaina jää kokonaisuudessaan Mikko Korhosen vastattavaksi, koska hänelle jää asunto. Pankki on jo hyväksynyt järjestelyn, ja vakuudet pysyvät ennallaan.
Tärkeää: Vaikka lainat jaettaisiin Aviopuolisoiden välillä, pankki ei automaattisesti vapauta toista Aviopuolisoa yhteisvastuusta. Vapautukseen tarvitaan pankin nimenomainen suostumus, joka on käytännössä saatava lainasiirron yhteydessä.
Pankin suostumus: Pankki on antanut kirjallisen suostumuksensa lainan siirtämiseen — toinen Aviopuoliso on vapautettu yhteisvastuusta.
Yhteiset lainat:
Asuntolaina Nordeasta — alun perin 250 000 EUR, jäljellä 165 000 EUR. Vakuutena Mikon nimissä oleva asunto-osake. Ainoastaan Mikko on virallisesti merkitty velalliseksi, mutta avio-oikeuden piirissä laina on yhteinen.
Lainojen kohtelu osituksessa:
Asuntolaina jää kokonaisuudessaan Mikko Korhosen vastattavaksi, koska hänelle jää asunto. Pankki on jo hyväksynyt järjestelyn, ja vakuudet pysyvät ennallaan.
Tärkeää: Vaikka lainat jaettaisiin Aviopuolisoiden välillä, pankki ei automaattisesti vapauta toista Aviopuolisoa yhteisvastuusta. Vapautukseen tarvitaan pankin nimenomainen suostumus, joka on käytännössä saatava lainasiirron yhteydessä.
Pankin suostumus: Pankki on antanut kirjallisen suostumuksensa lainan siirtämiseen — toinen Aviopuoliso on vapautettu yhteisvastuusta.
9.
ELÄKKEET JA VAKUUTUKSET
Pakollinen TyEL-eläke (Työntekijän eläkelaki 395/2006) ja muut lakisääteiset eläkkeet eivät kuulu avio-omaisuuteen — ne säilyvät kummankin henkilökohtaisena oikeutena.
Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja PS-tilit kuuluvat avio-omaisuuteen, ellei avioehdossa toisin määrätä. Niiden arvo arvioidaan osituspäivän mukaan.
Vapaaehtoisten eläkkeiden ja säästöjen tarkennukset:
Anna Lehtosen PS-tili Nordnetilla (18 000 EUR) ja Mikko Korhosen vapaaehtoinen eläkevakuutus Mandatumissa (jäljellä 25 000 EUR) huomioidaan avio-omaisuudessa. Kummallekin jää oma vapaaehtoinen eläke.
Henkilövakuutukset ja säästöhenkivakuutukset:
Mikko Korhosen henkivakuutuksen edunsaaja-merkintä muutetaan: aiempi merkintä "puoliso Anna Lehtonen" muutetaan koskemaan yhteisiä lapsia. Anna Lehtonen tekee vastaavan muutoksen omaan henkivakuutukseensa.
Henkivakuutuksissa edunsaaja-merkinnät tarkistetaan ja muutetaan tarvittaessa avioeron yhteydessä — entinen aviopuoliso voi olla edelleen edunsaaja, ellei sitä erikseen muuteta.
Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja PS-tilit kuuluvat avio-omaisuuteen, ellei avioehdossa toisin määrätä. Niiden arvo arvioidaan osituspäivän mukaan.
Vapaaehtoisten eläkkeiden ja säästöjen tarkennukset:
Anna Lehtosen PS-tili Nordnetilla (18 000 EUR) ja Mikko Korhosen vapaaehtoinen eläkevakuutus Mandatumissa (jäljellä 25 000 EUR) huomioidaan avio-omaisuudessa. Kummallekin jää oma vapaaehtoinen eläke.
Henkilövakuutukset ja säästöhenkivakuutukset:
Mikko Korhosen henkivakuutuksen edunsaaja-merkintä muutetaan: aiempi merkintä "puoliso Anna Lehtonen" muutetaan koskemaan yhteisiä lapsia. Anna Lehtonen tekee vastaavan muutoksen omaan henkivakuutukseensa.
