Tarkistettu
Maakohtainen oikeudellinen sisältö
Laadittu juridisella asiantuntemuksella jokaiselle lainkäyttöalueelle, huomattavasti kattavampi kuin tekoälyluonnokset, jotka kopioivat yleisiä lausekkeita maiden välillä.
TyösuhdeFI
Määräaikainen työsopimus -malli
Määräaikainen työsopimus on Suomessa erityisen säädelty työsuhteen muoto, joka edellyttää aina perustellun syyn TSL § 1:3 mukaan. Sopimus päättyy automaattisesti määräpäivänä ilman irtisanomisaikaa. Doxunon ilmainen malli sisältää lain pakottavat elementit: perustellun syyn (sijaisuus, projekti, kausi tms.), määräajan, palkan, lomakorvauksen, koeajan ja työsuhteen päättymisehdot. Sopiva Suomen työsopimuslakiin.
Free to useInstant PDFNo account required
PDF (free) + editable Word (.docx) with Expert
MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS
Määräaikainen Työsopimus · Työsopimuslaki 55/2001 § 1:3 — 15. Toukokuuta 2026
TYÖNANTAJA
Pohjola Tech Solutions Oy
Y-tunnus 2876543-1
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
Edustaja: Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö
Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki
Edustaja: Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö
TYÖNTEKIJÄ
Mikko Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A
Hämeenkatu 23 B 5, 33100 Tampere
Hämeenkatu 23 B 5, 33100 Tampere
Tehtävä: Senior-ohjelmistokehittäjä — vastaa pilvialustan back-end-kehityksestä Liisa Mäkisen poissaolon ajan
Paikka: Helsinki
Tämä määräaikainen työsopimus (jäljempänä "Sopimus") on tehty Helsinki:ssa 15. toukokuuta 2026 seuraavien osapuolten välillä:
Pohjola Tech Solutions Oy (Y-tunnus 2876543-1), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jota edustaa Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö, jäljempänä "Työnantaja";
ja
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Hämeenkatu 23 B 5, 33100 Tampere, jäljempänä "Työntekijä".
Tämä Sopimus tehdään määräaikaisena Työsopimuslain (55/2001) § 1:3 mukaisesti — määräaikaisuuteen on tämän Sopimuksen mukaisesti perusteltu syy.
Osapuolet sopivat seuraavista työsuhteen ehdoista:
Pohjola Tech Solutions Oy (Y-tunnus 2876543-1), osoite Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki, jota edustaa Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö, jäljempänä "Työnantaja";
ja
Mikko Korhonen (henkilötunnus 150385-123A), osoite Hämeenkatu 23 B 5, 33100 Tampere, jäljempänä "Työntekijä".
Tämä Sopimus tehdään määräaikaisena Työsopimuslain (55/2001) § 1:3 mukaisesti — määräaikaisuuteen on tämän Sopimuksen mukaisesti perusteltu syy.
Osapuolet sopivat seuraavista työsuhteen ehdoista:
1.
MÄÄRÄAIKAISUUS JA PERUSTELTU SYY
Tämä työsuhde on määräaikainen:
Alkaa: 15. toukokuuta 2026
Päättyy: 15. toukokuuta 2027
Perusteltu syy määräaikaisuudelle (Työsopimuslaki § 1:3 § 1 mom):
sijaisuus (toisen työntekijän poissaolo, esim. perhevapaa tai sairausloma).
Tarkennus:
Sijaisuus Senior-ohjelmistokehittäjä Liisa Mäkisen perhevapaan ajaksi (15.5.2026–15.5.2027). Sijaistettava palaa työhönsä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaakaudensa päätyttyä, jolloin sijaisuus päättyy.
Tärkeä huomio Työsopimuslain 1:3 §:n 3 momentista: Mikäli määräaikaisuuteen ei ole perusteltua syytä, työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Sama koskee toistuvia määräaikaisia sopimuksia, joiden kokonaiskesto tai määrä osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyvän — silloin sopimus muuttuu lain mukaan toistaiseksi voimassa olevaksi (mm. 3 vuotta tai 5 ketjutusta samassa tehtävässä).
