Osituskirja -malli
Avioeron tai puolison kuoleman jälkeen aviopuolisot Suomessa toimittavat osituksen, jossa avio-omaisuus jaetaan Avioliittolain (234/1929) 7 luvun mukaisesti. Doxunon ilmainen osituskirjamalli on rakennettu sopimusosituksen muotomääräyksiin (AL 99 §) ja se voidaan rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) lainvoiman varmistamiseksi.
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 1";
ja
Anna Lehtonen (henkilötunnus 230790-456B), osoite Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki, jäljempänä "Aviopuoliso 2".
Aviopuolisot vihittiin avioliittoon 15. kesäkuuta 2015. Avioero on tullut lainvoimaiseksi 15. helmikuuta 2026.
Aviopuolisot toimivat Avioliittolain 234/1929 luvun 7 mukaisen osituksen sopimusperusteisesti tällä Osituskirjalla. Sopimus rekisteröidään tarvittaessa Digi- ja väestötietovirastoon (DVV).
Avio-oikeuden alainen omaisuus sisältää lähtökohtaisesti kaiken sen, mitä kummallakin Aviopuolisolla on avioliiton päättymishetkellä, ellei sitä ole avioehtosopimuksella tai muulla erityisellä määräyksellä rajattu pois.
Tämä Osituskirja kattaa: omaisuuden luetteloinnin, arvostuksen, velkojen huomioimisen ja tasausmaksun määrittämisen. Ositus toimitetaan kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa (Avioliittolaki § 99).
Aviopuolisoilla on vuonna 2015 rekisteröity avioehtosopimus, jonka mukaan kummankin ennen avioliittoa hankkima omaisuus sekä lahjana ja perintönä saatu omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioliiton aikana kummankin omalla nimellä hankkima omaisuus kuuluu kuitenkin normaaliin avio-oikeuteen.
Avioehtosopimus on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon (DVV), ja sen sitovuus kolmannelle on syntynyt rekisteröintihetkellä.
Asunto-osake (Aleksanterinkatu 15 A 4, Helsinki) — käypä arvo 450 000 EUR; pankkitalletukset Nordeassa noin 25 000 EUR; sijoitusrahasto-osuudet 35 000 EUR; henkilöauto Volvo XC60 (2022) — arvioitu arvo 28 000 EUR; kotin irtaimisto noin 15 000 EUR.
Aviopuoliso 1:n velat:
Asuntolaina (Nordea) jäljellä 165 000 EUR; kulutusluotto (OP) 5 000 EUR.
Avioliittolain § 89:n mukaisesti Aviopuoliso 1 vakuuttaa, että hän on ilmoittanut omaisuutensa ja velkansa rehellisesti ja täydellisesti. Vilpillinen tai puutteellinen ilmoitus voi johtaa sopimuksen peruuttamiseen tuomioistuimessa.
Pankkitalletukset OP:ssa noin 12 000 EUR; PS-tili Nordnet 18 000 EUR; sijoitusrahasto-osuudet 22 000 EUR; auto Toyota Yaris (2020) — arvioitu arvo 15 000 EUR; henkilökohtainen omaisuus (vaatteet, korut) noin 8 000 EUR.
Aviopuoliso 2:n velat:
Opintolaina noin 8 500 EUR; kulutusluotto 2 000 EUR.
Avioliittolain § 89:n mukaisesti Aviopuoliso 2 vakuuttaa, että hän on ilmoittanut omaisuutensa ja velkansa rehellisesti ja täydellisesti.
Mikko Korhosen sukulaisilta perimä kesämökki Lapissa (kiinteistötunnus 091-024-0123-0045) — perinnöksi saatu vuonna 2018, jää avioehtosopimuksen mukaan osituksen ulkopuolelle. Anna Lehtosen vanhempien lahjana saamat osakkeet (Nordea Bank Abp, 200 kpl) jäävät myös pois osituksesta.
Tämän omaisuuden arvoa ei oteta huomioon osituslaskelmassa eikä tasausmaksun määrityksessä. Vastaavasti tähän omaisuuteen kohdistuvat velat jätetään osituksen ulkopuolelle.
Yhteenlaskettu netto-omaisuus (omaisuus miinus velat): 395 500,00 EUR
Tasapuolinen jako: Pääsäännön mukaan kummankin Aviopuolison avio-osuus on puolet yhteisarvosta. Ositusmenettelyssä:
· Kumpikin pitää sen omaisuutensa, jonka käyvä arvo vastaa hänen avio-osuuttaan.