Henkivakuutuksissa edunsaaja-merkinnät tarkistetaan ja muutetaan tarvittaessa avioeron yhteydessä — entinen aviopuoliso voi olla edelleen edunsaaja, ellei sitä erikseen muuteta.
10.
PERHEASUNNON KOHTELU
Perheasunto jää toiselle Aviopuolisolle, joka lunastaa toisen osuuden asunnon käyvän arvon mukaan.
Lunastusmaksu määräytyy ammattimaisen arvion perusteella. Mikäli lunastusta ei voida toteuttaa kohtuullisessa ajassa (esim. rahoituksen järjestely), asunto myydään ja tuotto jaetaan.
Yhteisten lainojen siirrosta sovitaan pankin kanssa erikseen — pankin suostumus on välttämätön.
Lisätarkennukset:
Mikko Korhonen jää perheasuntoon, joka on hänen omassa nimessään. Anna Lehtonen on jo muuttanut omaan vuokra-asuntoonsa. Tasausmaksu kompensoi sen, että asunto-osake jää kokonaan Mikolle.
Lunastusmaksun yksityiskohdat:
Lunastusmaksuna toimii 52 000 EUR tasausmaksu (kts. kohta 5), jolla Mikko Korhonen kompensoi Anna Lehtosen avio-osuuden asuntoon. Maksu suoritetaan 30 päivän kuluessa Osituskirjan päivämäärästä Anna Lehtosen ilmoittamalle tilille. Aviopuolisoiden välisenä osituksen yhteydessä järjestettynä omaisuusjärjestelynä lunastus on varainsiirtoverosta vapaa.
Lunastusmaksu on Aviopuolisoiden välisenä järjestelynä yleensä varainsiirtoverosta vapaa (Varainsiirtoverolaki 931/1996 § 4), kun kyseessä on osituksen yhteydessä tehty omaisuusjärjestely.
Lunastusmaksu määräytyy ammattimaisen arvion perusteella. Mikäli lunastusta ei voida toteuttaa kohtuullisessa ajassa (esim. rahoituksen järjestely), asunto myydään ja tuotto jaetaan.
Yhteisten lainojen siirrosta sovitaan pankin kanssa erikseen — pankin suostumus on välttämätön.
Lisätarkennukset:
Mikko Korhonen jää perheasuntoon, joka on hänen omassa nimessään. Anna Lehtonen on jo muuttanut omaan vuokra-asuntoonsa. Tasausmaksu kompensoi sen, että asunto-osake jää kokonaan Mikolle.
Lunastusmaksun yksityiskohdat:
Lunastusmaksuna toimii 52 000 EUR tasausmaksu (kts. kohta 5), jolla Mikko Korhonen kompensoi Anna Lehtosen avio-osuuden asuntoon. Maksu suoritetaan 30 päivän kuluessa Osituskirjan päivämäärästä Anna Lehtosen ilmoittamalle tilille. Aviopuolisoiden välisenä osituksen yhteydessä järjestettynä omaisuusjärjestelynä lunastus on varainsiirtoverosta vapaa.
Lunastusmaksu on Aviopuolisoiden välisenä järjestelynä yleensä varainsiirtoverosta vapaa (Varainsiirtoverolaki 931/1996 § 4), kun kyseessä on osituksen yhteydessä tehty omaisuusjärjestely.
11.
SOVELLETTAVA LAKI JA KOHTUULLISTAMINEN
Tähän Osituskirjaan sovelletaan Suomen lakia, erityisesti Avioliittolakia (234/1929) lukuja 7-8, Perintökaarta (40/1965) ja yleisiä sopimusoikeuden periaatteita.
Kohtuullistaminen: Avioliittolain § 103 mukaan tuomioistuin voi kohtuullistaa tämän Osituskirjan ehtoja, jos niiden soveltaminen olisi olennaisesti kohtuutonta tai johtaisi epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Kohtuullistaminen voi tulla kysymykseen erityisesti tilanteissa, joissa: toisen Aviopuolison taloudellinen panos perheen hyväksi on ollut huomattavasti suurempi (esim. kotihoitanut puoliso); avioliitto on ollut hyvin lyhyt; tai jokin omaisuus on saatu erityisin perustein (perintö, lahja).
