Osa-aikainen työsopimus -malli
Osa-aikainen työsopimus määrittää työsuhteen, jossa työaika on lyhyempi kuin alalla normaalisti — Suomessa tyypillisesti alle 35 tuntia viikossa. Osa-aikatyö on Työsopimuslain (55/2001) ja Työaikalain (872/2019) alainen kuten kokoaikainen työ, ja siinä noudatetaan pro rata temporis -periaatetta: edut ja velvoitteet jakautuvat suhteessa työaikaan. Doxunon ilmainen malli sopii sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen osa-aikatyöhön Suomessa.
Helsinki Software Solutions Oy (Y-tunnus 2876543-1), osoite Aleksanterinkatu 17 A 4, 00100 Helsinki, jota edustaa Jukka Hämäläinen, henkilöstöpäällikkö, jäljempänä "Työnantaja";
ja
Anna Lehtonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Mannerheimintie 45 A 12, 00250 Helsinki, jäljempänä "Työntekijä".
Sopimuksen luonne on osa-aikainen. Työsopimuslain 2 luvun 2 ja 5 §:n sekä Yhdenvertaisuuslain 1325/2014 8 §:n mukaisesti osa-aikatyössä noudatetaan samoja vähimmäisehtoja kuin kokoaikaisessa työssä pro rata temporis -periaatteella, eikä työntekijää saa asettaa epäedullisempaan asemaan osa-aikaisuuden vuoksi.
Osapuolet sopivat seuraavista ehdoista:
Sopimukseen sisältyy 4 kuukauden koeaika, jonka kuluessa kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa asiallisin perustein (Työsopimuslaki 1 luku 4 §). Koeaika ei saa ylittää kuutta kuukautta eikä puolta määräaikaisen sopimuksen kestosta.
Vakinainen työntekopaikka: Helsinki Software Solutions Oy:n toimitilat, Aleksanterinkatu 17 A 4, 00100 Helsinki — etätyö mahdollinen erikseen sovittaessa. Lähin esimies on Mikko Korhonen, tekninen tiiminvetäjä. Työntekijä noudattaa työnantajan kohtuullisia työnjohto- ja valvontaohjeita (Työsopimuslaki 3 luku 1 §).
Lisätyö ja ylityö: Lisätyötä tarjotaan ensisijaisesti tämän osa-aikaisen työntekijän tehtäviin (Työsopimuslaki 2 luku 5 § 2 mom — tarjousvelvoite). Mahdollisesta lisätyöstä ja ylityöstä on sovittava etukäteen kirjallisesti, ja niistä maksetaan korotettua palkkaa Työaikalain ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti.
Pro rata temporis -periaate (TSL 2:5): Kaikki rahalliset ja rahanarvoiset edut (vuosilomakorvaus, lomaraha, sairauslomakorvaus, lounasetu, puhelinetu, työterveyshuolto, koulutus) myönnetään työajan suhteessa kokoaikatyöntekijöiden saamiin etuihin verrattuna. Yhdenvertainen kohtelu on taattu Yhdenvertaisuuslain 1325/2014 8 §:llä.
Sovelletaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus (Teknologiateollisuus ry — Pro / IAET) -työehtosopimusta. Mikäli työehtosopimuksen vähimmäismääräykset ovat tätä sopimusta edullisemmat, noudatetaan työehtosopimusta (TSL 2:7).
· 2 lomapäivää / kuukausi, kun työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle yhden vuoden;
· 2,5 lomapäivää / kuukausi, kun työsuhde on jatkunut yli yhden vuoden (Vuosilomalaki § 5).
Lomapäiväksi luetaan kuukausi, jossa työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia (Vuosilomalaki § 6).
Mikäli työaika ei täytä 14/35-sääntöä: Sovelletaan Vuosilomalain § 8 mukaista lomakorvausta, joka on 9 % kuluvan lomanmääräytymisvuoden palkasta (kun työsuhde on jatkunut alle vuoden) tai 11,5 % (kun työsuhde on jatkunut yli vuoden). Lomakorvaus maksetaan lomakauden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä.
Työterveyshuolto: Työnantaja järjestää lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 § 4) myös osa-aikaiselle työntekijälle yhdenvertaisesti. Sairaanhoitopalveluiden laajuus ja omavastuut noudattavat samaa käytäntöä kuin kokoaikaisilla pro rata temporis.