Työnantaja vahvistaa, että määräaikaisuusperuste on aito ja että työtä ei ole mahdollista järjestää toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena.
Alkaa: 15. toukokuuta 2026
Päättyy: 15. toukokuuta 2027
Perusteltu syy määräaikaisuudelle (Työsopimuslaki § 1:3 § 1 mom):
sijaisuus (toisen työntekijän poissaolo, esim. perhevapaa tai sairausloma).
Tarkennus:
Sijaisuus Senior-ohjelmistokehittäjä Liisa Mäkisen perhevapaan ajaksi (15.5.2026–15.5.2027). Sijaistettava palaa työhönsä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaakaudensa päätyttyä, jolloin sijaisuus päättyy.
Tärkeä huomio Työsopimuslain 1:3 §:n 3 momentista: Mikäli määräaikaisuuteen ei ole perusteltua syytä, työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Sama koskee toistuvia määräaikaisia sopimuksia, joiden kokonaiskesto tai määrä osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyvän — silloin sopimus muuttuu lain mukaan toistaiseksi voimassa olevaksi (mm. 3 vuotta tai 5 ketjutusta samassa tehtävässä).
Työnantaja vahvistaa, että määräaikaisuusperuste on aito ja että työtä ei ole mahdollista järjestää toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena.
2.
TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
Työsuhde päättyy automaattisesti 15. toukokuuta 2027 ilman erillistä irtisanomista (Työsopimuslaki § 6:1 § 2 mom).
Sijaisuusperusteinen sopimus: Mikäli määräaikaisuusperuste on sijaisuus, sopimus päättyy myös silloin, kun sijaistettava palaa työhönsä. Tästä pyritään ilmoittamaan Työntekijälle vähintään seitsemän (7) päivää ennen päättymistä.
Ennenaikainen päättäminen: Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa työntekijän eikä työnantajan puolelta ennen määräpäivää, ellei sopimuksessa ole erikseen sovittu purkamisoikeudesta. Sopimus voidaan kuitenkin purkaa Työsopimuslain 6 ja 8 luvun mukaisesti, mikäli olennainen sopimusrikkomus tai kohtuullinen syy purkamiseen on olemassa.
Yhteinen päättäminen: Osapuolet voivat sopia työsuhteen päättämisestä yhteisymmärryksessä erillisellä kirjallisella sopimuksella ennen määräpäivää.
Sijaisuusperusteinen sopimus: Mikäli määräaikaisuusperuste on sijaisuus, sopimus päättyy myös silloin, kun sijaistettava palaa työhönsä. Tästä pyritään ilmoittamaan Työntekijälle vähintään seitsemän (7) päivää ennen päättymistä.
Ennenaikainen päättäminen: Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa työntekijän eikä työnantajan puolelta ennen määräpäivää, ellei sopimuksessa ole erikseen sovittu purkamisoikeudesta. Sopimus voidaan kuitenkin purkaa Työsopimuslain 6 ja 8 luvun mukaisesti, mikäli olennainen sopimusrikkomus tai kohtuullinen syy purkamiseen on olemassa.
Yhteinen päättäminen: Osapuolet voivat sopia työsuhteen päättämisestä yhteisymmärryksessä erillisellä kirjallisella sopimuksella ennen määräpäivää.
3.
KOEAIKA
Työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, jonka pituus on enintään puolet työsuhteen kestosta työsuhteen alkamisesta lukien.
Erityissääntö määräaikaisille (TSL 1:4 § 2 mom): Alle 12 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeajan pituus voi olla enintään puolet työsuhteen kokonaiskestosta. Esimerkiksi 6 kk:n määräaikaisessa koeaika on enintään 3 kk; 4 kk:n sopimuksessa enintään 2 kk.
Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Purkaminen ei kuitenkaan saa perustua syrjivään tai epäasialliseen syyhyn (TSL 1:4 § 4 mom).
Koeajan pidentäminen on mahdollista, jos Työntekijä on ollut työkyvyttömänä tai perhevapaalla koeajan aikana — pidennys yksittäin enintään 30 päivää poissaolopäivien suhteessa (TSL 1:4 § 3 mom).