Riitojen ratkaisu: Mahdolliset erimielisyydet osituksen tulkinnasta tai täytäntöönpanosta ratkaistaan Helsinki käräjäoikeudessa.
Kohtuullistaminen: Avioliittolain § 103 mukaan tuomioistuin voi kohtuullistaa tämän Osituskirjan ehtoja, jos niiden soveltaminen olisi olennaisesti kohtuutonta tai johtaisi epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Kohtuullistaminen voi tulla kysymykseen erityisesti tilanteissa, joissa: toisen Aviopuolison taloudellinen panos perheen hyväksi on ollut huomattavasti suurempi (esim. kotihoitanut puoliso); avioliitto on ollut hyvin lyhyt; tai jokin omaisuus on saatu erityisin perustein (perintö, lahja).
Riitojen ratkaisu: Mahdolliset erimielisyydet osituksen tulkinnasta tai täytäntöönpanosta ratkaistaan Helsinki käräjäoikeudessa.
12.
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Lainvoimaisuus: Osituskirja tulee lainvoimaiseksi allekirjoittamishetkellä, kun molemmat Aviopuolisot ovat sen allekirjoittaneet kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa (Avioliittolaki § 99). Kummankin Aviopuolison oikeus saattaa ositus uudelleen ratkaistavaksi raukeaa, ellei sitä esitetä kuuden (6) kuukauden kuluessa Osituskirjan päivämäärästä.
Lainhuudatus ja rekisteröinti: Mahdolliset kiinteistöluovutukset edellyttävät kaupanvahvistajan vahvistusta ja lainhuudatusta Maanmittauslaitokselle. Asunto-osakkeiden siirrot ilmoitetaan asunto-osakeyhtiön isännöitsijälle.
Verot: Aviopuolisoiden välinen ositus on yleensä verovapaa — varainsiirtoveroa ei makseta omistuksen siirroista (Varainsiirtoverolaki 931/1996 § 4). Mahdolliset perintöverot kuolinpesätilanteissa määritellään erikseen.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Osituskirjan ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät voimassa.
Tiedoksiannot: Tiedoksiannot tehdään kirjallisesti osapuolten ilmoittamiin osoitteisiin tai sähköposteihin.
Lainhuudatus ja rekisteröinti: Mahdolliset kiinteistöluovutukset edellyttävät kaupanvahvistajan vahvistusta ja lainhuudatusta Maanmittauslaitokselle. Asunto-osakkeiden siirrot ilmoitetaan asunto-osakeyhtiön isännöitsijälle.
Verot: Aviopuolisoiden välinen ositus on yleensä verovapaa — varainsiirtoveroa ei makseta omistuksen siirroista (Varainsiirtoverolaki 931/1996 § 4). Mahdolliset perintöverot kuolinpesätilanteissa määritellään erikseen.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Osituskirjan ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät voimassa.
Tiedoksiannot: Tiedoksiannot tehdään kirjallisesti osapuolten ilmoittamiin osoitteisiin tai sähköposteihin.
Tätä Osituskirjaa on tehty kaksi (2) samansisältöistä alkuperäistä kappaletta, yksi kummallekin Aviopuolisolle, allekirjoitettu 15. toukokuuta 2026 Helsinki:ssa. Allekirjoitukset on tehty kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa Avioliittolain § 99:n mukaisesti.
MINKÄ VAKUUDEKSI osapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen mainittuna päivänä.
AVIOPUOLISO 1
Mikko Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A
Päivämäärä: ____________________
AVIOPUOLISO 2
Anna Lehtonen
Henkilötunnus: 230790-456B
Päivämäärä: ____________________
TODISTAJA 1
[Todistajan nimi]
Esteetön todistaja (Avioliittolaki § 99)
Päivämäärä: ____________________
TODISTAJA 2
[Todistajan nimi]
Esteetön todistaja (Avioliittolaki § 99)
Päivämäärä: ____________________
Available as a print-ready PDF or an editable Microsoft Word (.docx) file.
Mikä on osituskirja?