· Mikäli toisen omaisuus on suurempi kuin hänen avio-osuutensa, hän maksaa tasausmaksun toiselle.
Tasausmaksu: Mikko Korhonen maksaa 52 000,00 EUR Anna Lehtonenlle osituksen tasaamiseksi.
Tasausmaksu maksetaan viimeistään 30 päivän kuluessa Osituskirjan päivämäärästä. Maksun viivästyessä veloitetaan Korkolain (633/1982) 4 §:n mukainen viivästyskorko.
Jaon yksityiskohdat ja erityisjärjestelyt:
Mikko Korhoselle jää asunto-osake ja siihen liittyvä asuntolaina kokonaisuudessaan, sekä auto. Anna Lehtoselle jää PS-tili, sijoitusrahastot, hänen oma autonsa ja Mikko maksaa 52 000 EUR tasausmaksuna 30 päivän kuluessa Osituskirjan päivämäärästä.
Asunto-osake on arvostettu LKV-tutkinnon suorittaneen kiinteistönvälittäjän toimesta 25.4.2026. Käypä arvo perustuu Helsingin keskustan vastaavien asuntojen toteutuneisiin kauppoihin viimeisten 6 kuukauden ajalta. Arvio: 450 000 EUR.
Arvostuksen yksityiskohdat — myyntihintatiedot, kuntotodistukset, isännöitsijäntodistukset — ovat liitteenä tähän Osituskirjaan. Aviopuolisot sitoutuvat hyväksymään arvioidun arvon, ellei perusteltua syytä toisin ole.
Mikäli kiinteistö siirtyy toiselle Aviopuolisolle, omistuksen siirto edellyttää kaupanvahvistajan vahvistuksen Maakaaren 540/1995 § 2:1:n mukaisesti, mutta varainsiirtoveroa ei normaalisti makseta osituksen yhteydessä (Varainsiirtoverolaki 931/1996 § 4 — vapautus).
Yhteiset lainat:
Asuntolaina Nordeasta — alun perin 250 000 EUR, jäljellä 165 000 EUR. Vakuutena Mikon nimissä oleva asunto-osake. Ainoastaan Mikko on virallisesti merkitty velalliseksi, mutta avio-oikeuden piirissä laina on yhteinen.
Lainojen kohtelu osituksessa:
Asuntolaina jää kokonaisuudessaan Mikko Korhosen vastattavaksi, koska hänelle jää asunto. Pankki on jo hyväksynyt järjestelyn, ja vakuudet pysyvät ennallaan.
Tärkeää: Vaikka lainat jaettaisiin Aviopuolisoiden välillä, pankki ei automaattisesti vapauta toista Aviopuolisoa yhteisvastuusta. Vapautukseen tarvitaan pankin nimenomainen suostumus, joka on käytännössä saatava lainasiirron yhteydessä.
Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja PS-tilit kuuluvat avio-omaisuuteen, ellei avioehdossa toisin määrätä. Niiden arvo arvioidaan osituspäivän mukaan.
Vapaaehtoisten eläkkeiden ja säästöjen tarkennukset:
Anna Lehtosen PS-tili Nordnetilla (18 000 EUR) ja Mikko Korhosen vapaaehtoinen eläkevakuutus Mandatumissa (jäljellä 25 000 EUR) huomioidaan avio-omaisuudessa. Kummallekin jää oma vapaaehtoinen eläke.
Henkilövakuutukset ja säästöhenkivakuutukset:
Mikko Korhosen henkivakuutuksen edunsaaja-merkintä muutetaan: aiempi merkintä "puoliso Anna Lehtonen" muutetaan koskemaan yhteisiä lapsia. Anna Lehtonen tekee vastaavan muutoksen omaan henkivakuutukseensa.
Henkivakuutuksissa edunsaaja-merkinnät tarkistetaan ja muutetaan tarvittaessa avioeron yhteydessä — entinen aviopuoliso voi olla edelleen edunsaaja, ellei sitä erikseen muuteta.
Lunastusmaksu määräytyy ammattimaisen arvion perusteella. Mikäli lunastusta ei voida toteuttaa kohtuullisessa ajassa (esim. rahoituksen järjestely), asunto myydään ja tuotto jaetaan.
Yhteisten lainojen siirrosta sovitaan pankin kanssa erikseen — pankin suostumus on välttämätön.
Lisätarkennukset:
Mikko Korhonen jää perheasuntoon, joka on hänen omassa nimessään. Anna Lehtonen on jo muuttanut omaan vuokra-asuntoonsa. Tasausmaksu kompensoi sen, että asunto-osake jää kokonaan Mikolle.