Työntekijän on noudatettava työsuhteen aikana lojaliteettivelvoitetta (TSL 3:1) eikä hän saa kilpailla työnantajan kanssa työsuhteen aikana siten, että toiminta vahingoittaa työnantajaa.
Työntekijän irtisanomisaika:
· 14 päivää, kun työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
· 1 kuukausi, kun työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta
Työnantajan irtisanomisaika:
· 14 päivää (≤ 1 v.), 1 kk (1–4 v.), 2 kk (4–8 v.), 4 kk (8–12 v.), 6 kk (> 12 v.)
Työnantajan irtisanomisen tulee perustua TSL 7:1–4 §:n mukaiseen perusteeseen (taloudellinen ja tuotannollinen syy tai henkilöperusteinen syy). Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti ja syyn on oltava asiallinen ja painava.
Mikä on osa-aikainen työsopimus?
Osa-aikainen työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työaika on lyhyempi kuin alalla normaalisti — Suomessa tyypillisesti alle 35 tuntia viikossa tai alle 80 % kokoaikatyön tunneista. Osa-aikatyö voi olla joko toistaiseksi voimassa olevaa tai määräaikaista, ja se voi olla rakenteeltaan säännöllistä (esim. 4 päivää viikossa) tai joustavaa. Suomessa osa-aikatyö on yleinen erityisesti vähittäiskaupassa, ravintoloissa, sosiaali- ja terveysalalla sekä koulutusalalla.
Suomalaisessa työoikeudessa osa-aikatyöhön sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin kokoaikatyöhön — Työsopimuslaki (55/2001), Työaikalaki (872/2019), Vuosilomalaki (162/2005), Työtapaturmalaki (459/2015) ja Työterveyshuoltolaki (1383/2001). Keskeisin periaate on pro rata temporis: edut, etuudet ja velvoitteet jakautuvat suhteessa työaikaan. Esim. 50 % osa-aikatyössä työntekijä saa puolet kokoaikatyön bruttopalkasta, mutta vuosilomakertymä on edelleen prosentuaalisesti sama (2,5 lomapäivää/kk vakinaisessa työssä).
Suomessa osa-aikatyöntekijällä on ETÄ-direktiivin (97/81/EY) mukaisesti samat oikeudet kuin kokoaikaisilla — syrjintä on kielletty Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) ja TSL 2:2 § perusteella. Lisäksi TSL 2:5 § mukaan osa-aikatyöntekijällä on etusija saada lisätunteja tai siirtyä kokoaikatyöhön, kun työnantajalla on tarjolla lisätyötä. Tämä on Suomessa keskeinen erityispiirre, joka turvaa osa-aikatyöntekijöiden aseman heikomman sopimusosapuolen suojana.
Mitä mallissa on?
Osa-aikainen työsopimus -malli kattaa kaikki Suomessa tarvittavat elementit pro rata temporis -periaatteen mukaisesti.
Työnantaja
Yrityksen tiedot — Y-tunnus, edustaja ja postiosoite.
Työntekijä
Henkilötiedot ja henkilötunnus.
Työsuhteen alkamispäivä
Aloituspäivä ja työsuhteen muoto (toistaiseksi vai määräaikainen).
Tehtävä
Tehtävänimike, työtehtävien kuvaus ja työpaikka Suomessa.
Osa-aikatyön muoto
Esim. 4-päiväinen viikko, 50 % työaika, tai vaihteleva tuntikohtainen.
Viikkotunnit
Sovittu työtuntimäärä — Suomessa tyypillisesti 15–34 h/vk.
Palkka pro rata
Kuukausipalkka tai tuntipalkka osuutena vastaavasta kokoaikatyöstä.
Vuosiloma
Vuosilomalain (162/2005) mukainen kertymä — yleensä 2,5 päivää/kk.
Sairausajan palkka
Pro rata laskettu työnantajan maksu sairausjakson alkupäästä.
Lisätyö ja kokoaikatyön etusija
TSL 2:5 § mukainen oikeus saada lisätunteja ja siirtyä kokoaikatyöhön.