Osituskirja on aviopuolisoiden välinen kirjallinen sopimus, jolla he jakavat avio-omaisuutensa avioeron tai puolison kuoleman jälkeen Suomessa. Avioliittolain (234/1929) 7 luvun pääsääntö on, että avio-omaisuus jaetaan tasan — kummalla on enemmän omaisuutta, maksaa tasausmaksua toiselle. Avioehtosopimus voi muuttaa tätä jakoa ja se on ositusta toimitettaessa otettava huomioon.
Suomessa ositus voidaan toimittaa kahdella tavalla: aviopuolisoiden välisellä sopimuksella (AL 99 §) tai osituslautakunnan kautta, mikäli puolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen (AL 100 §). Sopimusositus on huomattavasti nopeampi ja edullisempi vaihtoehto — se laaditaan kirjallisesti, allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa ja rekisteröidään DVV:lle.
Osituksen yhteydessä otetaan huomioon Suomessa avio-oikeudesta vapaa omaisuus (avioehto, lahjakirjojen ja testamenttien määräykset AL 38 §), yhteiset velat sekä mahdolliset eläkkeet ja vakuutukset. Lain 102-103 § antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden sovitella tasausmaksua, jos sen suorittaminen olisi olennaisesti kohtuutonta esimerkiksi pitkän, kotihoitavalle puolisolle epäsuotuisan avioliiton päätyttyä.
Mitä malli sisältää?
Mallimme kattaa kaikki kohdat, jotka lainvoimaisessa osituskirjassa tulee Suomessa olla.
Aviopuolisoiden tiedot
Nimet, henkilötunnukset ja osoitteet kummastakin puolisosta.
Avioeron tila
Lainvoimainen avioero, vireillä oleva avioero tai kuolinpesän ositus.
Avioehtosopimus
Mahdollinen avioehto ja sen vaikutus osituksen sisältöön (AL 41-44 §).
Aviopuolison 1 omaisuus ja velat
Kiinteistöt, asunto-osakkeet, talletukset, sijoitukset, ajoneuvot — eriteltynä Suomessa.
Aviopuolison 2 omaisuus ja velat
Vastaavat erittelyt toisesta aviopuolisosta — kummankin nettovarallisuus lasketaan erikseen.
Avio-oikeudesta vapaa omaisuus
Avioehto, lahjakirja tai testamentti AL 38 §:n nojalla.
Tasausmaksu
Suomalaisessa osituksessa pakottava: kumpi maksaa, kuinka paljon ja miten.
Kiinteistöt ja yritysomaisuus
Kiinteistötunnukset, Y-tunnukset ja niiden arvostus markkinahintaan.
Yhteiset lainat ja eläkkeet
Asuntolainan kohtelu osituksessa sekä TyEL- ja vapaaehtoisten eläkkeiden käsittely.
Perheasunto
Yhteisen kodin myynti, toisen lunastus tai erillinen asumisjärjestely.
Näin laadit osituskirjan Suomessa
Sopimusositus on Suomessa selkein ja edullisin tapa jakaa avio-omaisuus — se vaatii huolellisen omaisuusluettelon ja keskinäistä yhteisymmärrystä.
- 1
Listatkaa kummankin omaisuus ja velat
Avioliittolain 89 §:n mukaan kummankin on rehellisesti ilmoitettava omaisuutensa. Kiinteistötunnukset, asunto-osakkeiden numerot, pankkitilien IBAN-tunnukset ja sijoitusten markkina-arvot on hyvä koota etukäteen.
- 2
Huomioikaa avioehto
Mahdollinen avioehtosopimus muuttaa tasajakoa Suomessa. Avio-oikeudesta vapaa omaisuus jätetään osituksen ulkopuolelle, mutta sen olemassaolo on dokumentoitava osituskirjassa.
- 3
Laskekaa tasausmaksu
Yhteisarvojen ja velkojen perusteella määritellään kummankin nettovarallisuus. Kumpi on rikkaampi, maksaa toiselle tasausmaksun — yleensä rahana tai kiinteistöä siirtämällä.
- 4
Allekirjoittakaa todistajien läsnä ollessa
Avioliittolain 99 §:n mukaan osituskirja on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti ollessa läsnä — sama muotomääräys kuin avioehtosopimuksessa.