Erityissääntö määräaikaisille (TSL 1:4 § 2 mom): Alle 12 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeajan pituus voi olla enintään puolet työsuhteen kokonaiskestosta. Esimerkiksi 6 kk:n määräaikaisessa koeaika on enintään 3 kk; 4 kk:n sopimuksessa enintään 2 kk.
Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Purkaminen ei kuitenkaan saa perustua syrjivään tai epäasialliseen syyhyn (TSL 1:4 § 4 mom).
Koeajan pidentäminen on mahdollista, jos Työntekijä on ollut työkyvyttömänä tai perhevapaalla koeajan aikana — pidennys yksittäin enintään 30 päivää poissaolopäivien suhteessa (TSL 1:4 § 3 mom).
4.
TEHTÄVÄ, TYÖPAIKKA JA ESIMIES
Tehtävä: Senior-ohjelmistokehittäjä — vastaa pilvialustan back-end-kehityksestä Liisa Mäkisen poissaolon ajan
Työpaikka: Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki (etätyömahdollisuus 3 päivää viikossa)
Lähin esimies: Pekka Lahtinen, Engineering Director
Työnantajalla on Työsopimuslain ja yleisen työvelvoitteen mukaisesti oikeus antaa Työntekijälle työtehtäviä, jotka kuuluvat tehtäväkuvaan tai joita Työntekijän koulutus ja kokemus huomioiden voidaan kohtuudella edellyttää.
Työpaikka: Aleksanterinkatu 15 A 4, 00100 Helsinki (etätyömahdollisuus 3 päivää viikossa)
Lähin esimies: Pekka Lahtinen, Engineering Director
Työnantajalla on Työsopimuslain ja yleisen työvelvoitteen mukaisesti oikeus antaa Työntekijälle työtehtäviä, jotka kuuluvat tehtäväkuvaan tai joita Työntekijän koulutus ja kokemus huomioiden voidaan kohtuudella edellyttää.
5.
TYÖAIKA
Työ on kokoaikainen. Säännöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia.
Työaikaan sovelletaan Työaikalakia (872/2019) ja sovellettavan työehtosopimuksen määräyksiä. Säännöllisen työajan ylityksestä Työnantaja saa määrätä erikseen pyytäen Työntekijän suostumuksen. Ylityökorvaus suoritetaan TES:n ja Työaikalain mukaisesti.
Työaikaan sovelletaan Työaikalakia (872/2019) ja sovellettavan työehtosopimuksen määräyksiä. Säännöllisen työajan ylityksestä Työnantaja saa määrätä erikseen pyytäen Työntekijän suostumuksen. Ylityökorvaus suoritetaan TES:n ja Työaikalain mukaisesti.
6.
PALKKA JA PALKANMAKSU
Peruskuukausipalkka: 5 800,00 EUR brutto kuukaudessa.
Palkanmaksupäivä: kuukauden viimeinen pankkipäivä.
Palkka maksetaan Työntekijän ilmoittamalle pankkitilille. Palkasta vähennetään lakisääteiset pidätykset (ennakonpidätys, sosiaaliturvamaksu, työntekijän eläkemaksu TyEL, työttömyysvakuutusmaksu).
Yhdenvertaisuus (TSL 2:2): Määräaikainen Työntekijä ei saa olla epäedullisemmassa asemassa palkanlasku- ja muiden työehtojen osalta vain määräaikaisuuden perusteella verrattuna toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaan vertailukelpoiseen työntekijään.
Palkanmaksupäivä: kuukauden viimeinen pankkipäivä.
Palkka maksetaan Työntekijän ilmoittamalle pankkitilille. Palkasta vähennetään lakisääteiset pidätykset (ennakonpidätys, sosiaaliturvamaksu, työntekijän eläkemaksu TyEL, työttömyysvakuutusmaksu).
Yhdenvertaisuus (TSL 2:2): Määräaikainen Työntekijä ei saa olla epäedullisemmassa asemassa palkanlasku- ja muiden työehtojen osalta vain määräaikaisuuden perusteella verrattuna toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaan vertailukelpoiseen työntekijään.