Kohtuullistaminen: Avioliittolain § 103 mukaan tuomioistuin voi kohtuullistaa tämän Osituskirjan ehtoja, jos niiden soveltaminen olisi olennaisesti kohtuutonta tai johtaisi epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Kohtuullistaminen voi tulla kysymykseen erityisesti tilanteissa, joissa: toisen Aviopuolison taloudellinen panos perheen hyväksi on ollut huomattavasti suurempi (esim. kotihoitanut puoliso); avioliitto on ollut hyvin lyhyt; tai jokin omaisuus on saatu erityisin perustein (perintö, lahja).
Riitojen ratkaisu: Mahdolliset erimielisyydet osituksen tulkinnasta tai täytäntöönpanosta ratkaistaan Helsinki käräjäoikeudessa.
Lainhuudatus ja rekisteröinti: Mahdolliset kiinteistöluovutukset edellyttävät kaupanvahvistajan vahvistusta ja lainhuudatusta Maanmittauslaitokselle. Asunto-osakkeiden siirrot ilmoitetaan asunto-osakeyhtiön isännöitsijälle.
Verot: Aviopuolisoiden välinen ositus on yleensä verovapaa — varainsiirtoveroa ei makseta omistuksen siirroista (Varainsiirtoverolaki 931/1996 § 4). Mahdolliset perintöverot kuolinpesätilanteissa määritellään erikseen.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Osituskirjan ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät voimassa.
Tiedoksiannot: Tiedoksiannot tehdään kirjallisesti osapuolten ilmoittamiin osoitteisiin tai sähköposteihin.
Mikä on osituskirja?
Osituskirja on aviopuolisoiden välinen kirjallinen sopimus, jolla he jakavat avio-omaisuutensa avioeron tai puolison kuoleman jälkeen Suomessa. Avioliittolain (234/1929) 7 luvun pääsääntö on, että avio-omaisuus jaetaan tasan — kummalla on enemmän omaisuutta, maksaa tasausmaksua toiselle. Avioehtosopimus voi muuttaa tätä jakoa ja se on ositusta toimitettaessa otettava huomioon.
Suomessa ositus voidaan toimittaa kahdella tavalla: aviopuolisoiden välisellä sopimuksella (AL 99 §) tai osituslautakunnan kautta, mikäli puolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen (AL 100 §). Sopimusositus on huomattavasti nopeampi ja edullisempi vaihtoehto — se laaditaan kirjallisesti, allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa ja rekisteröidään DVV:lle.
Osituksen yhteydessä otetaan huomioon Suomessa avio-oikeudesta vapaa omaisuus (avioehto, lahjakirjojen ja testamenttien määräykset AL 38 §), yhteiset velat sekä mahdolliset eläkkeet ja vakuutukset. Lain 102-103 § antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden sovitella tasausmaksua, jos sen suorittaminen olisi olennaisesti kohtuutonta esimerkiksi pitkän, kotihoitavalle puolisolle epäsuotuisan avioliiton päätyttyä.
Mitä malli sisältää?
Mallimme kattaa kaikki kohdat, jotka lainvoimaisessa osituskirjassa tulee Suomessa olla.
Aviopuolisoiden tiedot
Nimet, henkilötunnukset ja osoitteet kummastakin puolisosta.
Avioeron tila
Lainvoimainen avioero, vireillä oleva avioero tai kuolinpesän ositus.
Avioehtosopimus
Mahdollinen avioehto ja sen vaikutus osituksen sisältöön (AL 41-44 §).
Aviopuolison 1 omaisuus ja velat
Kiinteistöt, asunto-osakkeet, talletukset, sijoitukset, ajoneuvot — eriteltynä Suomessa.
Aviopuolison 2 omaisuus ja velat
Vastaavat erittelyt toisesta aviopuolisosta — kummankin nettovarallisuus lasketaan erikseen.
Avio-oikeudesta vapaa omaisuus
Avioehto, lahjakirja tai testamentti AL 38 §:n nojalla.
Tasausmaksu
Suomalaisessa osituksessa pakottava: kumpi maksaa, kuinka paljon ja miten.
Kiinteistöt ja yritysomaisuus
Kiinteistötunnukset, Y-tunnukset ja niiden arvostus markkinahintaan.
Yhteiset lainat ja eläkkeet
Asuntolainan kohtelu osituksessa sekä TyEL- ja vapaaehtoisten eläkkeiden käsittely.