Irtisanominen
TSL 6:3 § mukaiset irtisanomisajat samat kuin kokoaikatyössä.
Sovellettava laki
Suomen laki ja toimivaltainen käräjäoikeus.
Miten luot osa-aikaisen työsopimuksen?
Suomessa pätevä osa-aikainen työsopimus syntyy Doxunon työkalulla viidessä vaiheessa.
- 1
Tunnista osapuolet
Syötä työnantajan Y-tunnus ja työntekijän henkilötiedot.
- 2
Määritä työsuhteen muoto
Valitse toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen — määräaikaisessa pakottava perusteltu syy TSL § 1:3.
- 3
Aseta työaika ja tehtävä
Anna viikkotunnit, työaikamuoto (esim. 4-päiväinen vk) ja tehtävänimike.
- 4
Aseta palkka pro rata
Laske kuukausi- tai tuntipalkka osuutena vastaavasta kokoaikatyöstä.
- 5
Esikatsele ja allekirjoita
Tarkista sopimusteksti, esikatsele PDF ja allekirjoittakaa molemmat osapuolet.
Suomen oikeudelliset näkökulmat
Suomessa osa-aikatyöhön sovelletaan samoja sääntöjä kuin kokoaikatyöhön — pro rata temporis -periaatteella ja syrjimättömyysperusteella.
Tämä malli on tarkoitettu informaatiotarkoituksiin eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Erityistapauksissa (vaihteleva tuntimäärä, monityöpaikkainen) suositellaan suomalaisen työoikeusasianajan arviota.
Sopiva Suomen osa-aikatyölainsäädäntöön
Pro rata temporis -periaate
Suomessa osa-aikatyössä noudatetaan pro rata temporis -periaatetta — edut, etuudet ja velvoitteet jakautuvat suhteessa työaikaan. Esim. 50 % työaikalla työntekijä saa puolet kokoaikatyön bruttopalkasta. Vuosilomakertymä on suhteellisesti sama (2,5 lomapäivää/kk vakinaisessa työssä). Osa-aikatyöntekijän työsuhde-etuudet (työterveyshuolto, työtapaturmavakuutus, työeläke) ovat samat kuin kokoaikaisilla.
Syrjintäkielto (TSL 2:2)
Suomessa Työsopimuslain 2:2 § kieltää työnantajaa kohtelemasta osa-aikatyöntekijöitä epäedullisemmin kuin kokoaikatyöntekijöitä ilman objektiivista perustetta. Tämä koskee palkkaa, ylennyksiä, koulutusta ja muita työsuhde-etuja. EU:n osa-aikatyö-direktiivi (97/81/EY) tukee tätä periaatetta. Suomen Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) lisää syrjintäkiellon perustuen sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen yms.
Etusija lisätunteihin (TSL 2:5)
Suomessa Työsopimuslain 2:5 § antaa osa-aikatyöntekijälle etusijan lisätuntien saantiin — kun työnantajalla on tarjolla lisätyötä, hänen on tarjottava sitä ensin osa-aikatyöntekijöille. Tämä koskee myös mahdollisuutta siirtyä kokoaikatyöhön. Velvoite on käytännössä kova — laiminlyönti voi johtaa työntekijän oikeuteen vaatia työsuhteen vakinaistamista tai lisätuntien palkkaamista.
Irtisanomisajat ja vuosiloma
Suomessa osa-aikatyössä irtisanomisajat ovat samat kuin kokoaikatyössä — TSL 6:3 § mukaan: alle 1 v 14 pv, 1–4 v 1 kk, 4–8 v 2 kk, 8–12 v 4 kk, yli 12 v 6 kk työnantajan kannalta. Vuosilomakertymä on Vuosilomalain (162/2005) mukaan 2,5 lomapäivää/kk vakinaisuuden mukaan. Lyhyen työajan vuoksi todelliset lomakorvaukset jäävät pienemmiksi, mutta päivien määrä on suhteellisesti sama.
Usein kysytyt kysymykset
Aloita osa-aikainen työsopimuksesi nyt
Suomen Työsopimuslain mukainen osa-aikatyösopimus muutamassa minuutissa — pro rata palkka, vuosiloma ja lisätuntien etusija kaikki hoidossa.
Free · Instant PDF · No account required