7.
VUOSILOMA JA LOMAKORVAUS
Työsuhteen päättyessä Työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättömistä lomapäivistä Vuosilomalain 17 §:n mukaisesti.
Vuosiloman määräytyminen perustuu Vuosilomalain (162/2005) säännöksiin: lomanmääräytymisvuosi 1.4.–31.3., loma kertyy 2 päivää (alle 1 v. työsuhde) tai 2,5 päivää (yli 1 v. työsuhde) jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti.
Lomaraha (50 % lomapalkasta) maksetaan, jos sovellettava työehtosopimus tai tämä Sopimus niin määrää.
Vuosiloman määräytyminen perustuu Vuosilomalain (162/2005) säännöksiin: lomanmääräytymisvuosi 1.4.–31.3., loma kertyy 2 päivää (alle 1 v. työsuhde) tai 2,5 päivää (yli 1 v. työsuhde) jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti.
Lomaraha (50 % lomapalkasta) maksetaan, jos sovellettava työehtosopimus tai tämä Sopimus niin määrää.
8.
LOJALITEETTI- JA SALASSAPITOVELVOITTEET
Työntekijä sitoutuu työsuhteen aikana Työsopimuslain 3:1-4 § mukaisesti:
a) Suorittamaan työnsä huolellisesti ja Työnantajan ohjeita noudattaen.
b) Toimimaan lojaalisti Työnantajaa kohtaan eikä tekemään toisille kilpailevaa työtä.
c) Pitämään salassa Työnantajan liikesalaisuudet sekä muut luottamukselliset tiedot (TSL 3:4 §, Liikesalaisuuslaki 595/2018).
Salassapitovelvollisuus säilyy myös työsuhteen päättymisen jälkeen liikesalaisuus- osalta. Velvollisuuden rikkominen voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen (Vahingonkorvauslaki 412/1974).
a) Suorittamaan työnsä huolellisesti ja Työnantajan ohjeita noudattaen.
b) Toimimaan lojaalisti Työnantajaa kohtaan eikä tekemään toisille kilpailevaa työtä.
c) Pitämään salassa Työnantajan liikesalaisuudet sekä muut luottamukselliset tiedot (TSL 3:4 §, Liikesalaisuuslaki 595/2018).
Salassapitovelvollisuus säilyy myös työsuhteen päättymisen jälkeen liikesalaisuus- osalta. Velvollisuuden rikkominen voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen (Vahingonkorvauslaki 412/1974).
9.
PIDENNYSMAHDOLLISUUS
Mikäli määräaikaisuusperuste jatkuu määräpäivänä — esim. sijaistettava ei vielä ole palannut, projekti viivästyy tai kausi jatkuu — osapuolet voivat sopia Sopimuksen kirjallisesta pidentämisestä.
Pidennys edellyttää, että alkuperäinen perusteltu syy on edelleen olemassa. Pidennystä ei voi käyttää muuttamaan sopimusperusteen luonnetta.
Toistaiseksi voimassa olevaksi muuttuminen (TSL 1:3 § 3 mom): Mikäli osapuolet ketjuttavat määräaikaisia sopimuksia ilman aitoa perustetta — esim. kolme tai useampi peräkkäinen määräaikainen samassa tehtävässä, joiden yhteenlaskettu kesto ylittää kolme (3) vuotta — sopimusta pidetään lain mukaan toistaiseksi voimassa olevana. Tällöin Työntekijällä on kaikki toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen oikeudet, mukaan lukien irtisanomissuoja.
Mikäli pidennys johtaa tämän rajan ylittämiseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus muuttaa sopimus toistaiseksi voimassa olevaksi.
Pidennys edellyttää, että alkuperäinen perusteltu syy on edelleen olemassa. Pidennystä ei voi käyttää muuttamaan sopimusperusteen luonnetta.