Perheasunto
Yhteisen kodin myynti, toisen lunastus tai erillinen asumisjärjestely.
Näin laadit osituskirjan Suomessa
Sopimusositus on Suomessa selkein ja edullisin tapa jakaa avio-omaisuus — se vaatii huolellisen omaisuusluettelon ja keskinäistä yhteisymmärrystä.
- 1
Listatkaa kummankin omaisuus ja velat
Avioliittolain 89 §:n mukaan kummankin on rehellisesti ilmoitettava omaisuutensa. Kiinteistötunnukset, asunto-osakkeiden numerot, pankkitilien IBAN-tunnukset ja sijoitusten markkina-arvot on hyvä koota etukäteen.
- 2
Huomioikaa avioehto
Mahdollinen avioehtosopimus muuttaa tasajakoa Suomessa. Avio-oikeudesta vapaa omaisuus jätetään osituksen ulkopuolelle, mutta sen olemassaolo on dokumentoitava osituskirjassa.
- 3
Laskekaa tasausmaksu
Yhteisarvojen ja velkojen perusteella määritellään kummankin nettovarallisuus. Kumpi on rikkaampi, maksaa toiselle tasausmaksun — yleensä rahana tai kiinteistöä siirtämällä.
- 4
Allekirjoittakaa todistajien läsnä ollessa
Avioliittolain 99 §:n mukaan osituskirja on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti ollessa läsnä — sama muotomääräys kuin avioehtosopimuksessa.
- 5
Rekisteröikää DVV:ssä
Suomessa rekisteröinti varmistaa ositukselle lainvoiman kolmansiin nähden ja estää myöhemmät kanteet. Lainvoimainen ositus voidaan tarvittaessa panna ulosottoon, jos toinen ei suorita tasausmaksua.
Oikeudellisia näkökohtia
Suomalaisen osituksen ydin on avoimuus, oikeudenmukaisuus ja muotomääräysten noudattaminen.
Tämä malli on tarkoitettu tiedoksi eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Erityisesti yritysosakkuuksien arvostus, kansainvälinen omaisuus ja eläkkeet kannattaa Suomessa käydä asianajajan kanssa läpi.
Mukautettu Suomen avioliitto-osituslainsäädäntöön
Muotomääräys (AL 99 §)
Osituskirja on Suomessa tehtävä kirjallisesti, sen on oltava molempien aviopuolisoiden allekirjoittama, ja kaksi esteetöntä todistajaa on samanaikaisesti läsnä allekirjoituksia vahvistamassa. Muotovirhe (puuttuvat allekirjoitukset, todistajien esteellisyys) johtaa osituksen peruutettavuuteen, vaikka sopimus muutoin olisi sisällöllisesti pätevä.
Sovittelu ja kohtuullistaminen (AL 102-103 §)
Suomen tuomioistuin voi sovitella tasausmaksua, jos sen suorittaminen olisi olennaisesti kohtuutonta — esimerkiksi pitkä kotihoito tai uravarallisuuden epätasapaino. Käytännössä sovittelua haetaan käräjäoikeuden kautta osituslautakunnan ratkaisemissa tilanteissa, mutta sopimusosituksessakin sovittelua voidaan vaatia.
Lesken oikeudet kuolemantapauksessa
Mikäli ositus liittyy puolison kuolemaan, lesken oikeudet ovat Suomessa pakottavia: hallintaoikeus pesän asuntoon (Perintökaari 40/1965 3 luku) ja lesken oikeus pidättää vainajan jakamaton omaisuus (PK 9:1) säilyvät avioehdosta tai osituksen sisällöstä riippumatta. Sopimusositus voi kuitenkin määrittää, miten leski ja perilliset jakavat varat keskenään.
Verovaikutukset
Aviopuolisoiden välinen ositus on Suomessa lähtökohtaisesti verovapaa — varainsiirtoveroa ja luovutusvoittoveroa ei tule, kun kyseessä on osituksessa siirtyvä omaisuus. Tämä koskee myös kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, kunhan luovutus tapahtuu osituksen yhteydessä lainvoimaisen avioeron jälkeen. Verohallinnon ohjeet tarkistetaan ennen monimutkaisten omaisuuserien jakamista.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Laadi osituskirja muutamassa minuutissa
Toimittakaa avio-omaisuuden ositus Suomen lainsäädännön mukaisesti — täytä lomake, esikatsele asiakirja ja lataa PDF allekirjoitettavaksi todistajien läsnä ollessa.
Free · Instant PDF · No account required