- 5
Rekisteröikää DVV:ssä
Suomessa rekisteröinti varmistaa ositukselle lainvoiman kolmansiin nähden ja estää myöhemmät kanteet. Lainvoimainen ositus voidaan tarvittaessa panna ulosottoon, jos toinen ei suorita tasausmaksua.
Miksi Doxunon asiakirjat ovat erilaisia
Neljä asiaa, jotka tekevät malleistamme kattavampia kuin tekoälyluonnokset ja ajantasaisempia kuin staattiset mallikirjastot.
Aina ajan tasalla
Voimassa olevan sääntelyn mukainen
Mallit, joissa on lakiviittauksia, päivitetään jatkuvasti lain muuttuessa. Asiakirjasi heijastaa aina voimassa olevaa oikeudellista kehystä.
Ilmainen PDF
Tulostusvalmis PDF
Ilmainen lataus. Vektoriteksti, upotetut fontit ja lakiviittaukset suoraan lausekkeissa. Tulosta, allekirjoita ja arkistoi. Soveltuu kaikkiin allekirjoitusprosesseihin, mukaan lukien sähköinen allekirjoitus.
Word · .docx
Muokattava Word (.docx)
Jatka muokkausta Wordissa latauksen jälkeen. Lisää omia lausekkeita, käytä mallia uudelleen vastaaviin sopimuksiin tai jaa kollegan kanssa yhteistä tarkastelua varten.
Vaatii Expert-kertaoston tai minkä tahansa maksullisen Doxuno-tilauksen.
Oikeudellisia näkökohtia
Suomalaisen osituksen ydin on avoimuus, oikeudenmukaisuus ja muotomääräysten noudattaminen.
Tämä malli on tarkoitettu tiedoksi eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Erityisesti yritysosakkuuksien arvostus, kansainvälinen omaisuus ja eläkkeet kannattaa Suomessa käydä asianajajan kanssa läpi.
Mukautettu Suomen avioliitto-osituslainsäädäntöön
Muotomääräys (AL 99 §)
Osituskirja on Suomessa tehtävä kirjallisesti, sen on oltava molempien aviopuolisoiden allekirjoittama, ja kaksi esteetöntä todistajaa on samanaikaisesti läsnä allekirjoituksia vahvistamassa. Muotovirhe (puuttuvat allekirjoitukset, todistajien esteellisyys) johtaa osituksen peruutettavuuteen, vaikka sopimus muutoin olisi sisällöllisesti pätevä.
Sovittelu ja kohtuullistaminen (AL 102-103 §)
Suomen tuomioistuin voi sovitella tasausmaksua, jos sen suorittaminen olisi olennaisesti kohtuutonta — esimerkiksi pitkä kotihoito tai uravarallisuuden epätasapaino. Käytännössä sovittelua haetaan käräjäoikeuden kautta osituslautakunnan ratkaisemissa tilanteissa, mutta sopimusosituksessakin sovittelua voidaan vaatia.
Lesken oikeudet kuolemantapauksessa
Mikäli ositus liittyy puolison kuolemaan, lesken oikeudet ovat Suomessa pakottavia: hallintaoikeus pesän asuntoon (Perintökaari 40/1965 3 luku) ja lesken oikeus pidättää vainajan jakamaton omaisuus (PK 9:1) säilyvät avioehdosta tai osituksen sisällöstä riippumatta. Sopimusositus voi kuitenkin määrittää, miten leski ja perilliset jakavat varat keskenään.
Verovaikutukset
Aviopuolisoiden välinen ositus on Suomessa lähtökohtaisesti verovapaa — varainsiirtoveroa ja luovutusvoittoveroa ei tule, kun kyseessä on osituksessa siirtyvä omaisuus. Tämä koskee myös kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, kunhan luovutus tapahtuu osituksen yhteydessä lainvoimaisen avioeron jälkeen. Verohallinnon ohjeet tarkistetaan ennen monimutkaisten omaisuuserien jakamista.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Laadi osituskirja muutamassa minuutissa
Toimittakaa avio-omaisuuden ositus Suomen lainsäädännön mukaisesti — täytä lomake, esikatsele asiakirja ja lataa PDF allekirjoitettavaksi todistajien läsnä ollessa.
Free PDF · Editable Word with Expert · No account required