Toistaiseksi voimassa olevaksi muuttuminen (TSL 1:3 § 3 mom): Mikäli osapuolet ketjuttavat määräaikaisia sopimuksia ilman aitoa perustetta — esim. kolme tai useampi peräkkäinen määräaikainen samassa tehtävässä, joiden yhteenlaskettu kesto ylittää kolme (3) vuotta — sopimusta pidetään lain mukaan toistaiseksi voimassa olevana. Tällöin Työntekijällä on kaikki toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen oikeudet, mukaan lukien irtisanomissuoja.
Mikäli pidennys johtaa tämän rajan ylittämiseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus muuttaa sopimus toistaiseksi voimassa olevaksi.
10.
TAKAISINOTTOVELVOLLISUUS
Mikäli Työnantaja työsuhteen päättymisen jälkeen neljän (4) kuukauden kuluessa palkkaa uuden työntekijän vastaaviin tehtäviin, Työnantajalla on takaisinottovelvollisuus Työntekijälle Työsopimuslain 6:6 § mukaisesti.
Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa, että Työnantajan on tarjottava työtä aikaisemmalle määräaikaiselle Työntekijälle ennen kuin täyttää tehtävän uudella henkilöllä, mikäli:
a) Työsuhde päättyi tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
b) Työntekijä on edelleen työnhakijana ja TE-toimistossa työtä etsivänä.
c) Uusi tehtävä on samanlainen kuin aikaisempi.
Tämän velvollisuuden rikkominen voi synnyttää vahingonkorvausvastuun Työntekijälle.
Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa, että Työnantajan on tarjottava työtä aikaisemmalle määräaikaiselle Työntekijälle ennen kuin täyttää tehtävän uudella henkilöllä, mikäli:
a) Työsuhde päättyi tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
b) Työntekijä on edelleen työnhakijana ja TE-toimistossa työtä etsivänä.
c) Uusi tehtävä on samanlainen kuin aikaisempi.
Tämän velvollisuuden rikkominen voi synnyttää vahingonkorvausvastuun Työntekijälle.
11.
TYÖSUHDE-EDUT
Peruspalkan lisäksi Työntekijälle myönnetään seuraavat työsuhde-edut:
Lounasetu (12 EUR/päivä), puhelinetu, työterveyshuolto laajennettu (Mehiläinen), kotitoimistoetu 100 EUR/kk.
Yhdenvertaisuusperiaate (Työsopimuslaki 2:2 §) edellyttää, että määräaikaiset työntekijät eivät saa olla huonommassa asemassa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat — myös työsuhde-etujen osalta. Edut ovat veronalaisia tuloja Verohallinnon vahvistamilla arvoilla (Tuloverolaki 1535/1992 § 64).
Työnantaja sitoutuu järjestämään Työntekijälle myös työterveyshuollon (Työterveyshuoltolaki 1383/2001) — vähintään lakisääteinen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.
Lounasetu (12 EUR/päivä), puhelinetu, työterveyshuolto laajennettu (Mehiläinen), kotitoimistoetu 100 EUR/kk.
Yhdenvertaisuusperiaate (Työsopimuslaki 2:2 §) edellyttää, että määräaikaiset työntekijät eivät saa olla huonommassa asemassa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat — myös työsuhde-etujen osalta. Edut ovat veronalaisia tuloja Verohallinnon vahvistamilla arvoilla (Tuloverolaki 1535/1992 § 64).
Työnantaja sitoutuu järjestämään Työntekijälle myös työterveyshuollon (Työterveyshuoltolaki 1383/2001) — vähintään lakisääteinen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.
12.
VAHVISTETTU SALASSAPITOVELVOLLISUUS
Tämän Sopimuksen 8 §:n yleisten velvoitteiden lisäksi Työntekijä sitoutuu seuraaviin vahvistettuihin salassapitovelvoitteisiin Liikesalaisuuslain (595/2018) mukaisesti:
a) Pitämään ehdottomasti salassa kaikki Työnantajan liikesalaisuudet, asiakaslistat, hinnoittelu, strategiat sekä muu luottamuksellinen tieto.
b) Olemaan käyttämättä luottamuksellista tietoa omaksi tai kolmannen hyödyksi.
c) Palauttamaan työsuhteen päättyessä kaikki työsuhteen aikana saadut asiakirjat, tiedostot ja työvälineet sekä tuhoamaan kopiot.
d) Säilyttämään salassapitovelvollisuuden voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen — liikesalaisuusosalta toistaiseksi, muulta luottamukselliselta tiedolta vähintään kaksi (2) vuotta.
Velvoitteen rikkomisesta seuraa vahingonkorvausvastuu (Vahingonkorvauslaki 412/1974, Liikesalaisuuslaki 9 §).
a) Pitämään ehdottomasti salassa kaikki Työnantajan liikesalaisuudet, asiakaslistat, hinnoittelu, strategiat sekä muu luottamuksellinen tieto.
b) Olemaan käyttämättä luottamuksellista tietoa omaksi tai kolmannen hyödyksi.
c) Palauttamaan työsuhteen päättyessä kaikki työsuhteen aikana saadut asiakirjat, tiedostot ja työvälineet sekä tuhoamaan kopiot.
d) Säilyttämään salassapitovelvollisuuden voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen — liikesalaisuusosalta toistaiseksi, muulta luottamukselliselta tiedolta vähintään kaksi (2) vuotta.
Velvoitteen rikkomisesta seuraa vahingonkorvausvastuu (Vahingonkorvauslaki 412/1974, Liikesalaisuuslaki 9 §).
13.
RIITOJEN RATKAISU
Tästä Sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan Helsinki käräjäoikeudessa. Kanne työsuhteen päättymistä koskevasta riidasta on nostettava kahden (2) vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (Työsopimuslaki 13:1).
14.
SOVELLETTAVA LAKI
Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia, erityisesti Työsopimuslakia (55/2001), Työaikalakia (872/2019), Vuosilomalakia (162/2005), Yhdenvertaisuuslakia (1325/2014), Tasa-arvolakia (609/1986) sekä Työnantajaa sitovaa työehtosopimusta.
15.
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Koko sopimus: Tämä Sopimus muodostaa osapuolten täydellisen sopimuksen tästä määräaikaisesta työsuhteesta.
Muutokset: Sopimuksen olennaiset muutokset on tehtävä kirjallisesti ja molempien osapuolten allekirjoitettava.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät täysin voimassa.
Työtodistus: Työnantaja antaa Työntekijälle Työsopimuslain 6:7 §:n mukaisen työtodistuksen työsuhteen päättyessä.
Muutokset: Sopimuksen olennaiset muutokset on tehtävä kirjallisesti ja molempien osapuolten allekirjoitettava.
Erottelu: Mikäli toimivaltainen tuomioistuin toteaa jonkin tämän Sopimuksen ehdon pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät täysin voimassa.
Työtodistus: Työnantaja antaa Työntekijälle Työsopimuslain 6:7 §:n mukaisen työtodistuksen työsuhteen päättyessä.
Tätä Sopimusta on tehty kaksi (2) samansisältöistä alkuperäistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle, allekirjoitettu 15. toukokuuta 2026 Helsinki:ssa.
MINKÄ VAKUUDEKSI osapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen mainittuna päivänä.
TYÖNANTAJA
Anna Virtanen, henkilöstöpäällikkö
Y-tunnus: 2876543-1
Pohjola Tech Solutions Oy
Päivämäärä: ____________________
TYÖNTEKIJÄ
Mikko Korhonen
Henkilötunnus: 150385-123A
Päivämäärä: ____________________
Available as a print-ready PDF or an editable Microsoft Word (.docx) file.
Mikä on määräaikainen työsopimus?
Määräaikainen työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työsuhde päättyy automaattisesti tiettynä päivänä tai tietyn tehtävän valmistuessa, ilman erillistä irtisanomista. Suomessa määräaikaisuus edellyttää aina perusteltua syytä Työsopimuslain (55/2001) § 1:3 mukaan — pelkkä työnantajan halu joustaa ei riitä. Tämä erottaa Suomen järjestelmän esim. anglosaksisesta, jossa määräaikaiset sopimukset ovat huomattavasti vapaammin solmittavissa.
Suomalaisia hyväksyttäviä perusteltuja syitä määräaikaisuuteen ovat TSL § 1:3 ja oikeuskäytännön mukaan: (i) sijaisuus (toisen työntekijän vapaa, perhevapaa, sairaus), (ii) projekti tai kausityö, (iii) kausi (esim. kesäsesonki vähittäiskaupassa), (iv) harjoittelu osana koulutusta, (v) työnantajan toiminnan käynnistäminen tai laajentaminen alkuvaiheessa. Ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen sopimus katsotaan suomalaisessa tuomioistuimessa toistaiseksi voimassa olevaksi (TSL § 1:3 4 mom).
Suomessa määräaikainen työsopimus päättyy lähtökohtaisesti määräpäivänä ilman irtisanomisaikaa. Ennen määräpäivää sopimusta voidaan päättää vain TSL 8 luvun mukaisilla purkamisperusteilla — kummankaan osapuolen ei ole yleensä mahdollista irtisanoa määräaikaista sopimusta yksipuolisesti, ellei sopimuksessa ole nimenomaista irtisanomisoikeutta. Tämä on Suomessa keskeinen ero toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen, jossa molemmat osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen pätevästä syystä.
Mitä mallissa on?
Määräaikaisen työsopimuksen malli kattaa kaikki Suomessa pakollisen Työsopimuslain mukaiset elementit.
Työnantaja
Yrityksen tiedot — Y-tunnus, edustaja ja postiosoite.
Työntekijä
Palkattavan henkilön tiedot ja henkilötunnus.
Määräajan alkamispäivä
Työsuhteen aloituspäivä.
Määräajan päättymispäivä
Tarkka päivämäärä tai tehtävän valmistuminen.
Perusteltu syy
TSL § 1:3 pakottavasti edellytetty syy: sijaisuus, projekti, kausi, harjoittelu.
Tehtävä ja työpaikka
Tehtävänimike, työtehtävät ja työnsuorittamispaikka Suomessa.
Työaika
Koko-/osa-aika ja viikkotunnit Työaikalain (872/2019) mukaan.
Koeaika
Tyypillisesti enintään puolet sopimuksen kestosta, max 6 kk.
Palkka
Kuukausi- tai tuntipalkka euroissa ja palkanmaksupäivä.
Vuosiloma ja lomakorvaus
Vuosilomalain (162/2005) mukainen ansaintaperiaate.
Salassapito ja lojaliteetti
Liikesalaisuuslain (595/2018) mukainen velvoite.
Sovellettava laki
Suomen laki ja toimivaltainen käräjäoikeus.
Miten luot määräaikaisen työsopimuksen?
Suomessa pätevä määräaikainen työsopimus syntyy Doxunon työkalulla viidessä vaiheessa.
- 1
Tunnista osapuolet
Syötä työnantajan Y-tunnus ja työntekijän henkilötiedot.
- 2
Määritä perusteltu syy
TSL § 1:3 pakottavasti edellyttämä syy — sijaisuus, projekti, kausi, harjoittelu. Ilman tätä sopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi.
- 3
Aseta määräaika
Valitse joko tarkka päättymispäivä tai tehtävän valmistuminen.
- 4
Sovi palkka ja työaika
Anna kuukausipalkka tai tuntipalkka euroissa, työaika ja koeaika (max puolet sopimuksen kestosta).
- 5
Esikatsele ja allekirjoita
Tarkista sopimusteksti, esikatsele PDF ja allekirjoittakaa molemmat osapuolet kahtena kappaleena.
Miksi Doxunon asiakirjat ovat erilaisia
Neljä asiaa, jotka tekevät malleistamme kattavampia kuin tekoälyluonnokset ja ajantasaisempia kuin staattiset mallikirjastot.
Aina ajan tasalla
Voimassa olevan sääntelyn mukainen
Mallit, joissa on lakiviittauksia, päivitetään jatkuvasti lain muuttuessa. Asiakirjasi heijastaa aina voimassa olevaa oikeudellista kehystä.
Ilmainen PDF
Tulostusvalmis PDF
Ilmainen lataus. Vektoriteksti, upotetut fontit ja lakiviittaukset suoraan lausekkeissa. Tulosta, allekirjoita ja arkistoi. Soveltuu kaikkiin allekirjoitusprosesseihin, mukaan lukien sähköinen allekirjoitus.
Word · .docx
Muokattava Word (.docx)
Jatka muokkausta Wordissa latauksen jälkeen. Lisää omia lausekkeita, käytä mallia uudelleen vastaaviin sopimuksiin tai jaa kollegan kanssa yhteistä tarkastelua varten.
Vaatii Expert-kertaoston tai minkä tahansa maksullisen Doxuno-tilauksen.
Suomen oikeudelliset näkökulmat
Suomessa määräaikaisen työsopimuksen keskeisin pakottava vaatimus on perusteltu syy — ilman sitä sopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi.
Tämä malli on tarkoitettu informaatiotarkoituksiin eikä korvaa lakimiehen neuvoa. Mikäli olet epävarma perustellun syyn pätevyydestä, suositellaan suomalaisen työoikeusasianajan arviota.
Sopiva Suomen TSL § 1:3 mukaan
TSL § 1:3 — perusteltu syy
Suomessa Työsopimuslain (55/2001) § 1:3 mukaan määräaikainen työsopimus saa olla voimassa vain perustellusta syystä. Hyväksyttäviä syitä ovat sijaisuus, projekti, kausi, harjoittelu, työnantajan toiminnan käynnistäminen tai laajentaminen, työntekijän pyynnöstä tehty määräaikaisuus. Mikäli perusteltu syy puuttuu, sopimus katsotaan TSL § 1:3 4 momentin mukaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Korkein oikeus on tarkentanut perustellun syyn tulkintaa erityisesti ratkaisussa KKO 2012:10.
Toistuvat määräaikaisuudet
Suomessa toistuvat määräaikaiset sopimukset samalle työntekijälle voidaan katsoa työnantajan kiertotoimenpiteeksi vakinaistamaan työsuhde. TSL § 1:3 5 mom mukaan, jos peräkkäisten määräaikaisten sopimusten tarkoitus on ollut toimia toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena, sopimus muuttuu vakinaiseksi. Suomessa Työtuomioistuimen ratkaisut ovat tiukentaneet linjaa erityisesti tilanteissa, joissa sama työntekijä on jatkuvasti samanlaisessa tehtävässä useilla peräkkäisillä määräaikaisilla sopimuksilla.
Päättyminen ja purkaminen
Suomessa määräaikainen työsopimus päättyy lähtökohtaisesti määräpäivänä ilman irtisanomisaikaa. Ennen määräpäivää sopimus voidaan päättää vain TSL 8 luvun mukaisilla purkamisperusteilla — törkeä rikkomus, työnteon jatkamisen ehtojen olennainen muuttuminen tms. Mikäli sopimuksessa on nimenomainen irtisanomisoikeus, sitä voidaan käyttää TSL 6 luvun mukaisesti. Pelkkää määräaikaisuutta ei voi katkaista ilman perustetta.
Vuosiloma ja muut etuudet
Suomessa määräaikaisessa työsuhteessa työntekijä on oikeutettu samoihin etuuksiin kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa — vuosilomaan (Vuosilomalaki 162/2005, 2,5 lomapäivää/kk vakinaisuuden mukaan), sairausajan palkkaan (TSL 2:11 §), tapaturmavakuutukseen (Työtapaturmalaki 459/2015), työterveyshuoltoon (Työterveyshuoltolaki 1383/2001) ja työeläkkeeseen (TyEL). Lyhyt määräaikaisuus ei estä näiden saamista, vaikka kertymäaika on rajoitettu.
Usein kysytyt kysymykset
Aloita määräaikainen työsopimuksesi nyt
Suomen TSL § 1:3 mukainen määräaikainen työsopimus muutamassa minuutissa — perusteltu syy, palkka, koeaika ja päättymispäivä kaikki hoidossa.
Free PDF · Editable Word with Expert · No account required